Ero sivun ”Krim” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
osa Ukrainaa |
|||
| (11 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 24:
| provinssi =
| territorio =
| valtio = {{
| aluetyyppi1 =
| alueen_nimi1 =
Rivi 31:
}}
'''Krim''' ({{k-uk|Крим|Krym}}, {{k-ru|Крым|Krym}}, {{k-crh|Qırım}}) on [[Mustameri|Mustaanmereen]] työntyvä [[niemimaa]] [[Ukraina]]n eteläosassa. Niemimaalla sijaitsee [[Krimin autonominen tasavalta]]. Sen yhdistää mantereeseen neljästä kahdeksaan kilometriä leveä [[Perekopinkannas]]. Niemimaan itäpuolella [[Kertšinsalmi]] erottaa [[Asovanmeri|Asovanmeren]] Mustastamerestä.
Krimin autonomisen tasavallan pääkaupunki ja väkiluvultaan niemimaan toiseksi suurin kaupunki on [[Simferopol]].<ref name="Ukraina-Popu2013-01-01"/> Toinen tärkeä kaupunki Krimillä on [[Sevastopol]]in rannikkokaupunki, joka on väkiluvultaan Krimin suurin kaupunki ja jota usein virheellisesti pidetään Krimin pääkaupunkina.
Rivi 42:
== Maantiede ==
Kapea [[Perekopinkannas]] yhdistää Krimin muuhun mantereeseen. Krimin itäosan pitkä [[Kertšin niemimaa]] ja mantereelta kuroutuva [[Tamanin niemimaa]] rajaavat Krimin itäpuolelle [[Asovanmeri|Asovanmeren]]. [[Mustameri]] ympäröi Krimiä muista ilmansuunnista.
Krimin pohjoisosa on Ukrainan tasankojen jatketta, kuivaa [[aro]]a. Etelärannikolla kulkee 160 kilometriä pitkä Jailavuoristo (Taurian vuoristo), jonka pääharjanne on Jaila. Vuoriston korkein huippu on ''Roman-Koš'', 1 542 metriä merenpinnasta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Pieni Tietosanakirja II| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1952 | Luku = Jaila | Sivu = 144| Julkaisupaikka = Helsinki| Viitattu = 1.4.2014}}</ref><ref>{{Kirjaviite▼
Niemimaan itäosassa oleva [[Arabatinkynnäs]] rajaa matalan ja soisen [[Syvaš]]inlahden Asovanmerestä. Syvaš jää Perekopinkannaksen ja Arabatinkynnäksen väliin erottamaan Krimin mantereesta. Kapeimmillaan Syvaš on [[Tšonharinsalmi|Tšonharinsalmen]] kohdalla vain vajaa 300 metriä.
▲Krimin pohjoisosa on Ukrainan tasankojen jatketta, kuivaa [[aro]]a. Etelärannikolla kulkee 160 kilometriä pitkä [[Jailavuoristo]] (Taurian vuoristo), jonka pääharjanne on Jaila. Vuoriston korkein huippu on ''Roman-Koš'', 1 542 metriä merenpinnasta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Pieni Tietosanakirja II| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1952 | Luku = Jaila | Sivu = 144| Julkaisupaikka = Helsinki| Viitattu = 1.4.2014}}</ref><ref>{{Kirjaviite
| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 3| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1962 | Luku = Jaila| Sivu = 1482| Julkaisupaikka = Helsinki| Viitattu = 1.4.2014}}</ref>
Vuoristoissa on runsaiden sateiden kasvattamia reheviä lehtimetsiä, joissa kasvaa [[tammi]]a, [[valkopyökki|valkopyökkej]]ä, [[saarni]]a, [[Lehmukset|lehmuksia]] ja [[Pähkinäpuu|pähkinäpuita]].<ref name="iso4" /> Ilmasto on varsinkin etelässä [[Subtrooppinen vyöhyke|subtrooppinen]], ja siksi alue on suosittu lomakohde. Tunnetuimpia kylpyläkaupungeista on [[Jalta]].<ref name="iso4" />
Perekopinkannasta pitkin Krimille kulkee [[Pohjois-Krimin kanava]], joka tuo kastelu- ja juomavettä Krimille, jossa on huonosti omia vesivaroja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ukrainassa-taistellaan-maan-lisaksi-vedesta-ukraina-esti-elintarkean-veden-virtaamisen-krimille-venaja-rajaytti-padon-ensitoikseen/8450014 | Nimeke = Ukrainassa taistellaan maan lisäksi vedestä: Ukraina esti elintärkeän veden virtaamisen Krimille | Julkaisija = | Viitattu = 6.7.2023}}</ref> Tärkeimmät kulkureitit Krimille on Perekopinkannaksen sekä Tšonharinsalmen ja [[Kertšinsalmi|Kertšinsalmen]] siltojen kautta.
