Tiina Pirhonen
Tiina Johanna Pirhonen (s. 15. huhtikuuta 1960 Helsinki) on suomalainen näyttelijä. Hän opiskeli vuosina 1984–1988 Teatterikorkeakoulussa, jossa on toiminut näyttelijäntyön lehtorina[1] vuodesta 2004.[2] Pirhonen on näytellyt yli sadassa televisio- ja elokuvatuotannossa, kuunnelmissa ja teattereissa.
Tiina Johanna Pirhonen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Tiina Johanna Pirhonen |
Syntynyt | 15. huhtikuuta 1960 Helsinki |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1983– |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Ura
muokkaaPirhonen on esiintynyt muun muassa Espoon kaupunginteatterissa (1989–1995), Uudessa Iloisessa Teatterissa 1989 ja 1991, Teatteri Quo Vadiksessa, Teatteri Jurkassa, Helsingin kaupunginteatterissa (2006–2013) ja Kansallisteatterissa (1994–1997). Merkittäviä teatterirooleja hänellä on ollut muun muassa Michael Greifin ohjaamassa Teräsliljassa, Michael Baranin ohjaamassa Kryptogrammissa, Juri Solominin ohjaamassa Metsässä sekä Otso Kauton ohjauksessa Angels in America.
Pirhosen tv- ja elokuvatöistä tunnetuimpiin kuuluvat Yleisradion viihdesarja Hymyhuulet (1987–1988), Ball at Kolushki Station (1989, Puola), Menopaluu (1989), Sinitaivas (1989), Elämästä selviää hengissä (1992), Mia Noi (1992, Thaimaa), Virtaset ja Kekkonen (1992), Rakkauden jano (1995), Konsertto Mallorcalla (1997, Mallorca), Muodollisesti pätevä (1999), Tappava Säde (2002), Kirje isältä (2003), Kumman kaa (2003–2005), Hokkasen näköinen nainen (2004), Poikkeustila (2007), Putoavia enkeleitä (2008), Super Comfort (2017), Paras vuosi ikinä (2020), Aallonmurtaja (2020) ja Mädät omenat (2020).
Pirhonen on Improvisaatioteatteri Stella Polariksen perustajajäsen ja aktiivinen toimija. Improvisaatiota, näyttelijäntyötä, ohjaamista ja opettamista hän opiskelee säännöllisesti niin kotimaassa kuin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Hän näytteli Stella Polariksen improvisaatioiden pohjalta tehdyissä televisiosarjassa Vapaa pudotus (2002) ja elokuvassa Kukkia ja sidontaa (2003).
Pirhonen voitti Parhaan näyttelijän Venla-palkinnon vuonna 2002 Vapaa pudotus -sarjan jaksosta ”Kaikki hyvin”. Roolistaan Camillana Kukkia ja sidontaa -elokuvassa hän oli Jussi-ehdokkaana vuonna 2003. Muita Pirhosen saamia palkintoja ovat Koura-palkinto tuotannoista Kirje isältä ja Vapaa pudotus, Teheranin kansainvälisen lyhytelokuvafestivaalin pääpalkinto ja R&A-kunnianmaininta Super Comfort -elokuvalle, Risto Jarva -palkinto Vapaan pudotuksen jakson ”Turon Baari” naispääosasta sekä Sokeain kuunnelmapalkinto kuunnelmasta Julma arki.
Pirhosen ohjauksia ovat muun muassa Svenska Teaternin taikurinäytelmä Poikamieselämää, Lahden kaupunginteatterin Improvisoitu murhamysteeri, Koko-teatterin näytelmä Valmiina muistamaan Eeva Litmasen suvun tarinasta sekä Teatterikorkeakoulussa Maraton-tanssit, Köyhää kansaa ja improvisoidut näytelmät. Pirhonen on toiminut käsikirjoittajana viihdesarjoissa, Stella Polariksen tuotannoissa sekä teatteriproduktioissa.
Pirhonen on myös ääninäytellyt piirrossarjoissa. Yksi hänen tunnetuimmista dubbauksistaan on Tikun ja Takun pelastuspartio -piirrossarjan hahmo Vinkki Vääntölä. Muita äänirooleja ovat muun muassa Hirveän Henrin äiti, Hanna Ankan auttavan puhelimen Hanna, Kuustamuuttajat-sarjan äiti, Palomies Samin Bronwyn sekä Kätyrit-elokuvan Madge.
