Ero sivun ”Anders Johan Sjögren” versioiden välillä

Sjögren oli pitäjänsuutarin ainoa eloon jäänyt lapsi, joka lahjakkaana pääsi pitäjän papiston tuella koulutielle. Hänen koulutiensä kulki Loviisan alakoulusta [[Porvoon kymnaasi]]in ja sitten [[Turun akatemia]]an, josta hän valmistui vuonna 1819. Hän toimi vuosina 1820–1821 Pietarissa kotiopettajana piispa [[Zacharias Cygnaeus nuorempi|Zacharias Cygnaeuksen]] perheessä.<REF name="Forsius"/> Vuodesta 1823 hän toimi kreivi [[Nikolai Rumjantsev]]in kirjastonhoitajana, vuodesta 1831 ylimääräisenä akateemikkona ja vuodesta 1844 [[suomalais-ugrilaiset|suomalais-ugrilaisen]] ja [[kaukasia]]laisen kieli- ja kansatieteen varsinaisena akateemikkona [[Pietarin tiedeakatemia]]ssa, vuodesta 1845 sen kansatieteellisen museon johtajana.

Sjögrenin ensimmäinen tutkimusmatka (1824–1829) suuntautui vuosina 1824–1829 [[Karjala|Karjalan]] ja Lapin kautta [[vepsäläiset|vepsäläisalueille]] ja sieltä lähelle [[Uralvuoristo|Uralia]] [[Permin kuvernementti]]in tutkimaan [[Suomensukuinen|suomensukuisia]] kansoja. AiheetTutkimusten aiheet olivat niin kieli- ja kansatieteellisiä kuin maantieteellisiä ja taloudellisia. Matkan tuloksena hän julkaisi vuonna 1826 kirjoitelman ''Anteckningar om församligarne i Kemi-Lappmark''. Matkan aikana hän identifioi ensi kertaa [[vepsäläiset]] ja [[vepsän kieli|heidän kielensä]]. Saman matkan tuloksena hän julkaisi vuonna 1829 tutkielman [[komit|komeista]] eli syrjääneistä, ''Die Sürjänen, ein historisch-statistisch-philologischer Versuch''. Matkan jälkeen hän sai Venäjän historian ja muinaistieteen apulaisen viran [[Pietarin tiedeakatemia]]ssa. Tässä asemassa hän esitteli tiedeakatemialle lisää matkansa tuloksia. Yksi tällainen tutkielma oli teos ''Über die Finnische Bevölkerung des St.-Peterburgschen Gouvernements und über den Ursprung es Names Ingermanland'', joka esitteli [[Inkeri|Inkerinmaan]] väestöä. Myöhemmät tutkimusmatkat koskivat vuosina 1835–1837 [[Pohjois-Kaukasia]]ssa [[osseetit|osseetteja]] ja [[Krim]]illä [[tataarit|tataarien]] kieltä sekä vuosina 1846 ja 1852 Baltian [[Liivinmaa|liiviläisiä]].

Sjögrenin merkitys korostuu siinä, että hän oli varhainen tutkimusmatkailija, joka aluksi keskittyi suomensukuisiin kansoihin. Myös hänen yhteytensä itseään nuorempaan [[Elias Lönnrot|Elias Lönnrotiin]] oli merkittävää. Sjögren ja Lönnrot tapasivat ensi kerran vuonna 1834. Heidän välilleen kehkeytyi kirjeenvaihto, joka käsitteli erityisesti suomen kieltä ja [[Suomalainen kansanrunous|kansanrunoja]]. Pietarin asemastaan käsin Sjögren pystyi helpottamaan muiden suomalaisten tutkijoiden, kuten [[Matthias Alexander Castrén|M. A. Castrénin]], tavoitteita Venäjälle suoritettavissa tutkimusmatkoissa (esim. [[Matthias Alexander CastrénKielitiede|CastrénKielitieteilijänä]]). Kielitieteilijänä ja kielinerona hän oli sittemmin kiinnostunut myös muista kielistä, esim.esimerkiksi [[Osseetin kieli|osseettien kielestä]], jonka kieliopin ja sanakirjan hän laati.<ref>[http://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074299566/Anteeksi+puhutteko+osseettia Anteeksi, puhutteko osseettia? Turun Sanomat 10.8.2008] {{Wayback|1=http://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074299566/Anteeksi+puhutteko+osseettia |päiväys=20180710102616 }}</ref>. NykyäänSjögren mielenkiintokirjoitti kohdistuumyös Sjögrenin päiväkirjoihin (''Ephemerider''), joita hän kirjoittipäiväkirjoja koko toimintansa ajan.

Sjögrenin muistokivi sijaitsee Iitin Sitikkalassa [[Iitin luonto|Sjögrenin mäellä]] ja muistomerkki Iitin kirkonkylässä vastapäätä kirkkoa. [[Vladikavkaz]]issa on Sjögrenille nimetty katu. Hänen muistoaan vaalii A. J. Sjögrenin seura, jolla oli vuonna 2018 yhteensä 46 jäsentä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ajsjogren.blogspot.com/p/mika-seura.html|nimeke=A.J. Sjögrenin Seura: Mikä seura?|julkaisu=A.J. Sjögrenin Seura|viitattu=2024-08-29}}</ref>.

* ''Die [[Komit|Sürjänen]], ein historisch-statistisch-philologischer Versuch'' (1829)

* Tutkijan tieni, käsikirjoituksesta suomentanut [[Aulis J. Joki]], [[Suomalaisen kirjallisuudenKirjallisuuden seuraSeura]], 1955.

<ref name="Forsius">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/arnoldus/cygnaeus.html | Nimeke = Zacharias Cygnaeus (1763–1830) – piispa, hallintomies ja kulttuurihenkilö | Tekijä = Arno Forsius | Julkaisu = Lääketiedettä, kulttuuria, ihmisiä, kuvauksia historiasta | Ajankohta = 1999 | Viitattu = 23.11.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190901130701/http://www.saunalahti.fi/arnoldus/cygnaeus.html | arkistoitu = 1.9.2019 }}</ref>

* Michael A. Branch: A. J.Sjögren – Studies of the North, [[Suomalais-ugrilainenUgrilainen Seura]], 1973, Helsinki

[[Luokka:Suomalaiset kansatieteilijätetnologit]]