Turun ja Porin lääni
Turun ja Porin lääni (ruots. Åbo och Björneborgs län) oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni. Siihen kuuluivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Läänin pääkaupunki oli Turku.
| Turun ja Porin lääni | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Pääkaupunki | Turku |
| Viimeinen maaherra | Pirkko Työläjärvi |
| Historialliset maakunnat | Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme |
| Pinta-ala ilman merialueita |
20 721 km² 7:nneksi suurin 1993 |
| – maa | 19 955 km² |
| – sisävesi | 765 km² |
| Väkiluku |
731 786 toiseksi suurin 1993 |
| Väestötiheys | 36,7 as./km² |
Historia
muokkaaTurun ja Porin lääni oli Suomen pisimpään toiminut lääni, joka luotiin jo Ruotsin valtakunnan lääninhallinnon perustamisvaiheessa vuonna 1634. Läänin alkuperäinen nimi oli Turun lääni. Vuosina 1641–1646 suunniteltiin erillisen Porin läänin perustamista, mutta suunnitelmasta luovuttiin. Läänin nimi vaihdettiin kuitenkin Turun ja Porin lääniksi.
Vuonna 1775 läänin alue supistui merkittävästi, kun suuri osa Ylä-Satakuntaa siirrettiin Uudenmaan ja Hämeen lääniin ja Ähtärin seutu Vaasan lääniin. Supistuminen jatkui vuonna 1870, kun myös Tampereen ympäristö liitettiin Hämeen lääniin. Ahvenanmaa erotettiin omaksi läänikseen 1918. Viimeiset läänin rajoja koskeneet muutokset tapahtuivat vuosina 1990 (Somero siirrettiin Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin) ja 1993 (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin). Vuonna 1997 Turun ja Porin lääni kuten muutkin Suomen siihenastiset läänit Lapin lääniä ja Oulun lääniä lukuun ottamatta lakkautettiin. Läänin alue kuului siitä lähtien Länsi-Suomen lääniin, kunnes kaikki Suomen läänit lakkautettiin vuoden 2010 alussa. Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 87 kuntaa, joista 18 oli kaupunkeja.
Nykyisen Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue on lähestulkoon identtinen entisen Turun ja Porin läänin alueen kanssa.
Eduskuntavaaleissa Turun ja Porin lääni oli jaettuna kahteen vaalipiiriin vuodesta 1906 lähtien: Turun läänin eteläiseen ja Turun läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Aluksi myös Ahvenanmaa kuului Turun läänin eteläiseen vaalipiiriin.
Läänitunnuksia
muokkaaTurun ja Porin läänin moottoriajoneuvojen rekisterikilpien tunnuksina ovat ollet T- ja E-kirjaimet; 1950- ja 1960-luvulla käytössä oli lyhyen aikaa myös F-kirjain. Radioamatöörien kutsumerkit ovat olleet pääasiassa OH1-alkuisia.
Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)
muokkaa|
|
Kuntamuutokset
muokkaaNimenmuutokset
muokkaa| Vuosi | Vanha nimi | Uusi nimi |
|---|---|---|
| 1936 | Uusikirkko Tl | Kalanti |
| 1952 | Hongonjoki | Honkajoki |
| 1972 | Vestanfjärd | Västanfjärd |
| 1978 | Loimaan mlk | Loimaan kunta |
Kuntaliitokset
muokkaaSiirrot toisista lääneistä
muokkaa| Vuosi | Kunta | Aiempi lääni | |
|---|---|---|---|
| 1990 | Somero | Häme | |
Siirrot toisiin lääneihin
muokkaa| Vuosi | Kunta | Uusi lääni | |
|---|---|---|---|
| 1918 | Brändö | Ahvenanmaa | |
| Eckerö | |||
| Finström | |||
| Föglö | |||
| Geta | |||
| Hammarland | |||
| Jomala | |||
| Kumlinge | |||
| Kökar | |||
| Lemland | |||
| Lumparland | |||
| Maarianhamina | |||
| Saltvik | |||
| Sottunga | |||
| Sund | |||
| Vårdö | |||
| 1973 | Suoniemi[g] | Häme | |
| 1993 | Hämeenkyrö | ||
| Ikaalinen | |||
| Kihniö | |||
| Mouhijärvi | |||
| Parkano | |||
| Viljakkala | |||
- Huomioita
- ↑ Ikaalisten epäitsenäinen kauppala lakkautettiin 1973, jolloin maalaiskunta muutettiin itsenäiseksi kauppalaksi.
