Porrasjärvi (Nokia)
Porrasjärvi [1][2] on Pirkanmaalla Nokialla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Porrasjärvi on osa Laajanojan valuma-aluetta.[1][2]
| Porrasjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Heinijärveen [1] |
| Järvinumero | 35.212.1.011 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 149,4 m [1] |
| Rantaviiva | 2,344 km [2] |
| Pinta-ala | 0,09024 km² [2] |
| Tilavuus | 0,000392 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 10,7 m [3] |
| Valuma-alue | 4,9 km² [3] |
 Porrasjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärvi on itä-länsi-suunnassa 550 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järven itäpäässä on pohjoiseen työntyvä 300 metriä pitkä lahti, jonka keskikohdassa sijaitsee 10 metriä leveä salmi. Järven pinta-ala on 9,0 hehtaaria. Siihen laskee neljä lyhyttä suo-ojaa ja pohjoiseen työntyvän lahden päässä siihen on yhteydessä Pieni Porrasjärvi 10 metriä kapeaa salmea myöten. Vaikka järvet ovat samalla tasolla, pidetään niitä erillisinä järvinä. Myös pitkän lahden keskivaiheilla on salmi, johon on rakennettu kävelysilta. Järvessä on kaksi pientä luotoa ja länsirannan tuntumassa sijaitsee pieni lampi. Heinijärven oma laskuoja kulkee 650 metriä suon läpi ja laskee itäiseen Heinijärveen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 117 vuorokautta ja järven rantaviivan pituus on 2,3 kilometriä. Pohjoisranta on kallioista mäkeä, mutta muualla ranta on matalaa. Rantaviivaan asti ulottuu paikoin soistunutta metsää. Järvi on autio, mutta sen etelärantaa seuraa luonnonsuojelualueella risteileviä polkuja.[1][2][4]
Vedenlaatu
muokkaaJärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1978, 1982, 1990–1996, 1999–2015. Porrasjärvi kuuluu Alisenjärven reittiin, joka valittiin vuonna 1991 pääkohteeksi valtion happamoituneiden vesistöjen tutkimusprojektiin. Vuonna 1978 oli Porrasjärven vedenväri tumma, se oli vähäravinteinen järvi ja sen happamuustaso erittäin hapan, jonka puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko. Tämän jälkeen sekä Kalliojärveä kalkittiin vuosina 1998 ja 2003 että Ruokejärveä vuosina 2001, 2007 ja 2014. Kalkituksen seurauksena Porrasjärven happamuustaso kohosi lähemmäksi normaalia, mutta se jäi edelleen vielä hieman happamaksi. Myös veden puskurikyky happamoitumista vastaan koheni alkuksi tyydyttäväksi, mutta on palautunut sen jälkeen taas heikoksi tai välttäväksi. Veden ravinnepitoisuudet olivat ennen kalkitusta karujen järvien tasoa, mutta kalkituksen aikana ne ovat ajoittain kohonneet lievästi rehevien järvien tasolle. Pitoisuuksien kohoamista ovat edeltänyt joko pitkäkestoiset sateet tai järveen on joutuneet lumien sulamisvedet, jolloin vesinäytteiden arvot ovat kohonneet. Järven happitalous on valuma-alueen yläpuolisten järvien tavoin ollut tyydyttävä. Järveen muodostuu lämpötilakerrostumisesta johtuen alus- ja päällysvesikerrokset. Alusvesi muuttuu etenkin talvijaksolla vähähappiseksi ja voi muuttua jopa hapettomaksi. Järven tilanne on kokonaisuutena tyydyttävä, koska kesällä on tilanne valoisampi.[3]
Natura 2000
muokkaaYlinenjärvi kuuluu Natura 2000 -verkostossa Nokian Kaakkurijärviin ja muodostavat siellä yhdessä itäisen Heinäjärven (osa), Porrasjärven, Pienen Porrasjärven, Juottojärven ja Kalliojärven kanssa yhteisen enklaavin. Siihen kuuluvat myös osa Pitkäjärven ympäristöstä ja kaikki Ruokejärven ympäristöt.[5]
Historiaa
muokkaaKalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven rantaviiva seuraa nykyistä rajaa muuten hyvin, mutta järven pohjoisosaan sisältyy myös Juottojärven muotoinen lahti. Jos kyseessä ei ole ollut kartoittajan virhe, saattoi se olla mahdollista nykyisten järvien 40 senttimetrin korkeuseron vuoksi. Kartan tekemisen jälkeen järven vedenpintaa olisi vain laskettu sen verran, jotta rannoille olisi muodostunut heinäniittyjä. Tässä mielessä Ylinenjärven järvenlasku oli paljon tuottoisampi. Kartoittaja on toisaalta kirjoittanut järven kohdalle toisenkin nimen ”Juotto-järvi”, joten päinvastainen tulkinta on perusteltavissa.[6]
Vuoden 1964 peruskartassa Porrasjärveksi on merkitty nykyiset Porrasjärvi ja Pieni Porrasjärvi. Vuoden 1975 kartassa ne olivat jo eri nimiset.[7][8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Porrasjärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ a b c d Porrasjärvi 11.02.2016. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Porrasjärvi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Ympäristöhallinto: Kaakkurijärvet, viitattu 31.10.2016
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050771.jpg), 1855-56
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 29.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 29.10.2016)
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko