Steve Martin
Stephen Glenn ”Steve” Martin (s. 14. elokuuta 1945 Waco, Texas) on yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä, tuottaja, käsikirjoittaja ja muusikko.
Steve Martin | |
---|---|
Steve Martin vuonna 1982. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Stephen Glenn Martin |
Syntynyt | 14. elokuuta 1945 Waco, Texas, Yhdysvallat |
Ammatti |
näyttelijä käsikirjoittaja tuottaja muusikko |
Puoliso |
Victoria Tennant (1986–1994) Anne Stringfield (2007–edelleen) |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1967– |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Viralliset kotisivut | |
IMDb | |
Elonet | |
Elämä ja ura
muokkaaSteve Martin syntyi vuonna 1945 Wacossa Texasissa ja varttui Kaliforniassa. Hänen isänsä oli näyttelijä.[1]
Valmistuttuaan Garden Groven high schoolista Martin opiskeli näyttelemistä Santa Ana Junior Collegessa. Hän esiintyi opiskeluaikoinaan myös paikallisessa teatterissa ja komediaryhmässä Knott’s Berry Farm -teemapuistossa eteläisessä Kaliforniassa. Opiskeltuaan jonkin aikaa filosofiaa Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa Martin keskeytti opintonsa ja aloitti koomikon uran.[1]
Martin toimi yhtenä The Smothers Brothers Comedy Hour -ohjelman käsikirjoittajista vuodesta 1967 alkaen. Hän sai tästä työstään Emmy-palkinnon vuonna 1969. Martin kirjoitti myös muihin ohjelmiin, ja vuonna 1969 hän teki ensiesiintymisensä televisiossa ohjelmassa The Steve Allen Show. Hän esiintyi myös komediaklubeilla, television keskusteluohjelmissa, Saturday Night Livessa sekä esimerkiksi Carpenters-lauluduon lämmittelijänä.[1]
Martinin ensimmäiset komedia-albumit Let’s Get Small (1977) ja A Wild and Crazy Guy (1978) myivät platinaa ja toivat Martinille parhaan komedia-albumin Grammy-palkinnot. Jälkimmäisen albumin laulu ”King Tut” nousi Billboardin singlelistan sijalle 17.[1] Vuonna 2014 A Wild and Crazy Guy valittiin Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Recording Registry -kokoelmaan, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä yhdysvaltalaisia äänitteitä.[2]
Martinista oli tullut tunnettu koomikko, joka sai suurtenkin esiintymispaikkojen lehterit täyteen. Martin yhdsteli komikassaan älyllisyyttä ja hassuttelua sekä sanaleikkejä ja yllättävää fyysistä komiikkaa.[1]
Martinin ensimmäinen merkittävä elokuvarooli oli elokuvassa Kersantti Pippuri (1978). Sitä seurasivat roolit komedioissa ja draamaelokuvissa kuten Superhulttio (1979), Pennejä taivaasta (1981), Joku minussa (1984), Kolme kaverusta (1986), Little Shop of Horrors (1986), Vauhdilla Chicagoon (1987), Roxanne (1987) ja Perhe on paras (1989).[1] Roxanne toi Martinille Writers Guild of America -palkinnon elokuvasta.
Martinin kirjoittama näytelmä Picasso at the Lapin Agile sai ensiesityksensä vuonna 1993. Seuraavan vuosikymmenen alussa Martin julkaisi kaksi novellia ja vuonna 2007 omaelämäkertansa.[1] Martin on myös juontanut Oscar-gaalan vuosina 2001 ja 2003.[1]
Vuonna 2005 Martin sai kotimaansa arvostetuimman komediapalkinnon Mark Twain Prize for American Humour. Vuonna 2015 hän sai Yhdysvaltain elokuvainstituutin elämäntyöpalkinnon.
