Ero sivun ”Imatra” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Imatra”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 20764611 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 4. syyskuuta 2022 kello 09.43 (UTC)) |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5 |
||
| (34 välissä olevaa versiota 21 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 23:
| huomautus =
}}
'''Imatra''' on [[Suomen kaupungit|kaupunki]] Kaakkois-Suomessa ja se kuuluu [[Etelä-Karjalan maakunta]]an. Imatran kaupungissa asuu noin {{formatnum: {{#expr:{{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}}round -3}}}} henkilöä ja laajemmin [[Imatran seutukunta|koko seudulla]] asuu noin {{formatnum: {{#expr: {{Suomen kunta/väkiluku|Imatra}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Parikkala}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Rautjärvi}}+{{Suomen kunta/väkiluku|Ruokolahti}}round -3}}}} henkilöä. Asukasluvultaan Imatra on Suomen {{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero|{{PAGENAME}}}}:nneksi suurin kaupunki. Imatran naapurikuntia ovat [[Lappeenranta]] ja [[Ruokolahti]].
'''Imatra''' on [[kaupunki]] [[Etelä-Karjala]]n maakunnassa Kaakkois-Suomessa. Kaupungissa asuu {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkilöä ({{Päiväys|{{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}}}}),<ref name="vakilukuviite" /> Imatran naapurikuntia ovat [[Lappeenranta]] ja [[Ruokolahti]]. Imatra tunnetaan parhaiten [[Imatrankoski|Imatrankoskesta]] ja kaupungin läpi virtaavasta [[Vuoksi|Vuoksesta]]. [[Imatran Valtionhotelli]], sekä [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] suunnittelema [[Kolmen Ristin Kirkko]] ovat myös tunnettuja nähtävyyksiä. Suurimpia työnantajia ovat [[Stora Enson Imatran tehtaat]], Imatran kaupunki ja [[Ovako]]n terästehtaat. Myös [[VR-Yhtymä|VR]] sekä [[Suomen rajavartiolaitos|Rajavartiolaitoksen]] [[Raja- ja merivartiokoulu]] ja [[Kaakkois-Suomen rajavartiosto]] ovat merkittäviä työllistäjiä. Imatran väestönkasvu on negatiivista.▼
▲
Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Imatralla on kolme keskustaa, jotka ovat Imatrankoski, Mansikkala ja Vuoksenniska. [[Imatran kaupunginosat#Mansikkala|Mansikkalan]] kaupunginosa suunniteltiin aikoinaan Imatran hallinnolliseksi keskukseksi<ref>[http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=9541&NakymaID=215 Mansikkala]</ref>, mutta nykyisin kuitenkin [[Imatran kaupunginosat#Imatrankoski|Imatrankoskesta]] on muodostunut kaupungin keskusta<ref>[http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=9540&NakymaID=215 Imatrankoski]</ref>. Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Viime aikoina{{milloin}} on alettu rakentaa Imatrankosken ja Mansikkalan välistä Pässiniemen aluetta. Kaupungin koillisosassa sijaitsevalla Vuoksenniskalla on myös palvelukeskittymä. Näiden lisäksi myös muilla tärkeimmillä asuinalueilla on tarjolla peruspalveluja, kuten kouluja, päivittäistavarakauppoja ja päiväkoteja. Väestötiheydeltään Imatra on Etelä-Karjalan tiheimmin asuttu kunta. 97 prosenttia väestöstä asuu [[Imatran keskustaajama]]ssa, joka on kaupungin ainoa [[taajama]] ja ulottuu myös naapurikuntien puolelle<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke = Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta =28.9.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.1.2018 }}</ref>▼
▲Vuoksen lisäksi Imatran kaupunkikuvalle ovat luonteenomaisia hajanaisuus ja pientalovaltaisuus. Imatralla ei ole yhtä selkeää keskustaa, mutta virallisesti se on [[Mansikkala]]. Imatralla on kolme pienempää keskustaa, jotka ovat Imatrankoski, Mansikkala ja [[Vuoksenniska]]. [[Imatran kaupunginosat#Mansikkala|Mansikkalan]] kaupunginosa suunniteltiin aikoinaan Imatran hallinnolliseksi keskukseksi<ref>[http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=9541&NakymaID=215 Mansikkala]</ref>, mutta nykyisin kuitenkin [[Imatran kaupunginosat#Imatrankoski|Imatrankoskesta]] on muodostunut kaupungin keskusta<ref>[http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=9540&NakymaID=215 Imatrankoski] {{Wayback|1=http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=9540&NakymaID=215 |päiväys=20140415045701 }}</ref>. Suurin osa erikoisliikkeistä, ravintolat ja baarit sekä Koskenpartaan kävelykatu ja kauppakeskus Koskentori sijaitsevat Imatrankoskella. Virastot, suurimmat oppilaitokset, Kulttuurikeskus, urheilukeskus, Matkakeskus ja suuret marketit puolestaan sijaitsevat Mansikkalassa. Viime aikoina{{milloin}} on alettu rakentaa Imatrankosken ja Mansikkalan välistä Pässiniemen aluetta. Kaupungin koillisosassa sijaitsevalla [[Vuoksenniska|Vuoksenniskalla]] on myös palvelukeskittymä. Näiden lisäksi myös muilla tärkeimmillä asuinalueilla on tarjolla peruspalveluja, kuten kouluja, päivittäistavarakauppoja ja päiväkoteja. Väestötiheydeltään Imatra on Etelä-Karjalan tiheimmin asuttu kunta. 97 prosenttia väestöstä asuu [[Imatran keskustaajama]]ssa, joka on kaupungin ainoa [[taajama]] ja ulottuu myös naapurikuntien puolelle<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://
Suomen suurimmalle järvelle [[Saimaa]]lle on kaupungin keskustasta muutaman kilometrin matka. Saimaan rannalla sijaitsevat vierasvenesatama ja [[Imatran kylpylä|Imatran Kylpylä]].
Imatran sijainti aivan [[Venäjä]]n rajalla antaa kaupungille kansainvälistä leimaa{{lähde}}. Venäjän puolella rajaa sijaitsevaan Svetogorskin kaupunkiin (entiseen Suomen [[Enso]]on) on matkaa Imatran keskustasta noin seitsemän kilometriä. Venäläiset matkailijat ovat kaupungilla tavallinen näky ja venäläismatkailu hyödyttää suuresti paikallista elinkeinoelämää. Suurin osa käy Imatralla ostoksilla, ja Imatran [[tax-free]]-myynti onkin kolmanneksi suurin Suomen kaupungeista (vain [[Helsinki]] ja [[Lappeenranta]] ovat edellä).<ref>Tiilikainen, Tenho: [http://www.esaimaalehtiartikkelit.fi/article?id=6678 Tax free -kauppa käy kiivaana] {{Wayback|1=http://www.esaimaalehtiartikkelit.fi/article?id=6678 |päiväys=20161013011904 }} Etelä-Saimaa. 9.12.2006. Viitattu 26.11.2007.</ref> Monet turistit jäävät myös kaupunkiin yöksi, mikä näkyy maan keskiarvoa suurempana hotellien käyttöasteena. Lisäksi viime vuosina yhä useammat venäläiset ovat ostaneet Imatralta ja lähiseudulta asunnon itselleen.
== Historia ==
[[Tiedosto:Imatrankoski kuohuu.jpg
[[Tiedosto:Imatra - Pehr Adolf Kruskopf - Finland framställdt i teckningar - 64.jpg|pienoiskuva|Koski teoksessa [[Finland framställdt i teckningar]] ]]
[[Tiedosto:Senate Atlas, 1870–1907. Sheet XVI 49 Jääski.jpg|thumb|[[Joutseno]]n, [[Ruokolahti|Ruokolahden]] ja [[Jääski|Jääsken]] kuntien raja [[Senaatin kartastot|Senaatin kartastojen]] (1870–1907) kartassa. Keskellä [[Vuoksi]].]]
[[Tiedosto:Imatra alueliitokset.svg|pienoiskuva|Kartta Imatran alueliitoksista. Imatra perustettiin [[Ruokolahti|Ruokolahteen]], [[Jääski|Jääskeen]] ja [[Joutseno|Joutsenoon]] kuuluneista alueista vuonna 1948. Kaupunkiin liitettiin alueita Ruokolahdesta vuosina 1974 ja 1977, sekä [[Lappeenranta|Lappeenrannasta]] 2011.]]
