Muokataan sivua Irlanti (saari)

{{Lähteetön}}
{{Saari_WD
| nimi            = Irlanti
| muut nimet      = 
| kuva            = Ireland (MODIS).jpg
| kuvateksti      = 
| karttakenttä    = 
| sijainti        = [[Länsi-Eurooppa]]
| saariryhmä      = [[Britteinsaaret]]
| vesialue        = [[Irlanninmeri]]
| merialue        = [[Atlantti]]
| pinta-ala       = 84 421<ref name="irlgeog">{{cite web |url=http://www.gov.ie/en/essays/geography.html |title=Geography of Ireland |publisher=Government of Ireland |accessdate=11 November 2009 |last=Nolan |first=William |arkisto=https://web.archive.org/web/20091124012641/http://www.gov.ie/en/essays/geography.html |arkistoitu=24 marraskuu 2009 }}</ref>
| korkein kohta   = [[Carrauntoohil]] 1&nbsp;038 <ref name="OS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.osi.ie/Frequently-Asked-Questions.aspx | Nimeke=What are the Highest Mountains in Ireland? | Julkaisija =Ordnance Survey | Kieli = {{en}} | Viitattu = 23.4.2012 }}</ref>
| väkiluku        = 6&nbsp;399&nbsp;000<ref>[http://www.nisra.gov.uk/Census/Historic_Population_Trends_(1841-2011)_NI_and_RoI.pdf Historial Population Trends – 1841–2011, NISRA] {{Wayback|1=http://www.nisra.gov.uk/Census/Historic_Population_Trends_(1841-2011)_NI_and_RoI.pdf |päiväys=20131010142537 }}</ref>
| kielet          = [[iirin kieli|iiri]], [[englannin kieli|englanti]], [[ulsterin skotin kieli|ulsterin skotti]]
| suurin kaupunki = [[Dublin]]
| asutuskeskukset = [[Belfast]], [[Dublin]], [[Londonderry]]
| kunta           = 
| piirikunta      = 
| alue            = [[Pohjois-Irlanti]] (Britannia)
| lääni           = 
| maakunta        = 
| osavaltio       = 
| provinssi       = 
| territorio      = 
| valtio          = {{Britannia}}<br>{{Irlanti}}
|}}
[[Kuva:Ireland physical large.png|thumb|Irlannin saari ([[Media:Ireland physical large.png|tarkempi kartta]]).]]
[[File:British–European Union frontier in Ireland.svg|thumb|Irlannin saaren hallinnollinen jako.]]
'''Irlanti''' ({{k-ga|Éire}}) on [[Eurooppa|Euroopan]] kolmanneksi suurin [[saari]]. Se sijaitsee [[Atlantin valtameri|Atlantin valtameressä]]. 

Hallinnollisesti saari jakaantuu [[Irlanti|Irlannin tasavaltaan]], joka muodostaa viisi kuudesosaa saaren pinta-alasta, sekä saaren koillisosassa sijaitsevaan [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlantiin]], joka on osa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistynyttä kuningaskuntaa]]. Perinteisesti saari jakaantuu neljään [[Irlannin provinssit|historialliseen maakuntaan]], jotka ovat [[Connacht]], [[Leinster]], [[Munster]] ja [[Ulster]], joka vastaa suunnilleen nykyistä Pohjois-Irlantia.

Saaren pinta-ala on 84&nbsp;421 km²<ref name="irlgeog"/> ja sen väkiluku noin 6,9 miljoonaa (2020). Näistä 5,1 miljoonaa asuu Irlannin tasavallassa ja loput 1,8 miljoonaa Pohjois-Irlannissa. Saaren suurin kaupunki on [[Dublin]] ({{k-ga|Baile Átha Cliath}}), jonka alueella on yhteensä 1,1 miljoonaa asukasta.

