[go: nahoru, domu]

Alexander Cunningham

Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. lokakuuta 2022 kello 19.22 käyttäjän Virtuus (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Alexander Cunningham (23. tammikuuta 1814 Lontoo28. marraskuuta 1893 Lontoo) oli brittiläinen upseeri ja arkeologi, joka teki uranuurtavia arkeologisia tutkimuksia Intiassa.[1][2]

Alexander Cunningham
Henkilötiedot
Syntynyt23. tammikuuta 1814
Lontoo
Kuollut28. marraskuuta 1893 (79 vuotta)
Lontoo
Koulutus ja ura
Tutkimusalue Arkeologia ja orientalistiikka

Elämä ja ura

Cunninghamin isä oli skotlantilainen runoilija Allan Cunningham. Hän liittyi 19-vuotiaana Bengalin insinöörijoukkoihin, ja Lordi Aucklandin tultua Intian kenraalikuvernööriksi vuonna 1836 tämä nimitti Cunninghamin adjutantikseen. Hän osallistui ensimmäiseen ja toiseen sikhisotaan, ja toimi sitten edustustehtävissä Kashmirissa ja Tiibetissä. Vuonna 1856 hänestä tuli Burman yli-insinööri, ja vuonna 1858 hänet nimitettiin Luoteisprovinssien yli-insinööriksi. Hän jäi eläkkeelle kenraalimajurin arvossa 1861 palveltuaan Intiassa yhtäjaksoisesti 28 vuotta, ja siirtyi samana vuonna Lordi Canningin kutsusta Intian arkeologisen viraston ensimmäiseksi johtajaksi. Vuonna 1865 virasto lakkautettiin, mutta Cunningham kutsuttiin takaisin Englannista johtamaan sitä uudestaan vuonna 1870.[1][2]

Uransa alkuvaiheessa hän tapasi brittiläisen tutkijan James Prinsepin, joka herätti hänen kiinnostuksensa Intian historiaan ja kolikoihin. Vuonna 1837 Cunningham teki kaivauksia Varanasin lähellä sijaitsevassa Sarnathissa, ja laati piirustuksia sen patsaista. Vuonna 1850 hän johti kaivauksia Sanchissa. Hän teki myös monia muita arkeologisia tutkimuksia Pohjois-Intian raunioilla. Hän oli kiinnostunut erityisesti numismatiikasta ja keräsi suuren kokoelman intialaisia kolikoita, mutta paluumatkallaan Englantiin hän menetti suurimman osan arvokkaista kokoelmistaan ja paperinsa haaksirikossa Ceylonilla. Cunninghamin teoksiin kuuluvat An essay on the Arian Order of Architecture (1846), The Bhilsa Topes, or Buddhist monuments of Central India (1854), joka oli ensimmäinen todellinen yritys tutkia buddhalaisuuden historiaa arkkitehtonisten raunioiden perusteella, Ladak, physical, statistical, and historical (1854), Archaeological Survey of India (1871), Book of Indian Eras (1883) ja Corpus Inscriptionum Indicarumin ensimmäinen julkaisu (1878). Hänet lyötiin ritariksi vuonna 1887.[1][2]

Lähteet

  1. a b c Alexander Cunningham Dictionary of National Biography, 1901 supplement, Volume 2. 1901. Viitattu 13.10.2022.
  2. a b c Alexander Cunningham Nordisk familjebok. 1906. Viitattu 13.10.2022.

Aiheesta muualla