Lahden radioasema
Lahden radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1993. 150-metrisistä radiomastoista tunnettu Radiomäki on saanut nimensä aseman mukaan. Lahden vanhana radioasemana tunnettu keltainen rakennus sijaitsee radiomastojen välissä Radiomäenkatu 43:ssa, jossa radioasema toimi vuosina 1928-1935. Idempänä, Radiomäenkatu 37:ssä, sijaitsevassa vuonna 1935 valmistuneessa punatiilisessä rakennuksessa Lahden radioasema toimi vuoteen 1993 saakka. Tässä rakennuksessa toimii nykyään Lahden kaupunginmuseon ylläpitämä radio- ja televisiomuseo Mastola.
Lahden ensimmäinen Lahden Radioharrastajien yleisradioasema
Radiomäen lähellä Rautatienkadun ja Harjukadun risteyksessä asuintalon kolmannen kerroksen tornissa toimi vuosina 1925–1927 Lahden Radioharrastajien ylläpitämä radioasema, joka sekä lähetti omaa ohjelmaa että välitti eteenpäin Yleisradion ohjelmia. Vastaavia yksityisten yhdistysten radioasemia oli ennen Yleisradion valtakunnallista kuuluvuutta myös monella muulla paikkakunnalla.
Kaikkein ensimmäisin Lahden radioasemista oli Venäjän keisarikunnan armeijan 4. Erillinen Liikkumaton (Kiinteä) Radioasema Lahden varuskunnassa 1912-4.3.1918. Tuosta alkaen sotilasradiosähkötysasema kuului kansanvaltuuskunnan Lahden Rykmentille, minkä jälkeen toukokuussa 1918 sähkötysradioasema siirtyi Suomen sotaväelle, silloisille suojeluskunnille.
Suomen suuriruhtinaskunnan aikana ei ollut yleisradioasemia eikä radiolähetyslupia myönnetty yksityiseen käyttöön. Amatööriradiokehitys alkoi Suomessa radiopataljoonan ja Nuoren voiman liiton voimin 1921-1926. Vasta sen jälkeen luvitus siirtyi yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriölle, työ- sekä liikenne- ja viestintäministeriöiden edeltäjälle. Liikenneministeriön tehtävät liittyivät myös työllisyyteen, koska se ylläpiti väyliä, mitä varten järjestettiin yleisiä töitä, työllisyystöitä.
Aseman historiaa
Vuonna 1927 Yleisradio päätti rakennuttaa uuden yleisradioaseman Helsingin ulkopuolelle kuuluvuuttaan parantaakseen. Sijoituspaikaksi kaavailtiin joko Lahtea, Tamperetta tai Hämeenlinnaa. Lahti voitti lopulta kilpailun, koska sen sijainti Suomen tiheimmin asuttuihin alueisiin nähden oli otollisin, ja koska kaupunki lupasi Yleisradiolle ilmaisen 8,5 hehtaarin tontin Radiomäeltä. Lisäksi Lahden kaupungin sähkölaitokselta saatiin halvalla sähköä radiolähettimelle. Ripeästi sujuneiden rakennustöiden jälkeen Lahden pitkäaaltoasema kytkettiin toimintaan 22. huhtikuuta 1928 klo 19.10. Radioaseman omisti posti- ja lennätinhallitus ja sen asemarakennuksen oli rakentanut toiminimi Louhio & Aatila [1]
Saksalaisen urakoitsija Lehmann & Co.:n työnjohdolla pystytettiin yleisradioaseman kaksi radiomastoa. Ne rakennettiin syksyllä 1927 vain 74 päivässä, mitä pidettiin aikanaan huomattavana saavutuksena. Teräsristikkomastot ovat 150 metriä korkeat ja yltävät 300:n metrin korkeuteen merenpinnasta. Nopeasta rakennustahdista huolimatta mastot ovat rakenteeltaan poikkeuksellisen lujat: ne seisovat vapaasti ilman minkäänlaisia tukivaijereita, mutta heiluvat pahimmassakin myrskyssä vain 3 cm –4 cm. Mastojen väliin pingotettiin 12 metrin levyinen ja 250 metriä pitkä kuusilankainen antenni. Mastojen väli on 316 metriä.[2]
Asema otettiin käyttöön vuonna 1928 25 kW:n teholla. Lähetinkoneiston oli valmistanut saksalainen Telefunken. Seuraavana vuonna teho korotettiin 40 kW:iin, mikä teki Lahden yhdeksi Euroopan voimakkaimmista radioasemista.