▲[[Tiedosto:Imatrankoski kuohuu.jpg|250px|pienoiskuva|[[Imatrankoski|Imatrankosken]] kuohuja kesällä 1982.]]
Imatralla on alun perin tarkoitettu vain [[Imatrankoski|Imatran koskea]]. Koski on virrannut vapaana ja huomattavasti nykyisiä koskinäytöksiä voimakkaampana. Imatra on ollut tunnettu ja pelätty paikka, ja mahdollisesti sitä on käytetty myös palvontapaikkana. [[Kalevalainen runous]] mainitsee Imatran mahtavimmaksi koskeksi. Kosken lähistöllä on kuitenkin ollut vain vähän asutusta. Vuoksi on ollut tärkeä vesireitti, mutta Imatran koski on jouduttu kiertämään maitse. 1800-luvun alusta lähtien Imatra on kiehtonut niin ulkomaisia matkailijoita kuin kotimaisia taiteilijoitakin.{{Kenen mukaan}} [[Imatrankoski]] oli [[Suomi|Suomen]] ensimmäinen turistikohde.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=4253&NakymaID=216 | Nimeke = Historiaa | Tekijä = Imatran kaupunki | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | arkisto = https://web.archive.org/web/20150124014236/http://kanava.etela-karjala.fi/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=4253&NakymaID=216 | arkistoitu = 24.1.2015 }}</ref>
Imatran kauppala perustettiin pääosin entisen [[Jääski|Jääsken]] kunnan rahoilla<ref>Luovutettukarjala.fi: [http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/jaaski/jaaskihist.htm Jääski]</ref> vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Teollisuustaajamat olivat [[Tainionkoski (Imatra)|Tainionkoski]], [[Vuoksenniska]] ja [[Imatrankoski]]. Kauppala muodostettiin osista Jääsken, [[Ruokolahti|Ruokolahden]] ja [[Joutseno]]n kuntia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kartta.imatra.fi/?link=2jqTfZ | Nimeke = Imatran kaupungin palvelukartta | Selite = Imatran emäpitäjät ja liitosalueet | Julkaisu = Imatran kaupungin palvelukartta | Julkaisija = Imatran kaupunki | Viitattu = 21.5.2022}}</ref>
Rivi 50 ⟶ 54:
Lähde:<ref>[https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/6cd77568-6069-4cf5-b3f5-701cbec149b4 Halutulle on merkki päällä,] Uutisvuoksi 4.11.2016</ref>
* [[Toivo Mansner]]
* Kalervo Aattela▼
* Aaro Mäkelä
▲* [[Kalervo Aattela]] 1981–1994
* [[Jarkko Paronen]] 1994–1995
* Tauno Moilanen
* [[Pertti Lintunen]] 2006–2017<ref name="Etelä-Saimaa.Lintunen">{{Verkkoviite | Osoite = https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/2e7a1d6a-aa5f-4fea-947d-d408e70092eb | Nimeke = Pertti Lintunen ei jätä Imatraa, vaikka eläkkeelle jääkin: ”Imatra on oikein kiva paikka asua” | Tekijä = Pakarinen, Anu | Ajankohta = 14.6.2017 | Julkaisu = Etelä-Saimaa | Viitattu = 8.7.2018}}</ref>
* [[Rami Hasu]] 2017–2018
* Kai Roslakka 2018–2021
* Ari Lindeman 2021–2022
* Matias Hilden 2022–
== Kaupunginosat ==
[[Tiedosto:Koskenparras Imatra.JPG
{{Pääartikkeli|[[Imatran kaupunginosat]]}}
Rivi 84 ⟶ 88:
{{bar pixel|2015|#0099FF|367||27 835}}
{{bar pixel|2020|#0099FF|361||26 509}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://
}}
===Taajamat===
Vuoden 2017 lopussa Imatralla oli 27 269 asukasta, joista 26 370 asui [[Taajamat Suomessa|taajamassa]], 661 haja-asutusalueilla ja 238:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Imatran taajama-aste on 97,6 %.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://
== Koulutus ==
[[Tiedosto:Imatrankosken lukio.JPG|pienoiskuva
Perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut on Imatralla organisoitu alueellisen mallin mukaisesti.
Kaupungissa on neljä aluetta, joilla toimii itsenäisinä yksikköinä kouluja ja päiväkoteja.