== Historia ==
Rivi 51 ⟶ 57:
=== 1000-luku ===
Alun perin Krimin nimi oli asukkaidensa mukaan Tauris eli Chersonesus taurica.<ref name="iso4">{{Kirjaviite| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 4| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1962 | Luku = Krim| Julkaisupaikka = Helsinki }}</ref> [[Kreikkalaiset]] perustivat 600-luvulla eaa. [[Siirtokunta|siirtokuntia]] sen rannikolle. Myöhemmin alue kuului [[Bosporoksen valtakunta]]an ja joutui vuonna 640 Itä-Roomalle.<ref name="iso4" /> Kansainvaellusten aikana se toimi monien kansojen läpikulkupaikkana.<ref name="iso4" /> [[Kansainvaellusaika|Kansainvaellusajan]] päätteeksi Krimillä asui [[Krimin gootit|gootteja]]. Krimillä puhuttu [[gootin kieli]] katosi ehkä vasta 1700-luvulla.
Eräissä kronikoissa mainitaan, että niemimaalle olisi 1000-luvulla perustettu myös englantilainen siirtokunta, [[Nova Anglia]]. Sen olemassaolosta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.
=== 1200-1400 -luku ===
Rivi 78 ⟶ 86:
[[Tiedosto:2014-03-09 - Perevalne military base - 0117.JPG|pienoiskuva|vasen|Tunnuksettomia sotilaita, "pieniä vihreitä miehiä", Krimillä maaliskuussa 2014]]
{{pääartikkeli|[[Krimin miehitys 2014]]}}
Helmikuussa 2014 [[Ukrainan vallankumous 2014|Ukrainan vallankumouksen]] seurauksena Venäjä nosti valmiutta Sevastopolin laivastotukikohdassaan. Helmi-maaliskuussa 2014 Krimin Venäjä-mieliset sekä Krimille hyökänneet venäläissotilaat järjestivät kansanäänestyksen Krimin Venäjään liittämiseksi. Ukrainan hallituksen mukaan valtiollisia tiedotusvälineitä ja matkapuhelinliikennettä häirittiin laajamittaisella [[Informaatiosodankäynti|informaatiosodankäynnillä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/informaatiosota-nykysodankaynnin-avain---toi-krimin-venajan-syliin/3124270 | Nimeke = Informaatiosota nykysodankäynnin avain – toi Krimin Venäjän syliin | Ajankohta = 26.3.2014 | Julkaisija = MTV3 Uutiset | Viitattu = 3.4.2014 | arkisto = https://web.archive.org/web/20140407092020/http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/informaatiosota-nykysodankaynnin-avain---toi-krimin-venajan-syliin/3124270 | arkistoitu = 7.4.2014 }}</ref> Venäjämieliset ja venäläiset miehittäjät ottivat haltuunsa Krimin parlamenttitalon.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140413170224/http://www.suomensotilas.fi/fi/artikkelit/krimin-parlamenttitalon-valtaus-erikoisjoukkojen-ty%C3%B6t%C3%A4 | Arkistoitu = | Nimeke = Krimin parlamenttitalon valtaus erikoisjoukkojen työtä. | Tekijä = Puuperä, Jaakko | Julkaisu = Suomen sotilas | Viitattu = 10.4.2014}}</ref> Parlamenttitalossa syrjäytettiin Alueiden puoluetta edustanut pääministeri ja valittiin tilalle [[Sergei Aksjonov]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kyivpost.com/article/content/war-against-ukraine/crimean-parliament-dismisses-autonomous-republics-government-337803.html | Nimeke = Crimean parliament dismisses autonomous republic’s government | Ajankohta = 27.2.2014 | Julkaisu = Kyiv Post | Viitattu = 12.3.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2014/02/28/world/europe/crimea-ukraine.html?hpw&rref=world&r=0 | Nimeke = Gunmen Seize Government Buildings in Crimea | Tekijä = Higgins, Andrew & Erlanger, Steven | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 27.2.2014 | Viitattu = 1.3.2014 | Lainaus = Masked men with guns seized government buildings in the capital of Ukraine's Crimea region on Thursday, barricading themselves inside and raising the Russian flag after mysterious overnight raids that appeared to be the work of militant Russian nationalists who want this volatile Black Sea region ruled from Moscow. | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name=time1>{{Verkkoviite | Osoite = http://time.com/19097/putin-crimea-russia-ukraine-aksyonov/ | Tekijä = Shuster, Simon| Julkaisu = Time | Nimeke = Putin's Man in Crimea Is Ukraine’s Worst Nightmare | Lainaus = Before dawn on Feb. 27, at least two dozen heavily armed men stormed the Crimean parliament building and the nearby headquarters of the regional government, bringing with them a cache of assault rifles and rocket propelled grenades. A few hours later, Aksyonov walked into the parliament and, after a brief round of talks with the gunmen, began to gather a quorum of the chamber’s lawmakers. | Kieli = {{en}}}}</ref> jonka Ukrainan väliaikaishallitus etsintäkuulutti 5. maaliskuuta syyttäen väkivaltaisesta vallankaappauksesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://censor.net/ru/news/274361/sud_vynes_postanovlenie_ob_areste_marionetok_kremlya_v_krymu | Nimeke = Суд вынес постановление об аресте "марионеток Кремля" в Крыму | Ajankohta = 5.3.2014 | Julkaisu = Цензор.НЕТ | Viitattu = 10.4.2014 | Kieli = {{ru}}}}</ref>