Radiomäen käyttämisessä radiolähettimien kiinteistönä oli yksi haitta. Korkea Salpausselkään kuuluva Vanhan hautausmaan mäki, aikaisempi Pitkämäki, nykyinen Radiomäki oli soraa, mikä ei tarjoa radiolähettämiselle hyvää alustaan, minkä vuoksi Radiomäkeä on myöhemmin maadoitettu metallikaapeleilla.
Lahden vanhalla radioasemalla on alkuperäisessä kunnossaan korjauspaja, jonne pääsee Lahden Radioamatöörikerhon sivuitse.
Lahden radioasema
Keskipitkien ja pitkien radioaaltojen laajuusmoduloivat (AM) lähettimet
Pitkien aaltojen lähetysten tehonlisäys
1931-1932 Yleisradiossa pohdittiin lähetystehon lisäämistä 150 kW:iin, minkä arvioitiin maksavan 20 000 000 markkaa. Asetettiin komitea pohtimaan radioaseman paikkaa. Sen enemmistö kannatti Lahtea tehokkaammankin radioaseman sijaintipaikaksi. Komitean jäsen T. K. Laakso kannatti Nokiaa Lahden sijaintia hieman suuremman kuulijakunnan tavoittamiseksi. Tarjoukset oli saatu Marconi's Wireless Telegraph Companylta ja Standard Electricilta.[3]
Lahden radioasema jälleen pitkien aaltojen lähettimen sijoituspaikaksi
Vuonna 1935 rakennutettiin rakennuspäällikkö Arvi Hauvosen johdolla Kaarlo Könösen suunnittelema uusi asemarakennus ja joulukuussa samana vuonna lähetykset alkoivat 150 kW:n teholla. Uuden lähettimen oli valmistanut englantilainen Marconi's Wireless Telegraph Co Ltd. Koko Etelä-Suomen peittävä kuuluvuusalue ylsi aina Jyväskylään asti. Lähetykset alkoivat joulukuussa 1935 ja asema vihittiin käyttöön 25. tammikuuta 1936 [1]
Lyhytaaltoasemat Lahti II ja Lahti III
Lyhytaaltolähettimet Lahti II ja III aloittivat 1938–1940 lähetystehoilla 1 kW ja 15 kW, ja ne toimivat vuoteen 1949 saakka. Talvisodan vuoksi Yleisradio menetti asemia, ja Lahden 40 kW:n Telefunken vuodelta 1929 siirrettiin Lahden vanhalta radioasemalta Turkuun.
Sotilaallisena kohteena
Talvisodan aikana työläisten ja talonpoikien puna-armeijan ilmavoimien kuudennen lentorykmentin pommikoneet yrittivät 6. tammikuuta 1940 alkaen pommittaa Lahden radioasemaa. 12. tammikuuta lentopommi menee lähetinsalin kohdalle, mutta räjähtää kattorakenteissa ja lähetykset jouduttiin keskeyttämään vuorokausiksi Lahdesta, mutta Lahden lähetystaajuus siirretään Vaasan yleisradioaseman ja ruotsalaisen Motalan yleisradioaseman käyttöön siksi, kunnes Lahden radioasema saatiin korjattua. [4]
Lahden radioaseman pommitus liittyi Jahvetin, eli kirjailijan ja myöhemmän asevelisosialisti Yrjö Kilpeläisen sekä Moskovan Tiltun eli Aino Kallion ja Armas Äikiän sanailuun, missä Neuvostoliitto katsoi hyväksi varmistaa Jahvetin vaikeneminen pommittamalla Lahden radioaseman. [4]
Jatkosodan aikana 30. kesäkuuta 1941 yritettiin kolmella lentokoneella pommittaa Lahden radiomastoja, mutta kaikki kolme putosivat: yksi Orimattilan Heinämaan Jursalaan, Yrjölän maatilalle, toinen Nastolan Pensuolle, ja kolmas joutui tekemään onnettomuuteen johtavan pakkolaskun Vehkalahdelle. [5]
Sotilaallinen merkitys
Lahden suurasemalla oli informaatiosodankäynnin lisäksi myös käytännöllinen sotilaallinen merkitys, koska kaukopartiosähkötysradio Kyynel M4:ssä ei kesäkuussa 1941 ollut vastaanotinta niin kuin seuraavassa tuotantomallissa M7:ssä. Lahden radioaseman kautta annettiin jatkosodan aikana kaukopartioille yleisradiolähetysten loppuun sijoitetuilla tervehdyksillä viestejä. Samaa menetelmää käytti BBC antaessaan ohjeita Ranskan vastarintaliikkeelle Saksan valtakunnan miehittämään Ranskaan. Kaukopartiot saattoivat ottaa vastaan Lahden radioasemalta lähetetyt viesti Töpö -radiolla, jonka näköiskopio on Koti- ja radiomuseon radiomuseossa.
