[go: nahoru, domu]

Antti Rannanjärvi

1800-luvun Pohjanmaalla elänyt maanviljelijä ja väkivaltarikollinen, joka tunnetaan puukkojunkkarien johtohahmona
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. maaliskuuta 2020 kello 20.35 käyttäjän 91.159.100.61 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Antti Rannanjärvi (4. huhtikuuta 1828 Ylihärmä12. elokuuta 1882 Ylihärmä) oli Antti Isotalon ohella puukkojunkkareiden eli häjyjen toinen päämies ja ylihärmäläisen maatalon isäntä, joka eli rikollista elämää. Rannanjärvi oli Ylihärmän Haapojan kylässä sijaitsevan verotalon isäntä.[1] Antin ensimmäinen käräjäsakko tuli syyskäräjillä 1847 hänen rikottuaan Lapuan lain öistä ulkonaliikkumiskieltoa. Rannanjärvi oli kyseisen vuoden toukokuun 25. päivänä liikkunut yhdessä kolmen muun nuorukaisen kanssa yöaikaan Ylihärmän Lööparin talon läheisyydessä, minkä kaikki syytetyt myönsivät. Tämän perusteella kihlakunnanoikeus tuomitsi heidät pitäjän poliisijärjestyksen 7 §:n mukaan kahden ruplan sakkoon yöjuoksusta. Myös Antin kaksi veljeä ja jokunen muukin lähisukulainen saivat omat tuomionsa Lapuan hallitussäännön rikkomisesta.[2]

Kuvassa Antti Rannanjärvi (vasemmalla) ja Antti Isotalo vuonna 1869.

Joulukuussa 1851 Rannanjärvi terrorisoi kolmen muun puukkojunkkarin kanssa häitä Lapualla muun muassa puukottamalla yhden häävieraan kuoliaaksi ja haavoittamalla kahta. Päätekijä Hermanni Mäki tuomittiin taposta elinkautiseen pakkotyöhön Siperiaan ja Rannanjärvi osallisuudesta tappoon ja väkivaltaisuuksiin raipaniskuihin ja viideksi vuodeksi pakkotyöhön Suomenlinnaan.[3]

Kauhavan nimismies Adolf Hägglund pidätti Rannanjärven lokakuussa 1867, ja pitkän oikeuden­käynnin jälkeen hänet tuomittiin vuoden 1869 alussa juopottelusta, murtovarkaudesta, väärentämisestä ja eläinvarkaudesta sakkoihin ja raipparangaistukseen. Sakot olivat niin suuret, ettei hänen uskottu pystyvän niitä maksamaan. Hän sai ne kuitenkin suoritetuiksi, sillä hän oli varakas talollinen, mutta osan rangaistuksestaan hän joutui suorittamaan yhden kuukauden vesileipävankeutena.[4]

Rannanjärvi jatkoi elämänsä loppupuolellakin ajoittain ”häjyilyä” mutta ei joutunut enää viranomaisten kanssa tekemisiin. Hänet surmasi Erkki Fränti (”Prännin Erkki”).

Rannanjärvi tunnetaan nykyään parhaiten laulusta ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi”, jonka sanat alkavat seuraavasti: ”Isoontalon Antti ja Rannanjärvi ne jutteli kaharen kesken…”

Lähteet

  1. Puukkojunkkarit :: Dokumentit :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko web.archive.org. 16.10.2018. Viitattu 16.10.2018.
  2. Kallio, Reino, Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Jyväskylä 1982, s. 244.
  3. Backman, Lars-Otto: Brott mot annans liv I, Syd-Österbotten under 1800-talet, del II. Vasa 1984, s. 70-73.
  4. Mika Remes: Isotalo ja Rannanjärvi janosivat julkisuutta. Tiede, 2011, nro 1.

Aiheesta muualla

  ok boomer