Rivi 109 ⟶ 113:
Iltapäivätoimintaa järjestetään niin kaupungin kuin järjestöjenkin puolesta kaikilla alueilla koulujen ja päiväkotien tiloissa.
Elokuusta 2020 alkaen entisten Linnalan, Tainionkosken ja Mansikkalan koulujen oppilaat aloittivat uudessa Mansikkalan koulukeskuksessa. Valmistuessaan syksyllä 2020 Mansikkalan koulukeskus oli Suomen suurin puukoulurakennus. Alvar Aallon suunnittelema Vuoksenniskan koulu valmistui perusremontista kesällä 2019, jolloin samalle mäelle rakennettiin lisää luokkatiloja. Uusi Kosken koulu on tarkoitus valmistua vuoden 2022 aikana.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.imatra.fi/kasvatus-ja-koulutus/perusopetus/kosken-koulukeskus |nimeke=Kosken koulukeskus |tekijä=HeikkiLaine |julkaisu=Imatra |ajankohta=2017-11-15 |viitattu=2021-01-03 |ietf-kielikoodi=fi |arkisto=https://web.archive.org/web/20201203043814/https://www.imatra.fi/kasvatus-ja-koulutus/perusopetus/kosken-koulukeskus |arkistoitu=2020-12-03 }}</ref>
Lukiokoulutusta seuraavissa yksiköissä:
* [[Imatran yhteislukio]], tiloissa toimii myös [[Etelä-Karjalan IB-lukio]] sekä [[Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio]].
Rivi 134 ⟶ 138:
==Kulttuuri==
[[Tiedosto:State hotel in Imatra.jpg|pienoiskuva
===Kirjallisuus===
Rivi 146 ⟶ 150:
Imatran musiikkitarjontaa edustaa Imatran seudun musiikki-instituutti, joka vastaa Imatran kaupungin sekä [[Rautjärvi|Rautjärven]] ja [[Parikkala]]n kuntien musiikinopetuksesta. Opetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista ja sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta.
'''Tunnettuja imatralaisia yhtyeitä ja artisteja:'''
Rivi 158 ⟶ 162:
===Muuta kulttuuria===
[[Tiedosto:Culture House Virta, Imatra January 14th 2016.jpg|pienoiskuva|Kulttuuritalo Virta tammikuussa 2016.]]
Ritikanrannassa, Vuoksen rannalla, sijaitsee kesällä avoinna oleva Teollisuustyöväen asuntomuseo. Museo esittelee teollisuustyöväen asumiskulttuuria 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Museon päärakennus on harvoja säilyneitä teollisuustyöväen kasarmityyppisiä asuinrakennuksia. Pihapiirissä on myös kivestä muurattu talousrakennus, jota on aikoinaan käytetty työväen sauna-, pyykki- ja leivintupana.
Rivi 168 ⟶ 172:
Imatran [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla Vuoksen [[kalakeitto|lohikeitto]], [[kiisseli|kaurakiisseli]] ja mustikkakukko.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 107| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>
Vuosina 1964–1982 Imatralla ajettiin [[MotoGP]]-kilpailu [[Imatranajo]]. 2000-luvulla on järjestetty muutamana vuonna Muistojen Imatranajo -näytösajotapahtuma. Kilvanajo Imatran katuradalla alkoi uudestaan vuonna 2016 [[International Road Racing Championship]] -sarjan osakilpailuna.▼
Vuonna 1986 Imatralla järjestettiin [[Asuntomessut]], joiden teemana oli maatilarakentaminen. Messualue sijaitsee Niskalammella.
[[Teatteri Imatra]], osana Imatran kaupungin kasvatus,-opetus- ja kulttuuritoimea, sijaitsee keskustassa, Kallenkujalla. Teatterissa on 173-paikkainen päänäyttämö ja 60-paikkainen pieni näyttämö. Teatterirakennus sisältää lisäksi kahvila-ravintolan. Viime vuosina teatteri on kasvattanut suosiotaan useilla menestysnäytöksillä; mm. Kruununpuisto-näytelmä (15 000 katsojaa) ja Sound of Music -musikaali (19 000 katsojaa). Teatterin omistuksessa on myös Valtionhotellin puistossa sijaitseva katettu kesäteatteri. Kesäteatterissa on järjestetty myös vuosina 2007, 2008 ja 2009 [[Hyväri]] Rock hyväntekeväisyysfestivaali.