Martin on taitava banjonsoittaja. Hän esiintyi Grand Ole Opryssa ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja hän julkaisi samana vuonna bluegrass-albumin The Crow: New Songs for the 5-String Banjo, joka toi hänelle Grammy-palkinnon.[1]
Martin on ollut kahdesti naimisissa.[1]
Tuotanto
muokkaaAlbumit
muokkaa- Let's Get Small (1977)
- A Wild and Crazy Guy (1978)
- Comedy Is Not Pretty! (1979)
- The Steve Martin Brothers (1981)
- The Crow: New Songs for the 5-String Banjo (2009)
- Rare Bird Alert / Steve Martin and The Steep Canyon Rangers (2011)[3]
Filmografia
muokkaaElokuvat | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
1978 | Kersantti Pippuri | Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band | tri. Maxwell Edison |
1979 | Muppet-elokuva | The Muppet Movie | röyhkeä tarjoilija |
Superhulttio | The Jerk | Navin R. Johnson | |
1981 | Pennejä taivaasta | Pennies From Heaven | Arthur |
1982 | Kuollut mies ei palttoota kaipaa | Dead Men Don't Wear Plaid | Rigby Reardon |
1983 | Tohtorin aivovaimo | The Man With Two Brains | tri. Michael Hfuhruhurr |
1984 | Toivoton tapaus | The Lonely Guy | Larry Hubbard |
Joku minussa | All Of Me | Roger Cobb | |
1985 | Hullu - hullumpi - Hollywood | Movers & Shakers | Fabio Longio |
1986 | Kolme kaverusta | Three Amigos! | Lucky Day |
Pieni kauhukauppa | Little Shop Of Horrors | Orin Scrivello | |
1987 | Roxanne | Roxanne | C.D. Bales |
Vauhdilla Chicagoon | Planes, Trains & Automobiles | Neal Page | |
1988 | Herrasmieshuijarit | Dirty Rotten Scoundrels | Freddy Benson |
1989 | Perhe on paras | Parenthood | Gil Buckman |
1990 | Gangsterilähiö | My Blue Heaven | Vinnie Antonelli |
1991 | L.A. Story | L.A. Story | Harris K. Telemacher |
Morsiamen isä | Father of the Bride | George Banks | |
Grand Canyon – elämää kaupungissa | Grand Canyon | Davis | |
1992 | Kuokkavieras | Housesitter | Newton Davis |
Uskonpuute | Leap of Faith | Jonas Nightengale | |
1994 | Kohtalon peliä | A Simple Twist of Fate | Michael McCann |
Joulun hengenpelastajat | Mixed Nuts | Philip | |
1995 | Morsiamen isä 2 | Father of the Bride Part II | George Banks |
1996 | Kersantti Bilko | Sgt. Bilko | ylikersantti Ernest G. Bilko |
1997 | Espanjalainen vanki | The Spanish Prisoner | Jimmy Dell |
1998 | Egyptin prinssi | The Prince Of Egypt | Hotep (ääni) |
1999 | Nykistä sekaisin | The Out-of-Towners | Henry Clark |
Koukkusormi | Bowfinger | Bobby Bowfinger | |
The Venice Project | The Venice Project | cameorooli | |
Fantasia 2000 | Fantasia 2000 | juontaja | |
2000 | Joe Gould's Secret | Joe Gould's Secret | Charlie Duell |
2001 | Vaarallinen potilas | Novocaine | Frank Sangster |
2003 | Bringing Down the House – elämä on laiffii | Bringing Down the House | Peter Sanderson |
Looney Tunes: Taas kehissä | Looney Tunes: Back In Action | herra Chairman | |
Villi tusina | Cheaper by the Dozen | Tom Baker | |
2004 | Jiminy Glick in Lalawood | Jiminy Glick in Lalawood | cameorooli |
Venetsian kauppias | The Merchant of Venice | cameorooli | |
2005 | Shopgirl – tavaratalon tyttö | Shopgirl | Ray Porter |
Villi tusina 2 | Cheaper By The Dozen 2 | Tom Baker | |
2006 | Vaaleanpunainen pantteri | The Pink Panther | tarkastaja Closeau |
2008 | Baby Mama | Baby Mama | Barry |
2009 | Vaaleanpunainen pantteri 2 | The Pink Panther 2 | tarkastaja Closeau |
Pientä säätöä | It's Complicated | Adam Schaffer | |
2011 | Posketonta bongausta | The Big Year | Stu Preissler |
2015 | Vihdoin kotona | Home | kapteeni Smek (ääni) |
Love the Coopers | Love the Coopers | Kertoja/Rags the Dog (ääni) | |
2016 | Billy Lynn’s Long Halftime Walk | Billy Lynn’s Long Halftime Walk | Norm Oglesby |
Kirjallista tuotantoa
muokkaa- The Jerk (1979, yhdessä Carl Gottliebin kanssa)
- Cruel Shoes (1979, esseitä)
- Picasso at the Lapin Agile (1996, näytelmiä)
- Shopgirl (2000, novelli)
- Kindly Lent Their Owner: The Private Collection of Steve Martin (2001, taidekirja)
- The Underpants: A Play (2002, näytelmä)
- The Pleasure of My Company (2003, romaani)
- The Alphabet from A to Y with Bonus Letter Z (2007, lastenkirja, kuvitus Roz Chast)
- Born Standing Up (2007, omaelämäkerta)
- An Object of Beauty (2010, romaani)
- Late For School (2010, lastenkirja)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j Powers, Stephen (toim. Jarvis, Zeke): ”Section IV, Martin, Steve”, Make ‘em Laugh! American Humorists of the 20th and 21st Centuries. Greenwood, 2015. ISBN 978-1-4408-2995-6
- ↑ Complete National Recording Registry Listing, Library of Congress. Viitattu 7.9.2020.
- ↑ Amazon.com
Aiheesta muualla
muokkaa- Steve Martin Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- SteveMartin.com