Paddingtonin asema
Paddingtonin rautatieasema on Lontoosta länteen suuntautuvan rautatieliikenteen pääteasema. Se sijaitsee Lontoon keskusta-alueen länsipuolella ja avattiin vuonna 1854. Asemalta on junayhteyksiä esimerkiksi Heathrow’n lentokentälle, Cornwalliin, Plymouthiin, Exeteriin, Bathiin, Bristoliin ja Etelä-Walesiin sekä moniin Lontoon länsipuolisiin lähikaupunkeihin ja lähiöihin. Asemaa käyttää vuosittain yli 34 miljoonaa matkustajaa. Crossrailin valmistumisen noin vuonna 2018 odotetaan kasvattavan matkustajamääriä entisestään.[1]
Paddington | |
---|---|
Perustiedot | |
Lyhenne | PAD |
Kunta | Lontoo |
Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta |
Avattu | 1854 |
Liikenne | |
Käyttäjiä (v.) | 25,78 milj. |
Liikennöitsijä(t) | Network Rail |
Kaukoliikenne | eri puolille maata |
Paikallisjunat | Heathrow'n lentoasemalle |
Vaihtoyhteydet | metro: Bakerloo, Circle, District, Hammersmith & City |
Asemarakennus | |
Tyyppi | pääteasema |
Lipunmyynti | kyllä |
Ratapiha | |
Raiteisto | 12 |
Aseman historiaa
muokkaaEnsimmäinen rautatieasema nykyisen aseman läheisyydessä oli Great Western Railwayn väliaikainen pääteasema, joka avattiin vuonna 1838.
Isambard Kingdom Brunel sai vuonna 1849 tehtäväkseen suunnitella uuden aseman, josta piti tulla riittävän iso vuoden 1851 Lontoon maailmannäyttelyn väkijoukoille, ja lisäksi hienompi kuin GWR:n kilpailijan Great Northern Railwayn Eustonin rautatieasemasta. Brunel käytti lasi- ja teräsrakenteissa samaa rakennusyhtiötä, joka oli toteuttanut Joseph Paxtonin suunnitteleman Crystal Palacen. Asemaan tuli 69 valurautaista pylvästä kolmeen riviin, ja niiden varaan 189 takorautaista kaarta.[2]
Brunelin suunnitteleman asemarakennuksen monet arkkitehtuuriset yksityiskohdat suunnitteli Brunelin avustaja Matthew Digby Wyatt. Alkuperäisen asemarakennuksen lasikattoa kannatteli kolme valurautaista 213 metriä pitkää kaarta. Aseman laajennuksen yhteydessä vuosina 1906–1915 rakennukseen lisättiin neljäs kaari.
Edellisen aseman aluetta käytettiin pitkään tavarapihana nykyisen,suunnitteleman, aseman käyttöönoton jälkeen. Nykyisin tätä aluetta kehitetään asuin- ja liikealueeksi.
Paddington vaihtoasemana
muokkaaHeathrow’n lentoasemalta on junayhteys Paddingtoniin, jossa on myös neljän metrolinjan asema: Bakerloo, Circle, District ja Hammersmith & City. Paddington oli Lontoon ensimmäisen metrolinjan läntinen pääteasema. Crossrailin rakennustyön yhteydessä myös metroasemia uusitaan, jalankulkureittejä lisätään ja taksien tiloja parannetaan.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Modernizing urban mass transit travel: Bright new look for Paddington (In 2013, 34 million people passed through Paddington Station in London.) Nickel Institute. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 1.4.2015.
- ↑ Isambard Kingdom Brunel Design Museum. Arkistoitu 29.5.2015. Viitattu 1.4.2015.
- ↑ Paddington Crossrail. Arkistoitu 26.10.2010. Viitattu 1.4.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Tietoja asemasta aseman omistajan Network Railin sivuilla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paddingtonin asema Wikimedia Commonsissa
Pohjoiseen/Länteen | Paddingtonin metroasema (Praed Street) (en) | Etelään/Itään | ||
---|---|---|---|---|
Warwick Avenuen metroasema (en) ▷ Harrow & Wealdstonen asema (en) |
Bakerloo Line | Edgware Roadin metroasema (Bakerloo Line) (en) ▷ Elephant & Castlen metroasema | ||
Bayswaterin metroasema ▷ Hammersmithin metroasema |
Circle Line | Edgware Roadin metroasema (en) (päätepiste) | ||
Bayswaterin metroasema ▷ Wimbledon (d) |
District Line | Edgware Roadin metroasema (en) (päätepiste) |
Pohjoiseen/Länteen | Paddingtonin metroasema (Bishop’s Road) (en) | Etelään/Itään | ||
---|---|---|---|---|
Royal Oakin metroasema (en) ▷ Hammersmithin metroasema |
Circle Line | Edgware Roadin metroasema (en) (päätepiste) | ||
Royal Oakin metroasema (en) ▷ Hammersmithin metroasema |
Hammersmith & City Line | Edgware Roadin metroasema (en) ▷ Barkingin asema |