Filmografia
muokkaaElokuvat
muokkaaVuosi | Elokuva / Tv-elokuva / Lyhytelokuva | Rooli |
---|---|---|
1983 | Hautajaiset | robotti #2 |
Jon | koskemasta kieltävä näyttelyvieras | |
Rikos ja rangaistus | Maid | |
1984 | Rakkauselokuva | hoitaja |
1988 | Me kaksi | Titti |
1989 | Dildo | ravintolasta isketty nainen |
1990 | Bal na dworcu w Koluszkach | amerikkalainen nainen |
Juudaspeli | ||
Täysin syytön | baarin tyttö | |
1992 | Viimeinen pisara | |
1993 | Virtaset ja Kekkonen | |
1994 | Viimeinen ilta | nainen |
1995 | Muusikon valinta | |
1996 | Pekko ja muukalainen | sosiaalivirkailija |
1997 | Konsertti Mallorcalla | Merja |
1999 | Vaarallinen kevät | Tuire |
Talossa on Saatana | Raila | |
2000 | Lomalla | hammashoitaja |
2001 | Ei yhtään onnellista päivää | |
2002 | Hengittämättä & nauramatta | |
Tappava säde | Säde Vasara | |
2003 | Pahat pojat | hoitaja Miettinen |
Partanen | Kristiina Laaksonen | |
2004 | Halkio | |
Lapsia ja aikuisia | vastaanottivirkailija | |
Kukkia ja sidontaa | Camilla Järvinen | |
Saara Pitkänen | Marita Pitkänen | |
Väärät kengät | Leena | |
2005 | Onnen varjot | Väestöliiton terapeutti |
Caasha | Pirjo | |
Lasten kesken | Liisa | |
Hokkasen näköinen nainen | äiti, Irma | |
2006 | Rock’n Roll Never Dies | naapurin nainen |
2008 | Putoavia enkeleitä | Svea |
2018 | Super Comfort | Taina |
2020 | Reviiri | Siiri-täti |
Knock, knock | Leilan äiti | |
2022 | Huonot naiset | Sirpa |
Televisiosarjat
muokkaaVuosi | Televisiosarja | Rooli |
---|---|---|
1987–1988 | Hymyhuulet | monia rooleja |
1989 | Sinitaivas | Sirpa |
1992 | Elämästä selviää hengissä | Maisa |
Kaksin kotona | Laila | |
1995 | Rakkauden jano | |
1996 | Sergein totuus | Sinikka |
1996, 2006 | Akkaa päälle | Ulla / Lissu |
1998 | Big Bang | Nevan äiti |
Team Ahma | Mirja | |
Presidentin mies | puolustusministeri Tiina Nisunen | |
1999, 2001 | Kaverille ei jätetä | Eeva / lääkäri Sanna Kajasto |
2000 | Kylmäverisesti sinun | Liisa Halme |
2001 | Korkeajännitystä – eli sähköä kotiin kuljetettuna | Kirsti Hulkari |
Ou nou! | lääkäri | |
Kultakuume.com | ||
2001–2004 | Muodollisesti pätevä | monia rooleja |
2002 | Vapaa pudotus | monia rooleja |
Sänky | Eeva Saikkonen | |
2003 | Kirje isältä | Elma Liikanen |
2003–2005 | Kumman kaa | Tarja Markkanen |
2004 | Sairaskertomuksia | toimittaja |
2007 | Kultainen noutaja | |
Punahilkka | Emmi | |
2008 | Presidentin kanslia | Eeva Kuuskoski-Viikate |
Ylikävely | koulunjohtaja | |
2009 | Savuna ilmaan | Terttu |
Pullukat | Lennu | |
2018 | Sorjonen | Eveliinan äiti |
2019 | Roba | Taina |
2020 | Pohjolan laki | Rinnan äiti |
2021 | Paras vuosi ikinä | Erja |
Mädät omenat | Lea Wenzel |
Dubbaukset
muokkaa- Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ www.teak.fi - yhteystiedot
- ↑ Teatterikorkea-lehti 2.04 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa- Tiina Pirhonen Taideyliopisto
- Tiina Pirhonen Elonetissä.