==Historia==
{{Pääartikkeli|[[Irlannin historia]]}}
Varhaisimmat tiedot Irlannista ovat peräisin [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaiokselta]]. [[Kivikausi|Kivi-]] ja [[pronssikausi|pronssikaudella]] Irlannin saarta asuttivat tuntemattomat väestöt. 500-luvulla eaa. alkuperäisväestöön alkoi sekoittua [[keltit|kelttiläisiä]] heimoja. [[Kristinusko]] alkoi levitä saarelle 300-luvulta lähtien, ja uskonnon vakiinnutti sittemmin suojeluspyhimyksen aseman saanut [[Pyhä Patrik]]. Valtiolliset olot olivat hajanaiset ja jakaantuneet erilaisiin heimo- ja klaaniyhteisöihin. Valtaa pitivät käytännössä osakuninkaat, vaikka ns. ylikuningaskin oli olemassa. 700-luvulta lähtien saarella alkoi [[viikingit|viikinkien]] vaikutus. Viikinkien tärkeimpiä tukikohtia olivat nykyinen Irlannin tasavallan pääkaupunki Dublin, [[Waterford]] ja [[Limerick]]. Vuonna 1171 Englannin kuningas [[Henrik II (Englanti)|Henrik II]] sai [[paavi]]lta Irlannin lääninherruuden ja ryhtyi alistamaan maata.

[[Henrik VIII]] ryhtyi Englannin uskonpuhdistuksen jälkeen toteuttamaan puhdistusta myös Irlannissa, mutta saaren asukkaat pysyivät sinnikkäästi [[katolinen kirkko|katolilaisina]]. Väestö ryhtyi paavin sekä Espanjan kuninkaan [[Filip II (Espanja)|Filip II:n]] tukemana kapinoihin. [[Yhdeksänvuotinen sota (Irlanti)|Suurin kapina]] tapahtui vuosina 1597–1603 Tyronen jaarli [[Hugh O’Neill]]in johdolla. Englantilaiset kukistivat kapinan verisesti, minkä jälkeen irlantilaisten maita alettiin takavarikoida. Pohjois-Irlannin alueelle Ulsteriin asutettiin runsaasti [[skotlanti]]laisia uudisasukkaita. Toinen suuri kapina alkoi vuonna 1641, mutta [[Oliver Cromwell]] kukisti sen tiukasti. Kuningas [[Vilhelm III Oranialainen|Vilhelm III]] laati säälimättömiä pakkolakeja, joiden johdosta kolme neljäsosaa maasta ajautui englantilaisten lordien haltuun. Irlantilaisia pakeni kiihtyvällä tahdilla saarelta, erityisesti [[Amerikka]]an. 

[[Ranska]]ssa vuonna 1789 tapahtunut [[Ranskan suuri vallankumous|suuri vallankumous]] innoitti myös Irlannissa kapinamielisyyteen, ja pääministeri [[William Pitt]] nuorempi ryhtyi ajamaan Irlannin asioiden parantamista. Tämän johdosta vuonna 1801 syntyi [[Unionilaki (1800)|Englannin ja Irlannin unioni]], missä katolilaiset eivät kuitenkaan saaneet täysiä kansalaisoikeuksia. Vuonna 1848 [[Nuori Irlanti]] -niminen nationalistinen järjestö ryhtyi suurkapinaan, joka sekin kukistettiin tiukasti. Itsenäisyysliike oli entistä enemmän voimissaan Amerikkaan paenneitten keskuudessa, jotka vuonna 1858 perustivat [[Feeniläisyys|feeniläisen]] [[Irlannin tasavaltalaisveljeskunta|Irlannin tasavaltalaisveljeskunnan]] (IRB). Vuonna 1869 [[William Ewart Gladstone]]n ansiosta episkopaalinen valtiokirkko poistui ja seuraavana vuonna hyväksyttiin uusi maalaki, jonka myötä maanvuokralaiset saivat korvauksia maanparannustöistään. Vuonna 1879 perustettiin [[Michael Davitt]]in johdolla [[Irlannin maaliitto]], joka ryhtyi ajamaan brittiläisten tilanomistajien karkotusta, mikä johti konfliktitilanteisiin. Vuonna 1898 maanvuokraajille myönnettiin paikallinen itsehallinto. Maaliitto oli lakkautettu ja sen tilalle perustettiin [[Irlannin kansallinen liitto]], joka jatkoi taistelua [[Charles Stewart Parnell]]in johdolla. Viimein vuosina 1912–1914 ''[[home rule]]'' -laki, joka määritti saaren itsehallintokysymyksen, onnistuttiin ajamaan läpi. Kuitenkin saman tien syttyi [[ensimmäinen maailmansota]], eikä lakia pystytty toteuttamaan. Vuonna 1913 katolilaisia vastustaneet Ulsterin [[unionismi|unionistit]] perustivat oman hallituksensa ja kokosivat vapaaehtoisjoukkoja.

