[go: nahoru, domu]

Raketa (kantosiipialus)

Raketa-luokan kantosiipialukset eli Projekti 340-, 340E- ja 340ME- luokan alukset ovat neuvostoliittolaisia pääasiassa jokiliikenteeseen valmistettuja matkustajaliikenteen kantosiipialuksia.

Raketa-234 Volgalla 2004

Historiaa

muokkaa

Raketa-aluksia valmistettiin myös Projekti 340E- ja Projekti 340ME -tyyppeinä. Aluksia rakennettiin kaikkiaan 389 kappaletta Krasnoje Sormovo-telakalla Gorkissa (nyk. Nižni Novgorod) Venäjällä ja Morje-telakalla Feodosijassa Ukrainassa.

Ensimmäinen Raketa-luokan kantosiipialus Raketa-1 valmistui Krasnoje Sormovon telakalla ja tuli liikenteeseen 25. elokuuta 1957. Se kulki Gorkista Kazaniin 420 km seitsemässä tunnissa. Ensimmäiset Raketat liikennöivät pääasiassa Moskovajoella. Viimeinen luokan alus valmistettiin 1976. [1] Valmistuneista meni vientiin ulkomaille 32. [2] Vientimaita olivat mm. Iso-Britannia, Italia, Ranska, Romania, Saksan liittotasavalta, Suomi, ja Yhdysvallat [3] [4] 1991 Neuvostoliiton purkauduttua Raketoiksi kutsuttuja kantosiipualuksia, myös muitakin kuin nimenomaan Raketoita, vietiin Alankomaihin, Kiinan kansantasavaltaan, Puolaan, Saksan liittotasavaltaan ja Unkariin. [5]

Tekniikka

muokkaa

Aluksen päämoottori oli Zvezda M400 -tyyppinen V12-meridiesel, jonka teho oli tuhat hevosvoimaa. Polttoainetta moottori kulutti noin 165 kg tunnissa, ja aluksen huippunopeus oli noin 32 solmua. Alusten toimintamatka oli noin 500 km, ja ne kykenivät kuljettamaan mallista riippuen 58–64 matkustajaa.

Suomen kaksi kantosiipialusta

muokkaa
M/S Suvi-Tuuli
Tehi Vääksyn kanavassa kesällä 1970. 
Tehi Vääksyn kanavassa kesällä 1970.
Lippuvaltio   Suomi
Aiemmat nimet Tehi
Omistaja Yksityisomistuksessa

Suomessa kuuluisin ”Raketa” oli Jyväskylän ja Lahden kaupunkien omistaman Päijänteen Kantosiipi Oy:n (1962–1983) Tehi, joka oli saanut nimensä Päijänteen Tehinselän mukaan. Alus kulki kesäisin Lahden ja Jyväskylän välillä. Tehissä oli päävoimanlähteenä alumiinikantinen V12-meridiesel, jonka teho oli 1 300 hevosvoimaa. Epäluotettava moottori vaihdettiin italialaiseen Ivecoon, jonka teho oli 1 050 hevosvoimaa, ja alus saavutti 33 solmun nopeuden. Tehin kantosiivet poistettiin 1982. Iveco vaihdettiin Volvo Pentaan, jonka teho mahdollisti enää vain 12 solmun nopeuden kantosiivettömälle Tehille. Matkustajamäärä kuitenkin lisääntyi 64:stä 80:een.

Tehi on liikennöinyt sittemmin M/S Suvi-Tuuli -nimisenä Satakunnan Pyhäjärvellä; vuonna 2009 risteilyjä ei enää järjestetty.[6] Kesään 2016 saakka M/S Suvi-Tuuli liikennöi Juojärvellä Pohjois-Savossa. Kesällä 2017 alus siirtyi merelle ja aloitti risteilyt Porvoosta uuden omistajansa Friendship Cruisesin palveluksessa.

Rosetta

muokkaa

Nykyään Suomen ainoa kantosiipialuksena edelleen toimiva tilausristeilijä on Royal Lines -yhtiön M/S Rosetta, jonka kotisatama on Lahti. Alus on alun perin Morje-telakalla Feodosijassa 1963 valmistettu Raketa 314, jota käytettiin sennimisenä Virossa. Vuonna 1993 alus tuotiin Suomeen ja se rekisteröitiin Raketa-nimisenä. Vuosina 1995–2005 se toimi Suvijet-nimisenä, minkä jälkeen sitä tuli M/S Rosetta.

Tehin tapaan myös Rosettan moottori on vaihdettu. Käyttövoimana on MAN 2842 LYE -dieselmoottori. Rosettan huippunopeus on 29–32 solmua. Lisäksi aluksen ohjaamo on peruskorjauksen yhteydessä siirretty kohti aluksen keulaa sen perästä.

Rosetta teki vuonna 2009 räätälöityjä tilausristeilyjä Lahdesta.[7]

Rosetan kutsumerkki on OJ2652 ja meriradionumero 230943040.[8]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa

Kirjallisuutta

muokkaa
  • New Hydrofoil Service in Finland. Hovering Craft & Hydrofoil Magazine, May–June 1962, 1. vsk., nro 8–9, News Supplement.