Maria Antonia Itävaltalainen
Maria Antonia Itävaltalainen (Maria Antonia Josefina Benedicta Rosalia Petronella); (18. tammikuuta 1669 Wien – 24. joulukuuta 1692 Wien, Itävallan arkkiherttuakunta) oli Habsburg-sukuinen Itävallan arkkiherttuatar ja Baijerin vaaliruhtinatar.
| Maria Antonia Itävaltalainen | |
|---|---|
 Itävallan arkkiherttuatar Maria Antonia, Benjamin von Block, n. 1685 | |
| Baijerin vaaliruhtinatar | |
| Valtakausi |
15. heinäkuuta 1685 – 24. joulukuuta 1692 |
| Syntynyt |
18. tammikuuta 1669 Wien, Itävalta |
| Kuollut |
24. joulukuuta 1692 (23 vuotta) Wien, Itävalta |
| Puoliso | Maksimilian II Emanuel |
| Lapset | Joosef Ferdinand |
| Koko nimi | Maria Antonia Josepha Benedicta Rosalia Petronella |
| Suku | Habsburg |
| Isä | Leopold I |
| Äiti | Margareeta Teresia Espanjalainen |
| Uskonto | roomalaiskatolinen |
Suku
muokkaaMaria Antonian vanhemmat olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Leopold I ja tämän ensimmäinen puoliso Margareeta Teresia Espanjalainen, joiden vanhin tytär ja ainoa aikuiseksi asti elänyt lapsi hän oli.[1]
Maria Antonialla oli Habsburg-suvun korkein sukusiitoskerroin, 0,3053: hänen isänsä Leopold I oli myös hänen äidinpuoleinen setänsä ja isän puoleinen pikkuserkku; hänen isovanhempansa Filip IV ja Maria Anna olivat keskenään setä ja sisarentytär. Hänen kertoimensa oli suurempi kuin vanhemmalle ja jälkeläiselle tai veljelle ja sisarelle syntyneellä lapsella.[2]
Espanjan kuningas Kaarle II:n sisarentyttärenä Maria Antonia oli tärkeä tekijä Espanjan valtaistuimen periytymisessä, joka oli merkittävä poliittinen kysymys 1600-luvun lopun Euroopassa. Hänen poikansa Joosef Ferdinand oli 1600-luvun lopulla keskeisessä asemassa Espanjan valtaistuimen vaatijana.
Maria Antonia oli viimeinen Habsburg-suvun edustaja Baijerissa ja Joosef Ferdinandin kuolema ennen Kaarle II:n, Espanjan viimeisen Habsburg-kuninkaan kuolemaa, auttoi laukaisemaan Espanjan perimyssodan. Jos Joosef Ferdinand olisi elänyt Kaarlea pitempään, eurooppalaiset hallitsijat olisivat saaneet sallia hänen nousta Espanjan valtaistuimelle Haagin vuoden 1698 sopimuksen ehtojen mukaisesti.
Avioliitto ja lapset
muokkaaMaria Antoniasta tuli Baijerin vaaliruhtinatar avioiduttuaan vaaliruhtinas Maksimilian II Emanuelin kanssa heinäkuussa 1685. Avioliitto oli hyvin onneton, sillä ekstrovertilla Maksimilianilla ja sisäänpäin kääntyneellä ja vakavalla Maria Antonialla oli vähän yhteistä. Maria Antonia oli kuulemma loukkaantunut Maksimilianin jatkuvasta uskottomuudesta.
Kun Maksimilian nimitettiin Espanjan Alankomaiden käskynhaltijaksi ja lähti Brysseliin rakastajattarensa kreivitär Canozzan seurassa, Maria Antonia lähti isänsä Leopold I:n luo Wieniin synnyttämään, ja laajalti oletettiin, ettei hän aikonut palata Maksimilianin luo.
Heille syntyi kolme lasta:
- Leopold Ferdinand (syntyi ja kuoli 22. toukokuuta 1689, toisten tietojen mukaan eli kolme päivää 22.-25. toukokuuta 1689)
- Anton (syntyi ja kuoli 19. marraskuuta, toisten tietojen mukaan 28. marraskuuta 1690)
- Joosef Ferdinand (1692–1699)
Maria Antonia kuoli 23-vuotiaana jouluaattona vuonna 1692 muutama kuukausi poikansa syntymän jälkeen synnytyksen jälkeiseen tulehdukseen. Heidän ainoa eloon jäänyt poikansa oli Baijerin prinssi Joosef Ferdinand Leopold (28. lokakuuta 1692 – 6. helmikuuta 1699), joka kuoli isorokkoon kuusivuotiaana. Hän oli Espanjan valtaistuimen perijä, koska Maria Antonia oli Kaarle II:n sisarentytär.
Lähteet
muokkaa- ↑ Martin Mutschlechner: Leopold I: Marriage and family World of Habsburgers. Viitattu 25.4.2018.
- ↑ Ceballos, F. C. ; Álvarez, G.: "Royal dynasties as human inbreeding laboratories: the Habsburgs". Heredity. 111 (2): 114–121. (August 2013). doi:10.1038/hdy.2013.25. ISSN 0018-067X. PMC 3716267. PMID 23572123.