Vuonna 1916 joukko äärikatolilaisia kapinallisia ryhtyi [[Pääsiäiskapina|kapinaan]] [[Saksan keisarikunta|Saksasta]] saamine aseineen ja [[Sinn Féin]] -liike julisti Irlannin tasavallaksi Dublinissa. Brittiläiset kuitenkin kukistivat kapinan jälleen kerran ja teloittivat liikkeen johtajan [[Roger Casement]]in. Vuonna 1919 irlantilaisten itse perustama parlamentti julisti maan itsenäiseksi tasavallaksi. Presidentiksi nimettiin [[Eamon de Valera]]. Brittiläiset vastasivat tähän lähettämällä maahan sotajoukkoja. Konflikti eteni [[sissisota|sissisodaksi]] Irlannin tasavaltalaisarmeijan [[IRA|IRA:n]] johtamana.

Vuonna 1920 astui [[Lloyd George]]n johdolla voimaan uusi ''home rule'' -laki, jonka mukaan Irlannin saaren kahdeksan pohjoista kreivikuntaa (nyk. Pohjois-Irlanti) liitettiin Britanniaan. Kaksi vuotta myöhemmin Irlannin parlamentissa hyväksyttiin ratkaisu, jonka mukaan Pohjois-Irlanti sai ''home rulen'', ja loppuosa Irlannista, [[Irlannin vapaavaltio]], sai [[dominio]]n oikeudet. Vuonna 1923 Irlannista tuli [[kansainliitto|kansainliiton]] jäsen ja ensimmäiseksi presidentiksi tuli [[William T. Cosgrave]]. Britannia hyväksyi [[Fianna Fail]]in parlamentin vuoden 1937 valtiosäännön vasta vuonna 1945. Vuonna 1949 Irlanti julistautui täysivaltaiseksi tasavallaksi. Pohjois-Irlannin kysymys hiertää yhä Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välejä.

==Politiikka==
[[Kuva:Four Provinces Flag.svg|thumb|Irlannin neljää historiallista maakuntaa kuvaava lippu, jota usein käytetään yhteyksissä, joissa Irlanti esiintyy yhtenäisenä toimijana.]]
Vaikka Irlanti on jaettu kahden valtion kesken, toimii se monissa yhteyksissä omana, yhtenäisenä entiteettinä. Esimerkiksi monissa urheilulajeissa, kuten [[rugby]]ssä, [[curling]]issa ja [[hurling]]issa Irlanti kilpailee yhteisellä maajoukkueella. Samaten muun muassa rugbyn, hurlingin ja [[gaelilainen jalkapallo|gaelilaisen jalkapallon]] pääsarjat kattavat koko saaren. Myös saaren suurimpien uskontokuntien [[katolinen kirkko|katolisuuden]] ja [[presbyteerit|presbyteerisyyden]] kirkot kattavat koko saaren alueen. Irlannin tasavallan asukkaista 86 prosenttia ja Pohjois-Irlannin asukkaista 44 prosenttia on katolisia.

==Kulttuuri==
Kulttuuri on koko saaren alueella varsin yhtenäinen, eivätkä alueelliset erot erityisesti noudattele poliittisia rajoja. Irlanti tunnetaan maailmalla hyvin musiikistaan, niin [[Irlantilainen kansanmusiikki|perinteisestä kansanmusiikistaan]] kuin nykyaikaisista maailmankuuluista artisteistaan ja yhtyeistäänkin.

== Katso myös ==
*[[Luettelo Irlannin saarista]]

==  Lähteet  ==
{{viitteet}}

[[Luokka:Irlannin saaret]]
[[Luokka:Britteinsaaret]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]