- ↑ Suoniemen liittyessä Nokiaan se siirtyi samalla osaksi Hämeen lääniä.
- ↑ Keikyä ja Kiikka yhdistyivät uudeksi Äetsä-nimiseksi kunnaksi.
- ↑ Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd yhdistyivät uudeksi Kemiönsaari-nimiseksi kunnaksi.
- ↑ Vammala ja Äetsä (sekä vuonna 1997 Hämeen lääniin kuulunut Mouhijärvi) yhdistyivät uudeksi Sastamala-nimiseksi kaupungiksi.
- ↑ Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Parainen yhdistyivät uudeksi Länsi-Turunmaa-nimiseksi kaupungiksi. Kaupungin nimeksi muutettiin Parainen vuonna 2012.
- ↑ Suoniemen liittyessä Nokiaan se siirtyi samalla osaksi Hämeen lääniä.
Maaherrat
muokkaa- Bror Rålamb 1634–1637
- Melkior von Falkenberg 1637–1641
- Melkior von Falkenberg 1641–1642 (Turun lääni)
- Knut Lilliehöök 1642–1646 (Turun lääni)
- Ei maaherraa 1641–1646 (Porin lääni)
- Knut Lilliehöök 1647–1648
- Lorentz Creutz (vanhempi) 1649–1653
- Carl Henrik Wrede 1653–1654
- Erik von der Linde 1655–1666
- Ernst Johan Creutz (vanhempi) 1666
- Harald Oxe 1666–1682
- Lorenz Creutz (nuorempi) 1682–1698
- Jakob Bure 1698–1706
- Justus von Palmenberg 1706–1714
- Johan Stiernstedt 1711–1713 (vt.) ja 1714–1722
- Otto Reinhold Yxkull 1722–1746
- Lars Johan Ehrenmalm 1744–1747 (vt.) ja 1747–1749
- Johan Georg Lillienberg 1749–1757
- Jeremias Wallén 1757–1768
- Christoffer Johan Rappe 1769–1776
- Fredrik Ulrik von Rosen 1776–1781
- Nils Fredensköld 1776, 1778, 1781 (vt.)
- Magnus Wilhelm Armfelt 1782–1790
- Joakim von Glan 1789–1790 (vt.)
- Ernst Gustaf von Willebrand 1790–1806
- Olof Wibelius 1801–1802 (vt.)
- Knut von Troil 1806–1816
- Otto Herman Lode 1811–1813 (vt.)
- Carl Erik Mannerheim 1816–1826
- Lars Gabriel von Haartman 1820–1822 (vt.)
- Erik Wallensköld 1822–1826 (vt.) ja 1826–1828
- Adolf Broberg 1828–1831
- Lars Gabriel von Haartman 1831–1842
- Gabriel Anton Cronstedt 1840–1842 (vt.) ja 1842–1856
- Samuel Werner von Troil vanhempi 1856 (vt.)
- Carl Fabian Langenskiöld 1856–1858
- Selim Mohamed Ekbom 1857–1858 (vt.)
- Johan Axel Cedercreutz 1858–1863 (vt.) ja 1863
- Carl Magnus Creutz 1864–1866 (vt.) ja 1866–1889
- Axel Gustaf Samuel von Troil 1889–1891
- Wilhelm Theodor von Kraemer 1891–1903
- Theodor Hjalmar Lang 1903–1905
- Knut Gustaf Nikolai Borgenström 1905–1911
- Eliel Ilmari Wuorinen 1911–1917
- Albert Alexander von Hellens 1917 (vt.)
- Mikko Collan 1917–1921
- Walfrid Suhonen 1921–1922 (vt.)
- Ilmari Helenius 1922–1932
- Wilho Kyttä 1932–1949
- Erkki Härmä 1949–1957
- Esko Kulovaara 1957–1971
- Sylvi Siltanen 1972–1977
- Paavo Aitio 1977–1985
- Pirkko Työläjärvi 1985–1997