[go: nahoru, domu]

Ero sivun ”Antti Isotalo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p mallineiden järjestys
Suomalaisten kohdalla ei kai ole ollut tapana merkitä.
 
(29 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee Isontalon puukkojunkkari Anttia. Hänen pojanpojastaan on artikkeli [[Antti Isotalo (jääkäri)]] ja toisesta samannimisestä puukkojunkkarista artikkeli [[Antti Isotalo (saarnaaja)]]. Lounaissuomalaisesta konepajayrityksestä katso [[Antti-Teollisuus]].}}
{{Rikollinen
{{Henkilö
| nimi = Antti Isotalo
| kuva = Antti isotalo.jpg
| syntymäpäivä = {{Syntymäaika ja ikä|30|8|1831||1}}
| syntymäpaikka = [[Alahärmä]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|30|8|1831|8|8|1911}}
| kuolinpaikka = Alahärmä
| kansallisuus = Suomi
| asuinpaikka = Alahärmä
| lempinimet = Isoo-Antti, Härmän häjy
| muut nimet = Isoontaloon Antti tai Isoo-Antti
| organisaatio = [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[puukkojunkkarit]]
| rikokset =
| uhrit =
| vangittu =
| syyte =
| tuomio = [[kuolemanrangaistus]] (kumottiin)<br>12 vuotta pakkotyötä
| karannut =
| loytopalkkio =
}}
'''Antti Heikinpoika Isotalo''' eli '''Isoo-Antti''' ([[30. elokuuta]] [[1831]] [[Alahärmä]]<ref>https://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8773</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://hiski.genealogia.fi/hiski/8ampjw?fi+0004+kastetut+7604|nimeke=Historiakirjat - Hakulomake|julkaisu=hiski.genealogia.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7038097|nimeke=Digitaaliarkisto|julkaisu=digi.narc.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7038980|nimeke=Digitaaliarkisto|julkaisu=digi.narc.fi|viitattu=2017-11-26}}</ref> – [[8. elokuuta]] [[1911]] Alahärmä) oli härmäläinen maanviljelijä ja [[puukkojunkkarit|puukkojunkkari]], joka syntyi Alahärmässä, [[Hanhimäki|Hanhimäen]]<ref name="Nimetön-1ž7rž-1">{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20181016225620/https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/11/hajyt-pohjanmaan-sitkein-myytti|nimeke=Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti {{!}} Elävä arkisto {{!}} yle.fi|ajankohta=2018-10-16|viitattu=2018-10-16|arkisto=https://web.archive.org/web/20181016225620/https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/11/hajyt-pohjanmaan-sitkein-myytti|arkistoitu=2018-10-16}}</ref> kylässä. Yhdessä [[Antti Rannanjärvi|Antti Rannanjärven]] kanssa hän johti Isoo-joukko -nimistä puukkojunkkarijoukkoa vuosina 1856–1867.<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivu = 176| Isbn = 951-0-22044-2}}</ref> Häntä on usein pidetty koko Härmän seudun puukkojunkkareiden kiistattomana johtajana, joka oli todennäköisesti aikansa tunnetuin eteläpohjalainen.
[[Tiedosto:Antti RannanjarviRannanjärvi ja& Antti Isotalo.jpg|thumbalt=|250pxpienoiskuva|upright|Kuvassa oikealla Antti Isotalo, vasemmalla Antti Rannanjärvi. Kuva: [[Julia Widgrén]]. Kuva on vuodelta 1869.<ref>http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/isotalo_ja_rannanjarvi_janosivat_julkisuutta</ref>]]
Isotalo oli jo eläessään legendaarisia rosvopääliköitärosvopäälliköitä, jotka olivat laajalti tunnettuja [[AlahärmäHärmänmaan seutukunta|AlahärmänHärmän]] ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20181016223051/https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/historiakone/dokumentti.php?id=270|nimeke=Puukkojunkkarit :: Dokumentit :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko|ajankohta=2018-10-16|viitattu=2018-10-16|arkisto=https://web.archive.org/web/20181016223051/https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/historiakone/dokumentti.php?id=270|arkistoitu=2018-10-16}}</ref>
 