Jatkosotaan ennen joillekin radiomastoille eri puolilla Suomea asennettiin saksalaisen sotilaslehtämistä helpottavat radiomajakat. Nämä helpottivat operaatio Barbarossan toimeenpanoa.
Toisen maailmansodan jälkeen sveitsiläinen Brown & Boweri
Vuonna 1953 asemalle hankittiin kaksi 100 kW:n lähetintä. Sveitsiläisen Brown & Boverin valmistamasta lähetinparista saatiin yhteistehona antenniin 200 kW. Käyttökustannukset muodostuivat huomattavasti edullisemmiksi kuin vanhalla Marconilla.Samana vuonna valmistui myös ula-lähetin säteilyteholtaan 15 kW, ja sen suuntaava antenni sijoitettiin itäisen maston huippuun. Ula-aseman teho suunnattiin Tampereen, Jyväskylän ja Mikkelin muodostamaan kulmaan. TV-lähetykset aloitettiin RCA:n valmistamalla lähettimellä maaliskuussa vuonna 1958. Myös TV-antenni asennettiin itäisen maston huippuun. Säteilytehoksi (ERP) muodostui 40 kW.[6][7]
Viisi pitkien aaltojen taajuutta 1928-1993
Pitkäaaltoaseman taajuutena oli aluksi 197 kHz (aallonpituus 1 523 m), myöhemmin 164 kHz (1 829 m), 166 kHz (1 807 m) ja 1950 alkaen 254 kHz (1 181 m) ja helmikuusta 1990 252 kHz; taajuuksia muutettiin muutamilla kilohertseillä pariin otteeseen käytössäoloaikana.[8] [3]
Ultralyhyiden radioaaltojen taajuusmoduloivat (FM) lähettimet
Kööpenhaminan radiokonferenssi, mihin Yhdysvallat ei osallistunut, 1949 määritteli toisen maailmansodan tuloksena suurehkon osan keskipitkien ja pitkien radioaaltojen hallinnasta toisen maailmansodan voittajille. Erityisesti tämä vaikutti väkirikkaan Saksan brittiläisillä, ranskalaisilla ja yhdysvaltalaisilla miehitysvyöhykkeillä saksalaisten radioasemien mahdollisuuksiin saada kauas kantavia keskipitkien ja pitkien radioaaltojen taajuuksia. Myös Suomi katsottiin toisen maailmansodan häviäjävaltioihin kuuluvaksi.
Atlantic Cityn radiokonferenssissa oli 1947 päätetty, että yleisradiolähetyksille osoitetaan 87,5 MHzstä 100,0 MHz:iin taajuusalue. [9]
Näin ollen Saksassa alkoi voimakas taajuusmodulointujen radiolähetysten kehitys menetettyjen tai saamatta jäävien laajuusmoduloitujen satoja kilometrejä kantavien harvan lähetysverkon radioasemien korvaaminen lukuisalla määrällä vain 50 km - 70 km kantavilla taajuusmoduloiduilla lähetyksillä. Suomessa teknilliset kokeilut suoritettiin Helsingissä vuoden 1940 pitämättä jääneiden Helsingin olympiakisojen Helsingin olympiastadionin tornista 1951. Vasta 1953 päästiin rakentamaan varsinaista ularadioverkkoa.
Lahden radioasemalle toteutettiin ultralyhyiden radioaaltojen (nykyään 87,5 MHz - 108,0 MHz, mistä käytännössä kohdennetaan 100 kHz:n suojakaistoin 87,6 MHz - 107,9 MHz 100 MHz:ä yleisradiolähetysluville), ula-aaltojen radioasema 1954. Ensimmäinen FM-lähetin oli lähetysteholtaan 3 000 W, ja sen valmistaja oli RCA (the Radio Company of America). Lahden ularadioaseman lähetysantenni sijoitettiin Radiomäen itäiseen radiomastoon.