Imatralainen [[Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys|Mustan ja Valkoisen Teatteri-yhdistys ry]] on järjestänyt vuodesta 2004 kansainvälistä [[Black & White Theatre Festival|Mustan ja Valkoisen Teatterifestivaalia]]. Tapahtuman ajankohta on heinäkuun viimeisellä viikolla. Esityksiä on Teatteri Imatrassa, Kulttuuritalo Virrassa ja Koskenpartaalla.
Lisäksi Imatralla toimii Vuoksenniskan nuorisoseuran alla pienempi harrastaja- ja nuorisoteatteri IRTI-Teatteri. IRTI-Teatteri tuottaa näytelmiä sisäteatteriin, että kesäteatteriin. Lisäksi teatterin toiminta on avointa kaikille teatteriharrastuksesta kiinnostuneille.▼
▲Lisäksi Imatralla toimii Vuoksenniskan nuorisoseuran alla pienempi harrastaja- ja nuorisoteatteri IRTI-Teatteri. IRTI-Teatteri tuottaa näytelmiä sisäteatteriin, että kesäteatteriin. Lisäksi teatterin toiminta on avointa kaikille teatteriharrastuksesta kiinnostuneille.
Imatran elokuvateatteri, [[Bio-Vuoksi]], sijaitsee Vuoksenniskalla.
== Uskonnolliset yhteisöt ==
[[Tiedosto:Tainionkosken kirkko ja Vuoksi.JPG|pienoiskuva|250px|[[Vuoksi|Vuoksen]] rantaa joulukuussa 2010, taustalla [[Tainionkosken kirkko]].]]▼
;Katolinen kirkko
=== Luterilainen seurakunta ===▼
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Imatralla on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018}}</ref>▼
Imatra kuuluu [[Pyhän Ursulan katolinen seurakunta|Pyhän Ursulan seurakunnan]] alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa [[Katolinen kirkko|Katolisen kirkon]] [[Helsingin katolinen hiippakunta|Helsingin hiippakuntaa]].
▲[[Tiedosto:Tainionkosken kirkko ja Vuoksi.JPG|pienoiskuva
▲Vuoden 2018 aluejaon mukaan Imatralla on seuraavat [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] seurakunnat:<ref name="seurakunnat">{{Verkkoviite | Osoite = https://evl.fi/yhteystiedot | Nimeke = Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Julkaisija = evl.fi | Viitattu = 23.8.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20180823210520/https://evl.fi/yhteystiedot | arkistoitu = 23.8.2018 }}</ref>
* [[Imatran seurakunta]]
;Ortodoksinen kirkko
=== Herätysliikkeet ===▼
Imatralla toimii [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta {{Wayback|1=https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta |päiväys=20181009132028 }}</ref> Seurakunnalla on Imatralla [[Imatran ortodoksinen kirkko|Pyhän Nikolaoksen kirkko]] ja seurakuntasali.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ekort.fi | Nimeke = Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2018| Kieli = }}</ref>▼
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii [[evankelinen herätysliike|evankelisuus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=653| Nimeke = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = }}</ref> jonka kattojärjestöllä [[Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys|Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä]] on paikkakunnalla Vuoksenniskan rukoushuone<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sley.fi/savokarjala| Nimeke = Sleyn Savo-Karjalan piiri| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = }}</ref>, jossa järjestetään jumalanpalveluksia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sley.fi/jumalanpalvelukset| Nimeke = Sleyn jumalanpalvelukset eri puolilla Suomea| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = }}</ref>. Muita kirkon sisäisiä herätysliikkeitä paikkakunnalla ovat [[lestadiolaisuus|lestadiolaiset]] [[esikoislestadiolaisuus]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view.php?orgId=671| Nimeke = Esikoislestadiolaiset ry| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Uskonnot Suomessa| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = }}</ref>, jolla on Imatralla oma rukoushuone<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.esikoislestadiolainen.fi/rukoushuoneet.html| Nimeke = Rukoushuoneet| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Huutavan ääni verkossa - Itsenäinen esikoislestadiolaisuuden