Ero sivun ”Anders Johan Sjögren” versioiden välillä

[[Image:AndreasAnders Johan Sjögren.JPGjpg|thumb|220px200px|Anders Johan Sjögren]]

Sjögren oli pitäjänsuutarin ainoa eloon jäänyt lapsi, joka lahjakkaana pääsi pitäjän papiston tuella koulutielle. Hänen koulutiensä kulki Loviisan alakoulusta [[Porvoon kymnaasiinkymnaasi]]in ja sekäsitten [[Turun akatemia]]an, josta hän valmistui vuonna 1819. Hän toimi vuosina 1820—18211820–1821 Pietarissa kotiopettajana piispa [[Zacharias Cygnaeus nuorempi|Zacharias Cygnaeuksen]] perheessä.<REF name="Forsius"/> Vuodesta [[1823]] hän toimi kreivi [[Nikolai Rumjantsev]]in kirjastonhoitajana, vuodesta 1831 ylimääräisenä akateemikkona ja vuodesta 1844 [[suomalais-ugrilaiset|suomalais-ugrilaisen]] ja [[kaukasia]]laisen kieli- ja kansatieteen varsinaisena akateemikkona [[Pietarin tiedeakatemia]]ssa, vuodesta 1845 sen kansatieteellisen museon johtajana.

Sjögrenin ensimmäinen tutkimusmatka (1824-1829) suuntautui vuosina 1824–1829 [[Karjala|Karjalan]] ja Lapin kautta [[vepsäläiset|vepsäläisalueille]] ja sieltä lähelle [[Uralvuoristo|Uralia]] [[Permin kuvernementti]]in tutkimaan [[Suomensukuinen|suomensukuisia]] kansoja. AiheetTutkimusten aiheet olivat niin kieli- ja kansatieteellisiä kuin maantieteellisiä ja taloudellisia. Matkan tuloksena hän julkaisi vuonna 1826 kirjoitelman ''Anteckningar om församligarne i Kemi-Lappmark''. Matkan aikana hän identifioi ensi kertaa [[vepsäläiset]] ja [[vepsän kieli|heidän kielensä]]. Saman matkan tuloksena hän julkaisi vuonna 1829 tutkielman [[komit|komeista]] eli syrjääneistä, ''Die Sürjänen, ein historisch-statistisch-philologischer Versuch''. Matkan jälkeen hän sai Venäjän historian ja muinaistieteen apulaisen viran [[Pietarin tiedeakatemia]]ssa. Tässä asemassa hän esitteli tiedeakatemialle lisää matkansa tuloksia. Yksi tällainen tutkielma oli teos ''Über die Finnische Bevölkerung des St.-Peterburgschen Gouvernements und über den Ursprung es Names Ingermanland'', joka esitteli [[Inkeri|Inkerinmaan]] väestöä. Myöhemmät tutkimusmatkat koskivat vuosina 1835–1837 [[Pohjois-Kaukasia]]ssa [[osseetit|osseetteja]] ja [[Krim]]illä [[tataarit|tataarien]] kieltä sekä vuosina 1846 ja 1852 Baltian [[Liivinmaa|liiviläisiä]].

Sjögrenin merkitys korostuu siinä, että hän oli varhainen tutkimusmatkailija, joka aluksi keskittyi suomensukuisiin kansoihin. Myös hänen yhteytensä itseään nuorempaan [[Elias Lönnrot|Elias Lönnrotiin]] (1802-1884) oli merkittävää. Sjögren ja Lönnrot tapasivat ensi kerran vuonna 1834. Heidän välilleen kehkeytyi kirjeenvaihto, joka käsitteli erityisesti suomen kieltä ja [[Suomalainen kansanrunous|kansanrunoja]]. Pietarin asemastaan käsin Sjögren pystyi helpottamaan muiden suomalaisten tutkijoiden, kuten [[Matthias Alexander Castrén|M. A. Castrénin]], tavoitteita Venäjälle suoritettavissa tutkimusmatkoissa (esim. [[Matthias Alexander CastrénKielitiede|CastrénKielitieteilijänä]]). Kielitieteilijänä ja kielinerona hän oli sittemmin kiinnostunut myös muista kielistä, esim.esimerkiksi [[Osseetin kieli|osseettien kielestä.]], Nykyäänjonka mielenkiintokieliopin kohdistuuja Sjögreninsanakirjan päiväkirjoihinhän (''Ephemerider'')laati.<ref>[http://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074299566/Anteeksi+puhutteko+osseettia Anteeksi, joitapuhutteko hänosseettia? Turun Sanomat 10.8.2008] {{Wayback|1=http://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074299566/Anteeksi+puhutteko+osseettia |päiväys=20180710102616 }}</ref> Sjögren kirjoitti myös päiväkirjoja koko toimintansa ajan.

Sjögrenin muistokivi sijaitsee Iitin Sitikkalassa [[Iitin luonto|Sjögrenin mäellä]] ja muistomerkki Iitin kirkonkylässä vastapäätä kirkkoa. [[Vladikavkaz]]issa on Sjögrenille nimetty katu. Hänen muistoaan vaalii A. J. Sjögrenin seura, jolla oli vuonna 2018 yhteensä 46 jäsentä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ajsjogren.blogspot.com/p/mika-seura.html|nimeke=A.J. Sjögrenin Seura: Mikä seura?|julkaisu=A.J. Sjögrenin Seura|viitattu=2024-08-29}}</ref>.

* ''Die [[Komit|Sürjänen]], ein historisch-statistisch-philologischer Versuch'' (1829)

* Tutkijan tieni, käsikirjoituksesta suomentanut [[Aulis J. Joki]], [[Suomalaisen kirjallisuudenKirjallisuuden seuraSeura]], 1955.

<ref name="Forsius">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/arnoldus/cygnaeus.html | Nimeke = Zacharias Cygnaeus (1763—18301763–1830) —– piispa, hallintomies ja kulttuurihenkilö | Tekijä = Arno Forsius | Julkaisu = lääketiedettä —Lääketiedettä, kulttuuria —, ihmisiä —, kuvauksia historiasta | Ajankohta = 1999 | Viitattu = 23.11.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190901130701/http://www.saunalahti.fi/arnoldus/cygnaeus.html | arkistoitu = 1.9.2019 }}</ref>

* Michael A. Branch: A. J.Sjögren – Studies of the North, [[Suomalais-ugrilainenUgrilainen Seura]], 1973, Helsinki

* [http://www.ajsjogren.weeblyblogspot.com/ A. J. Sjögrenin Seuran kotisivutblogi]

[[Luokka:Suomalaiset kansatieteilijätFennougristit]]