== Elämä ==
[[Tiedosto:Antti Rannanjarvi ja Antti Isotalo.jpg|thumb|250px|Kuvassa oikealla Antti Isotalo, vasemmalla Antti Rannanjärvi. Kuva: [[Julia Widgrén]]. Kuva on vuodelta 1869.<ref>http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/isotalo_ja_rannanjarvi_janosivat_julkisuutta</ref>]]
Antti Isotalo syntyi ja varttui Alahärmän [[Hanhimäki|Hanhimäen]] kylässä. Hänen isänsä oli Hanhimäen Heikki ja isoisänsä Jungarin Erkki.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.familysearch.org/tree/find/name?search=1&gender=male&birth=Uusikaarlepyy%7C1782%7C1&self=Heikki%7CHanhim%C3%A4ki%7C1%7C1|nimeke=FamilyTree: Heikki Hanhimäki 1782|julkaisu=FamilySearch|viitattu=24.2.2019}}</ref> Asuinpaikkaan viittaavan Isotalo-lisänimen Antti sai 1850-luvun alussa ostettuaan eräältä sukulaiseltaan osan Isotalon maakirjatalosta. Silloisen länsisuomalaisen nimikäytännön mukaisesti Antilla ei ollut muita omia syntymänimiä kuin etunimensä. Myöskään suomenkielisiä patronyymejä, eli isännimeen perustuvia lisänimiä, ei käytetty[[maakirjatalo]]sta.<ref>Niinistö, Jussi. ''Isontalon Antti'', s. 10. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-951-746-979-1.</ref>
 
Antti Isotalo oli luonteeltaan levoton,. ja hänenHänen harrastuksiinsa kuului muun muassa hevosurheilu. Hän oli etevä kauppamies, ja oli markkinoilla kuin kotonaan. Hänen ei tarvinnut kerätä joukkoa ympärilleen, vaan ihmisten kerrotaan kokoontuneen hänen ympärilleen omasta tahdostaan. Hän oli myös peloton ja hurja tappelija. Suuren kokonsa vuoksi häntä pyydettiin usein valvomaan järjestystä erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Kokonsa ja voimiensa vuoksi hän pärjäsi tappeluissa ilman puukkoakin., ”Isoon-Antin”ja hänen sanotaan olleen voimakas mies vielä lähes 80-vuotiaana vanhuksenakin.
Isotalo oli jo eläessään legendaarisia rosvopääliköitä, jotka olivat laajalti tunnettuja [[Alahärmä|Alahärmän]] ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20181016223051/https://agricolaverkko.fi/vintti/julkaisut/historiakone/dokumentti.php?id=270|nimeke=Puukkojunkkarit :: Dokumentit :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko|ajankohta=2018-10-16|viitattu=2018-10-16}}</ref>
 
AnttiIsotalo oli syytettynä [[tappo|tappojutussa]] vuonna 1858, mutta vapautettiin täyden näytön puuttuessa. Uusien todistajien lausuntojen perusteella kihlakunnanoikeus kuitenkin tuomitsi Isontalon yksitoista vuotta myöhemmin 1869 teon johdosta [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistukseen]] mestaamalla tästä teosta vuonna 1869. Hovioikeuden ja [[Senaatin oikeusosasto|senaatin]] käsittelyn jälkeen rangaistus muuttui 12 vuodeksi pakkotyötä Hämeenlinnan kuritushuoneessa.<ref name=hss /> AntinIsotalon kerrotaan kiistäneen tehneensä taponsyyllisyytensä lopun ikänsä, mutta hän piti silti tuomiotaan ansaittuna. Vankilassa hän käyttäytyi hyvin. Isotalo oli kolmesti naimisissa. Rikoksistaan ja pelottavasta maineestaan huolimatta Anttihänestä olituli Alahärmässäkotipaikkakunnallaan arvostettu henkilö. Hän oli muun muassa perustamassa kotipaikkakunnalleen kansakoulua[[kansakoulu]]a ja nuorisoseuraa[[nuorisoseura]]a.<ref>[http://www.puukkosivut.net/artikkelit/?t=462 Antti Isotalo] {{Wayback|1=http://www.puukkosivut.net/artikkelit/?t=462 |päiväys=20110829233415 }}. puukkosivut.net</ref> Vanhemmalla iällä hän paransi tapansa ja joidenkin lähteiden mukaan kääntyi myös uskoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20181016225620/https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/11/hajyt-pohjanmaan-sitkein-myytti|nimeke=Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti {{!}} Elävä arkisto {{!}} yle.fi|ajankohtaname=2018"Nimetön-101ž7rž-16|viitattu=2018-10-16}}<1"/ref>
== Elämä ==
Antti syntyi ja varttui Alahärmän Hanhimäen kylässä. Hänen isänsä oli Hanhimäen Heikki ja isoisänsä Jungarin Erkki.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.familysearch.org/tree/find/name?search=1&gender=male&birth=Uusikaarlepyy%7C1782%7C1&self=Heikki%7CHanhim%C3%A4ki%7C1%7C1|nimeke=FamilyTree: Heikki Hanhimäki 1782|julkaisu=FamilySearch|viitattu=24.2.2019}}</ref> Asuinpaikkaan viittaavan Isotalo-lisänimen Antti sai 1850-luvun alussa ostettuaan eräältä sukulaiseltaan osan Isotalon maakirjatalosta. Silloisen länsisuomalaisen nimikäytännön mukaisesti Antilla ei ollut muita omia syntymänimiä kuin etunimensä. Myöskään suomenkielisiä patronyymejä, eli isännimeen perustuvia lisänimiä, ei käytetty.<ref>Niinistö, Jussi. ''Isontalon Antti'', s. 10. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-951-746-979-1.</ref>
 