infokanava| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = }}</ref>, ja [[vanhoillislestadiolaisuus]], jolla on paikkakunnalla Imatran rauhanyhdistys<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rauhanyhdistys.fi/imatran-rauhanyhdistys/| Nimeke = Imatran Rauhanyhdistys| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 17.5.2012| Kieli = }}</ref>, [[Viidesläisyys|viidesläisyyttä]] edustaa paikkakunnalla [[Kansanlähetys]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://etela-saimaa.sekl.fi/etela-saimaa/toiminta/saannollinen-toiminta| Nimeke = Säännöllinen toiminta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Etelä-Saimaan Ev.Lut. Kansanlähetys| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = }}</ref>, joka järjestää Imatralla myös opiskelijailtoja nimellä Kolme kohtaamista<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://etela-saimaa.sekl.fi/etela-saimaa/nuoret/kolme-kohtaamista| Nimeke = Kolme kohtaamista| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Etelä-Saimaan Ev.Lut. Kansanlähetys| Viitattu = 17.5.2012| Kieli = }}</ref>. Imatralla kokoontuu myös [[Lähetyshiippakunta|Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan]] kuuluva Joosuan seurakunta, joka kokoontuu Teppanalan rukoushuoneella<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lhpk.fi/imatra/| Nimeke = Joosuan seurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = LHPK| Viitattu = 4.6.2015| Kieli = }}</ref>.▼
=== Muut seurakunnat ===▼
▲Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii [[evankelinen herätysliike|evankelisuus]]<ref>{{Verkkoviite
▲Imatralla toimii [[Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta]].<ref>https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lappeenrannan-ortodoksinen-seurakunta</ref> Seurakunnalla on Imatralla [[Imatran ortodoksinen kirkko|Pyhän Nikolaoksen kirkko]] ja seurakuntasali.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ekort.fi | Nimeke = Lappeenrannan ortodoksinen seurakunta| Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 11.2.2018| Kieli = }}</ref>
Muita kirkkokuntia edustavat [[Helluntaiherätys|helluntaiherätykseen]] lukeutuva Imatran helluntaiseurakunta<ref>{{Verkkoviite
== Liikenne ==
[[Tiedosto:VT6 Imatra moottoritien loppu 3.9.2011.JPG|pienoiskuva|oikea
[[Tiedosto:Mansikkakosken vanha silta 1.JPG|pienoiskuva|oikea|
Imatran kautta kulkee [[Koskenkylä (Loviisa)|Koskenkylästä]] [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]], Imatran ja [[Joensuu]]n kautta [[Kajaani]]in johtava [[valtatie 6]]. Tie on Imatran kohdalla [[moottoritie]]. Imatralla on Venäjälle [[Imatran kansainvälinen rajanylityspaikka|kansainvälinen rajanylityspaikka]], joka on myös [[Mikkeli]]stä alkavan [[Kantatie 62|kantatien 62]] päätepiste.
[[Karjalan rata]] kulkee Imatran kautta. [[Imatran rautatieasema]]lla on sekä matkustaja- että tavaraliikennettä. Imatran tavararatapihalta haarautuu myös [[Viipuri]]n suuntaan [[Venäjä]]lle johtava [[Imatra–Antrea-rata|rata]]. [[Karjalan rata|Karjalan radan]] toisen raiteen rakentamisesta välille Luumäki-Imatra on suunniteltu. Venäläinen [[Lokakuun rautatiet]]
Lähin lentoasema on [[Lappeenranta|Lappeenrannassa]] sijaitseva [[Lappeenrannan lentoasema]]. [[Ryanair]] lentää Lappeenrannan kentältä useaan kohteeseen. Lisäksi kentältä on satunnaisia lentoja [[Kanariansaaret|Kanariansaarille]] ja rahtilentoja [[Venäjä]]lle. Imatralla on myös harrasteilmailun ja [[Rajavartiolaitos|Rajavartiolaitoksen]] käytössä oleva [[Immolan lentokenttä]].
Vuoksen ylittää Imatralla
Imatralla on lähinnä metsäteollisuuden tarpeisiin tavarasatama, [[Vuoksen satama]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sterm.fi/ulgc2ryau/8pmnsvxq8.html.stx | Nimeke = Sterm, Satamat ja terminaalit, Vuoksen satama, Imatra | Selite = Sataman esittely terminaali satamaoperaattoriyhtiön verkkosivulla | Viitattu = 22.9.2019 }}</ref>
=== Immolan lentokenttä===
[[Immolan lentokenttä]] (ICAO: EFIM) on Imatralla, Ensimmäisellä Salpausselällä, noin yhdeksän kilometriä Imatrankoskelta koilliseen sijaitseva lentokenttä.
