Ero sivun ”Anders Johan Sjögren” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 0 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5 |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5 |
||
Rivi 8:
Sjögrenin ensimmäinen tutkimusmatka (1824–1829) suuntautui Karjalan ja Lapin kautta [[vepsäläiset|vepsäläisalueille]] ja sieltä lähelle [[Uralvuoristo|Uralia]] [[Permin kuvernementti]]in tutkimaan suomensukuisia kansoja. Aiheet olivat niin kieli- ja kansatieteellisiä kuin maantieteellisiä ja taloudellisia. Matkan tuloksena hän julkaisi vuonna 1826 kirjoitelman ''Anteckningar om församligarne i Kemi-Lappmark''. Matkan aikana hän identifioi ensi kertaa [[vepsäläiset]] ja [[vepsän kieli|heidän kielensä]]. Saman matkan tuloksena hän julkaisi vuonna 1829 tutkielman [[komit|komeista]] eli syrjääneistä, ''Die Sürjänen, ein historisch-statistisch-philologischer Versuch''. Matkan jälkeen hän sai Venäjän historian ja muinaistieteen apulaisen viran [[Pietarin tiedeakatemia]]ssa. Tässä asemassa hän esitteli tiedeakatemialle lisää matkansa tuloksia. Yksi tällainen tutkielma oli teos ''Über die Finnische Bevölkerung des St.-Peterburgschen Gouvernements und über den Ursprung es Names Ingermanland'', joka esitteli Inkerinmaan väestöä. Myöhemmät tutkimusmatkat koskivat 1835–1837 [[Pohjois-Kaukasia]]ssa [[osseetit|osseetteja]] ja [[Krim]]illä [[tataarit|tataarien]] kieltä sekä vuosina 1846 ja 1852 Baltian [[Liivinmaa|liiviläisiä]].
Sjögrenin merkitys korostuu siinä, että hän oli varhainen tutkimusmatkailija, joka aluksi keskittyi suomensukuisiin kansoihin. Myös hänen yhteytensä itseään nuorempaan [[Elias Lönnrot|Elias Lönnrotiin]] oli merkittävää. Sjögren ja Lönnrot tapasivat ensi kerran vuonna 1834. Heidän välilleen kehkeytyi kirjeenvaihto, joka käsitteli erityisesti suomen kieltä ja kansanrunoja. Pietarin asemastaan käsin Sjögren pystyi helpottamaan muiden suomalaisten tutkijoiden tavoitteita Venäjälle suoritettavissa tutkimusmatkoissa (esim. [[Matthias Alexander Castrén|Castrén]]). Kielitieteilijänä ja kielinerona hän oli sittemmin kiinnostunut myös muista kielistä, esim. [[Osseetin kieli|osseettien kielestä]], jonka kieliopin ja sanakirjan hän laati.<ref>[http://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074299566/Anteeksi+puhutteko+osseettia Anteeksi, puhutteko osseettia? Turun Sanomat 10.8.2008] {{Wayback|1=http://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074299566/Anteeksi+puhutteko+osseettia |päiväys=20180710102616 }}</ref> Nykyään mielenkiinto kohdistuu Sjögrenin päiväkirjoihin (''Ephemerider''), joita hän kirjoitti koko toimintansa ajan.
Sjögrenin muistokivi sijaitsee [[Iitti|Iitin]] Sitikkalassa [[Iitin luonto|Sjögrenin mäellä]] ja muistomerkki Iitin kirkonkylässä vastapäätä kirkkoa. [[Vladikavkaz]]issa on Sjögrenille nimetty katu.
| |||