[[Transnistria]]n separatismijohtaja [[Valeri Aksjonov]]in poika [[Sergei Aksjonov]] oli vuonna 1989 muuttanut Krimille opiskelemaan upseeriksi isänsä ja isoisänsä tapaan. Vuonna 2010 hän perusti [[Venäjän yhtenäisyys]] -puolueen, joka sai 4 % äänistä Krimin parlamenttivaaleissa. 27. helmikuuta 2014 raskaasti aseistetut miehet valtasivat Krimin parlamenttitalon. Heidän valvonnassaan parlamentti valitsi Aksjonovin pääministeriksi ja päätti kansanäänestyksestä, väitetysti yksimielisesti.<ref>{{verkkoviite |osoite=https://time.com/22986/crimeas-new-boss/ |nimeke=Crimea’s New Boss |ajankohta=13.3.2014 |julkaisu=Time}}</ref>
Äänestystuloksen mukaan enemmistö Krimin asukkaista oli Venäjään liittymisen puolella. Ukrainan väliaikaishallitus ja länsivallat ovat tuominneet kansanäänestyksen laittomaksi ja sen tuloksen kiistanalaiseksi vedoten miehitykseen. YK:n yleiskokous tuomitsi kansanäänestyksen äänin 100 puolesta ja 11 vastaan. Päätöslauseman mukaan ”''[Krimin kansanäänestys] ei ole sitova eikä sen avulla voida muuttaa Krimin autonomisen tasavallan tai Sevastopolin kaupungin asemaa''”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/krimin_aanestystulos_varmistui_liki_97_prosenttia_kannatti_liittymista_venajaan/7140012 | Nimeke = Krimin äänestystulos varmistui: Liki 97 prosenttia kannatti liittymistä Venäjään | Tekijä = Töyrylä, Katariina | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 17.3.2014 | Viitattu = 17.3.2014}}</ref><ref name="yk-tuomitsee">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140831203811/http://www.hs.fi/ulkomaat/YKn+yleiskokous+tuomitsi+Krimin+%C3%A4%C3%A4nestyksen/a1395895683156 | Arkistoitu = 31.8.2014 | Nimeke = YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen. | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.3.2014 | Viitattu = 15.9.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140318140806/http://www.hs.fi/ulkomaat/Putin+puhui+uhmakkaasti++ja+liitti+Krimin+osaksi+Ven%C3%A4j%C3%A4%C3%A4/a1305801862281 | Arkistoitu = 18.3.2014 | Nimeke = Putin puhui uhmakkaasti – ja liitti Krimin osaksi Venäjää. | Tekijä = Halminen, Laura & Turtiainen, Suvi | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 18.3.2014 | Viitattu = 18.3.2014}}</ref> Krimin virallisten vaaliviranomaisten mukaan 96,77 prosenttia [[Krimin tasavalta|Krimin tasavallan]] äänestäneistä kannatti liittymistä Venäjään ja äänestysprosentti oli 81,3.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20140326235112/http://rt.com/news/crimea-referendum-results-official-250/ | Arkistoitu = 26.3.2014 | Nimeke = Crimea declares independence, seeks UN recognition. | Julkaisija = Russia Today | Ajankohta = 17.3.2014 | Viitattu = 27.3.2014 | kieli = {{en}} }}</ref> [[Krimin tataarit|Krimin tataareja]] edustavan Mejlisin mukaan äänestysprosentti oli vain 34,2.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://qtmm.org/en/news/4373-mustafa-jemilev-in-fact-34-2-of-crimean-population-took-part-in-pseudo-referendum-on-march-16 | Nimeke = Mustafa Jemilev: «In Fact 34,2% of Crimean Population Took Part in Pseudo Referendum on March 16» | Julkaisu = | Ajankohta = 25.3.2014 | Julkaisija = Mejlis of the Crimean Tatar people | Viitattu = 26.3.2014 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20140326061833/http://qtmm.org/en/news/4373-mustafa-jemilev-in-fact-34-2-of-crimean-population-took-part-in-pseudo-referendum-on-march-16 | arkistoitu = 26.3.2014 }}</ref>
Rivi 95 ⟶ 105:
== Kirjallisuutta ==
* Ville Ropponen & Natalia Deviatkina: ''Krimin niemimaa''. Savukeidas, 2010. ISBN 9789525500592
== Aiheesta muualla ==
| |||