Immolan lentokentän suunnittelu aloitettiin vuonna 1933, ja kenttä valmistui vuonna 1936. Ennen toista maailmansotaa sekä sodan aikana Immolassa oli [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien tukikohta]]. Saksan valtakunnankansleri [[Adolf Hitler]] vieraili Immolassa 4. kesäkuuta 1942 tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkkaa, [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheimiä]] tämän 75-vuotispäivänä. Jatkosodan lopulla, kesällä 1944 saksalainen lento-osasto Kuhlmey toimi pääosin Immolasta käsin.<ref name="rvl_immola">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/pages/7FD2428D777510FCC2256FF1003AC2A1?opendocument | Nimeke = Immolan alueen historiaa | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = 2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rajavartiolaitos | Viitattu = 27.8.2011 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20070308063752/http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/pages/7FD2428D777510FCC2256FF1003AC2A1?opendocument | arkistoitu = 8.3.2007 }}</ref>
===Välimatkoja===
Rivi 255 ⟶ 264:
== Tutustumiskohteita ==
[[Tiedosto:Imatrankoski Padolta.jpg|pienoiskuva|
{{Palstoitus alkaa}}
'''Nähtävyyksiä'''
Rivi 280 ⟶ 289:
* [[Tainionkosken voimalaitos]]
* [[Suomen suurin tervaleppä]]
* Imatranajo{{Palstanvaihto}}
'''Tapahtumia'''
* [[Imatra-päivä]]
* Muistojen Imatranajo<ref>{{Verkkoviite
* [[Black & White Theatre Festival|Mustan ja Valkoisen
* Rajaton rytmi
* Taideviikko
* Vanhan musiikin tapahtuma Vanhassa vara parempi!
Rivi 293 ⟶ 301:
== Urheilu ==
Imatralla on monia liikuntapaikkoja niin sisällä kuin ulkona. Mansikkalassa on suurin osa kaupungin urheilupaikoista, kuten vuonna 1966 valmistunut Imatran uimahalli, joka antaa hyvät mahdollisuudet niin kunto- kuin virkistysuintiinkin. Uimahallin peruskorjaus valmistui elokuussa 2004. Uimahallin yhteydessä sijaitsee Imatran urheilutalo (1986), jossa on 1 200 katsojan palloiluhalli, judosali, nyrkkeilysali, painisali, kuntosali, voimistelusali ja 22 pukuhuonetta. Rakennuksessa on myös kahvila, kampaamo ja 10-ratainen yksityinen keilahalli, jonka välittömässä läheisyydessä on minigolf- ja frisbeegolfradat. Kompleksia täydentävät laajat pysäköintitilat. [[Imatran Pallo-Veikot]] pelaa miesten pesäpallon pääsarjassa [[Miesten Superpesis|Superpesiksessä]]. Kotiottelunsa Pallo-Veikot pelaa [[Ukonniemen stadion]]illa. Imatralla on pelattu miesten pesäpallon [[Itä–Länsi-ottelu]] vuosina 1979, 1989 ja 2017.<ref>http://www.pesis.fi/historia/ita-lansi/parhaat_pelaajat/{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
Karhumäellä sijaitsee uusi [[Imatran jäähalli]], jossa pelaa Mestis-joukkue [[Imatran Ketterä]] nuoriso-osastoineen, sekä vuonna 1951 valmistunut [[Karhumäen kenttä|Karhumäen keskusurheilukenttä]], joka kattaa jalkapallokentän, heitto- ja hyppylajien harjoituspaikat, huoltorakennuksen ja suuren katsomon. Kentän ympäristössä on myös lukuisia tenniskenttiä ja jousiammuntarata sekä laaja, valaistu kuntorataverkosto. Keskusurheilukenttää on myös korjattu ja kunnostettu historiansa varrella monia kertoja, viimeksi vuonna 2002, kun juoksuratojen pinnat uusittiin. Vuonna 2007 Imatralle avattiin uusi tekonurmikenttä vanhan Karhumäen hiekkakentän tilalle. Lisäksi Vuoksenniskalla ja Imatrankoskella sijaitsevat suuret urheilukentät, joilla [[Imatran Palloseura]] ja [[Imatran Pallo-Salamat|FC PaSa]] harjoittelevat. Imatrankoskella sijaitsee lisäksi Anna Lahtisen perustama ja johtama Tanssistudio Jami, joka järjestää vuosittain kevätnäytöksen kulttuurikeskuksen Karelia-salissa.