Isotalo oli kolmesti naimisissa. Myös hänen poikansa Juho osallistui nuorempana häjyilyyn mutta lopetti sen vartuttuaan. Juho kuoli puukkoon vuonna 1908 ja vanha Isoo-Antti suunnitteli kostoa, mutta tekijä pakeni Amerikkaan. Viimeisinä vuosinaan Isotalo opasti Juhon poikaa [[Antti Isotalo (jääkäri)|Anttia]] tilan isännyydessä ja osallistui työntekoon loppuun asti. Hän kuoli heinänteon aikaan 8. elokuuta 1911 muutamaa viikkoa vaille 80-vuotiaana.<ref>Niinistö, Jussi. ''Isontalon Antti'', s. 20 ja 23. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ISBN 978-951-746-979-1.</ref>
Antti oli luonteeltaan levoton, ja hänen harrastuksiinsa kuului muun muassa hevosurheilu. Hän oli etevä kauppamies, ja oli markkinoilla kuin kotonaan. Hänen ei tarvinnut kerätä joukkoa ympärilleen, vaan ihmisten kerrotaan kokoontuneen hänen ympärilleen omasta tahdostaan. Hän oli myös peloton ja hurja tappelija. Suuren kokonsa vuoksi häntä pyydettiin usein valvomaan järjestystä erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Kokonsa ja voimiensa vuoksi hän pärjäsi tappeluissa ilman puukkoakin. ”Isoon-Antin” sanotaan olleen voimakas mies vielä lähes 80-vuotiaana vanhuksenakin.
 
Antti oli syytettynä tappojutussa vuonna 1858, mutta vapautettiin täyden näytön puuttuessa. Uusien todistajien lausuntojen perusteella kihlakunnanoikeus kuitenkin tuomitsi Isontalon [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistukseen]] mestaamalla tästä teosta vuonna 1869. Hovioikeuden ja [[Senaatin oikeusosasto|senaatin]] käsittelyn jälkeen rangaistus muuttui 12 vuodeksi pakkotyötä Hämeenlinnan kuritushuoneessa.<ref name=hss /> Antin kerrotaan kiistäneen tehneensä tapon lopun ikänsä mutta piti silti tuomiotaan ansaittuna. Vankilassa hän käyttäytyi hyvin. Isotalo oli kolmesti naimisissa. Rikoksistaan ja pelottavasta maineestaan huolimatta Antti oli Alahärmässä arvostettu henkilö. Hän oli muun muassa perustamassa kotipaikkakunnalleen kansakoulua ja nuorisoseuraa.<ref>[http://www.puukkosivut.net/artikkelit/?t=462 Antti Isotalo]. puukkosivut.net</ref> Vanhemmalla iällä hän paransi tapansa ja joidenkin lähteiden mukaan kääntyi myös uskoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20181016225620/https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/11/hajyt-pohjanmaan-sitkein-myytti|nimeke=Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti {{!}} Elävä arkisto {{!}} yle.fi|ajankohta=2018-10-16|viitattu=2018-10-16}}</ref>
 
=== Käräjillä ===
* [[1855]]: todettiin syylliseksi puukolla suoritettuun pahoinpitelyyn
* [[1856]]: tuomittiin sakkoihin laittomasta viinanmyynnistä ja [[Sapatinrikos|sapatin rikkomisesta]]
* [[1858]]: vapautettu vastuusta Matti Tönkän puukotusjutussa, sakkoja aiheettomasta puukonkannosta
* [[1862]]: sai 38 paria [[Raipparangaistus|raippoja]] sekä julkisen kirkkorangaistuksen taskuvarkaudesta
* [[1864]]: syytettiin luvattomasta viinanpoltosta
* [[1869]]: tuomittu juopumuksesta käräjäpaikalla, puukon esille ottamisesta, murtovarkaudesta, varkaudesta, väärennysrikoksesta ja tuhopoltosta.
* [[1869]]: edelleen uusien todisteiden perusteella sai kihlakunnanoikeudessa kuolemantuomion aiemmasta vuoden 1858 puukotustaposta: haki ja sai armahduksen senaatilta [[1870]], mutta tuomittiin sakkoihin, raipparangaistukseen, kunnianmenetykseen sekä kuritushuoneeseen[[kuritushuone]]eseen 12 vuodeksi.
* [[1882]]: vapautui vankilasta.
* [[1883]]: pahoinpiteli miehen mutta selvisi sakoilla.
 
== Lähteet ==
Rivi 43 ⟶ 51:
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.puukkosivut.net/artikkelit/?t=462 Antti Isotalo] {{Wayback|1=http://www.puukkosivut.net/artikkelit/?t=462 |päiväys=20110829233415 }}. puukkosivut.net
{{Metatieto}}
 
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}
{{AAKKOSTUS:Isotalo, Antti}}
[[Luokka:Puukkojunkkarit]]