Anders Johan Sjögren
Anders Johan Sjögren (ven. Андре́й Миха́йлович Шёгрен, Andrei Mihailovitš Šogren, 8. toukokuuta 1794 Iitti – 18. tammikuuta 1855 Pietari) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen, kansatieteen tutkija, historiantutkija ja tutkimusmatkailija.
Elämäkerta
Sjögren oli pitäjänsuutarin ainoa eloon jäänyt lapsi, joka lahjakkaana pääsi pitäjän papiston tuella koulutielle. Hänen koulutiensä kulki Loviisan alakoulusta Porvoon kymnaasiin ja sitten Turun akatemiaan, josta hän valmistui 1819. Hän toimi vuosina 1820–1821 Pietarissa kotiopettajana piispa Zacharias Cygnaeuksen perheessä.[1] Vuodesta 1823 hän toimi kreivi Nikolai Rumjantsevin kirjastonhoitajana, vuodesta 1831 ylimääräisenä akateemikkona ja vuodesta 1844 suomalais-ugrilaisen ja kaukasialaisen kieli- ja kansatieteen varsinaisena akateemikkona Pietarin tiedeakatemiassa, vuodesta 1845 sen kansatieteellisen museon johtajana.
Sjögrenin ensimmäinen tutkimusmatka (1824–1829) suuntautui Karjalan ja Lapin kautta vepsäläisalueille ja sieltä lähelle Uralia Permin kuvernementtiin tutkimaan suomensukuisia kansoja. Aiheet olivat niin kieli- ja kansatieteellisiä kuin maantieteellisiä ja taloudellisia. Matkan tuloksena hän julkaisi 1826 kirjoitelman Anteckningar om församligarne i Kemi-Lappmark. Matkan aikana hän identifioi ensi kertaa vepsäläiset ja heidän kielensä. Saman matkan tuloksena hän julkaisi 1829 tutkielman komeista eli syrjääneistä, Die Sürjänen, ein historisch-statistisch-philologischer Versuch. Matkan jälkeen hän sai Venäjän historian ja muinaistieteen apulaisen viran Pietarin tiedeakatemiassa. Tässä asemassa hän esitteli tiedeakatemialle lisää matkansa tuloksia. Yksi tällainen tutkielma oli teos Über die Finnische Bevölkerung des St.-Peterburgschen Gouvernements und über den Ursprung es Names Ingermanland, joka esitteli Inkerinmaan väestöä. Myöhemmät tutkimusmatkat koskivat 1835–1837 Pohjois-Kaukasiassa osseetteja ja Krimillä tataarien kieltä sekä vuosina 1846 ja 1852 Baltian liiviläisiä.
Sjögrenin merkitys korostuu siinä, että hän oli varhainen tutkimusmatkailija, joka aluksi keskittyi suomensukuisiin kansoihin. Myös hänen yhteytensä itseään nuorempaan Elias Lönnrotiin oli merkittävää. Sjögren ja Lönnrot tapasivat ensi kerran 1834. Heidän välilleen kehkeytyi kirjeenvaihto, joka käsitteli erityisesti suomen kieltä ja kansanrunoja. Pietarin asemastaan käsin Sjögren pystyi helpottamaan muiden suomalaisten tutkijoiden tavoitteita Venäjälle suoritettavissa tutkimusmatkoissa (esim. Castrén). Kielitieteilijänä ja kielinerona hän oli sittemmin kiinnostunut myös muista kielistä, esim. osseettien kielestä, jonka kieliopin ja sanakirjan hän laati[2]. Nykyään mielenkiinto kohdistuu Sjögrenin päiväkirjoihin (Ephemerider), joita hän kirjoitti koko toimintansa ajan.
Sjögrenin muistokivi sijaitsee Iitin Sitikkalassa Sjögrenin mäellä ja muistomerkki Iitin kirkonkylässä vastapäätä kirkkoa. Vladikavkazissa on Sjögrenille nimetty katu.
Teoksia
- Über die finnische Sprache und Ihre Litteratur (1821)
- Anteckningar om församlingarne i Kemi-Lappmark (1828)
- Die Sürjänen, ein historisch-statistisch-philologischer Versuch (1829)
- Über die finnische Bevölkerung des St. Petersburgischen Gouvernements und über den Ursprung des Namens Ingermannland (1833)
- Ossetische Sprachlehre (1841)
- Grammatik der ossetischen Sprache (1844)
- Ossetische Studien (1848)
- Zur Ethnographie Livlands (1849)
- Historisch-ethnographische Abhandlungen über den finnisch-russischen Norden
- Livische Grammatik nebst Sprachproben
- Livisch-deutsches und deutsch-livisches Wörterbuch
- Gesammelte Schriften I–II (postuumi 1861, uusintapainos 1969)
- Tutkijan tieni, käsikirjoituksesta suomentanut Aulis J. Joki, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1955.
- Sjögren, Anders Johan, Allmänna Ephemerider. Dagböckerna 1806–1855. (Utgivna av Michael Branch, Esko Häkli och Marja Leinonen, Nationalbiblioteket 2020, Nationalbibliotekets skrifter 86) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6139-0
Lähteet
- ↑ Arno Forsius: Zacharias Cygnaeus (1763–1830) – piispa, hallintomies ja kulttuurihenkilö Lääketiedettä, kulttuuria, ihmisiä, kuvauksia historiasta. 1999. Viitattu 23.11.2008.
- ↑ Anteeksi, puhutteko osseettia? Turun Sanomat 10.8.2008
Kirjallisuutta
- Michael A. Branch: A. J.Sjögren – Studies of the North, Suomalais-ugrilainen Seura, 1973, Helsinki
- Päivi Ronimus-Poukka: Anders Johan Sjögren – edelläkävijä ja suurmies? TaY/Suomen historia, Tutkijakoulun jatkokoulutusseminaari, 3.–4.6.2002, Tampere
Aiheesta muualla
- Laine, Päivi: Suutarinpojasta Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi: A. J. Sjögrenin ura Pietarissa 1820–1855 (väitöskirja) 2020. Tampere University.
- Anders Johan Sjögrenin päiväkirjat julkaistu Kansalliskirjasto. 19.5.2020.
- A. J. Sjögrenin Seuran blogi
- Branch, Michael: Sjögren, Anders Johan (1794–1855) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.