Kaupungin uimarannat sijaitsevat Ukonniemessä, Lempeenlietteessä, Hosseinlahdella, Mellonlahdella, Varpasaaressa ja [[Immalanjärvi|Immalanjärvellä]]. Immolassa sijaitsee [[purjelento]]on ja muuhun vapaa-ajan ilmailuun tarkoitettu lentokenttä. Liikuntapaikkoja täydentävät lukuisat kuntoradat, koulujen liikuntasalit, urheilukentät ja mahdollisuus kalastaa niin Vuoksella kuin Saimaalla ja lukuisilla pienemmillä lammilla ja järvillä. Vesistön ympäröimässä kaupungissa on harrastettu vesiurheilua vuosien saatossa aina kalastuksesta vesilautailuun ja nykyisinkin kattavat vesiurheilu aktiviteetit tarjoaa Vuoksen kalastuspuisto ja Wake Park Imatra Varpasaaressa.
▲Vuosina 1964–1982 Imatralla ajettiin [[MotoGP]]-kilpailu [[Imatranajo]]. 2000-luvulla on järjestetty muutamana vuonna Muistojen Imatranajo -näytösajotapahtuma. Kilvanajo Imatran katuradalla alkoi uudestaan vuonna 2016 [[International Road Racing Championship]] -sarjan osakilpailuna.
== Suurimmat työnantajat ==
Rivi 313 ⟶ 323:
== Ystävyyskaupungit ==
<ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://kanava.etela-karjala.fi/KiinteaSivu.asp?KohdeID=0&Hakusanat=Yst%C3%A4vyyskaupungit&KiinteaSivuID=11121&NakymaID=216&PaluuNakymaID=212 |Nimeke=Ystävyyskaupungit |Julkaisija=Imatran kaupunki |Viitattu=2015-01-23 |arkisto=https://archive.is/20150123222959/http://kanava.etela-karjala.fi/KiinteaSivu.asp?KohdeID=0&Hakusanat=Yst%C3%A4vyyskaupungit&KiinteaSivuID=11121&NakymaID=216&PaluuNakymaID=212 |arkistoitu=2015-01-23 }}</ref>
Ystävyyskaupungit:
* {{Ruotsin lippu}} [[Ludvikan kunta|Ludvika]], [[Ruotsi]]
* {{Saksan lippu}} [[Salzgitter]], [[Saksa]]
* {{Slovakian lippu}} [[Zvolen]], [[Slovakia]]
* {{Venäjän lippu}} [[Tihvinä]], [[Venäjä]] (yhteistyö jäädytetty 2022 alkaen Venäjän hyökkäyssodasta johtuen)
* {{Unkarin lippu}} [[Szigetvár]], [[Unkari]]
* {{Viron lippu}} [[Narva-Jõesuu]], [[Viro]]
* {{Kiinan lippu}} [[Jiaxing]], [[Kiina]]
Sisarkaupungit:
* {{Kiinan lippu}} [[Beihai]], [[Kiina]]
Yhteistyökaupungit:
* {{Ukrainan lippu}} [[Nizhyn]], [[Ukraina]]
* {{Venäjän lippu}} [[Svetogorsk]] eli Enso, [[Venäjä]] (yhteistyö jäädytetty 2022 alkaen Venäjän hyökkäyssodasta johtuen)
== Katso myös ==
Rivi 331 ⟶ 351:
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat
* [
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/153.html Tilastokeskus
▲* [http://www.goSaimaa.com goSaimaa.com-matkailusivusto]
* {{Lehtiviite | Tekijä = Korjonen-Kuusipuro, Kristiina | Otsikko = Voimaa vuoksesta | Julkaisu = Tekniikan Waiheita | Issn = 0780-5772 | Ajankohta = | Vuosikerta =25 | Numero =3 | Sivut =5–15 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Tekniikan Historian Seura ry. | www =https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/view/4475 | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 16.3.2020 }}
Rivi 353 ⟶ 372:
{{Etelä-Karjala}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}
| |||