Tiirismaan radio- ja tv-masto Hollolan Tiirismaalla
Vuonna 1967 valmistui Tiirismaan radio- ja tv-masto, jonne siirtyi oleellinen osa Lahden radioaseman lähetyksistä.
Lahden radioaseman loppu radioasemana
Pitkäaaltolähetykset asemalta päättyivät 31. toukokuuta 1993. ULA- ja TV-lähetykset olivat siirtyneet Radiomäeltä vuonna 1967 samana vuonna valmistuneelle Tiirismaan radio- ja tv-asemalle. Radiomastot ovat edelleen käytössä ja niistä on useita vuokralaisia.
Lahden vanha radioasema ja Lahden radioasema siirtyivät Radio- ja tv-museosäätiö sr:lle, minkä asiamiehenö on Lahden yleisradioaseman viimeinen päällikkö, Hannu Hannula. Hannu Hannula on Radio- ja tv-museosäätiö sr:n asiamies. [10]
| Radioaseman päällikkö | Alku | Päätös |
|---|---|---|
| Liuksiala, Erkki A., DI | 1927 | 1928 |
| Hauvonen, Arvi, Ins | 1928 | 1967 |
| Vohlonen, Veikka, Ins | 1967 | 1983 |
| Hannula, Hannu, Ins | 1983 | 1993 |
Radio Suomen Päijät-Hämeen maakuntaradio Lahden Radio
Osittain perinteen vuoksi Radio Suomen Päijät-Hämeen maakuntaradio on nimetty Lahden Radioksi.
Lahden Radio- ja tv-museo
Yleisradion Lahden entiseen radioasemaan liittyy Päijät-Hämeen alueellisen vastuumuseo, Lahden kaupunginmuseon Radio- ja tv-museo Mastola. Se on sijoitettu vuonna 1935 valmistuneeseen asemarakennukseen. Museossa on Arvi Hauvosen muistoradioamatööriasema OH3R. Museossa järjestetään radioon ja televisioon liittyviä teemanäyttelyitä. Museon länsipuolella on ulkonäyttely erilaisista antenneista sekä myös runsaasti käytössä olevia satelliittiantenneja.
Kulttuuriympäristö
Museovirasto on määritellyt Radiomäen radioaseman mastoineen ja rakennuksineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[12]
Radiomastot ovat myös Lahden tärkeimpiä maamerkkejä.
Lahden vanhan radioaseman ja Lahden radioaseman kehittyminen
| Aika | Tapahtuma |
|---|---|
| 6.9.1927 | Radiomastojen rakennusalueen raivaaminen puista |
| 14.9.1927 | Radiomastojen pystytyksen aloittaminen |
| 26.11.1927 | Radiomastojen valmistuminen |
| 22.4.1928 | Lahden vanhan radioaseman käyttöön vihkiminen, lähetysteho 25 000 W, kuuluvuus 200 km, 1 500 000 väestökattavuus, Radiomäenkatu 43 |
| 1929 | Lahden vanhan radioaseman lähetystehon lisääminen 25 000 W:sta 40 000 W:iin. Lahden yleisradioasemasta tulee yhtä voimakas kuin siihen asti voimakkain Kominternin toinen radioasema Moskovassa, minkä tehoa oli kohotettu 40 000 W:iin vuoden 1927 puolella. 22. marraskuuta 1929 Elektrosilassa aloittaa kolmas radioasema, radiotsentr-5, minkä teho on jo 100 000 W. |
| 21.10.1934 | Lahden radioaseman peruskiven laskeminen, Radiomäenkatu 37 |
| 1934 | Lahden vanhan radioaseman lähetysteho 49 000 W, Radiomäenkatu 43 |
| 5.12.1935 | Lahden radioaseman taajuusmoduloitujen lähetysten asema valmistuu, ensimmäiset lähetykset lähetysteholla 150 000 W, Marconin lähettimen enimmäisteho 220 000 W.[13] |
| 24.12.1935 | Lahden radioaseman säännölliset lähetykset alkavat, kuuluvuus Etelä-Suomessa Jyväskylään saakka, Radiomäenkatu 37 |
| 15.5.1937 | Lahden studio siirretään Torikatu 3:een sen valmistuttua.[13] |
| 1938 | Lahden radioaseman lyhytaaltoradioasema Lahti II aloittaa lähetyksensä, lähetysteho 1 000 W, Radiomäenkatu 37 |
| 1940 | Lahden radioaseman lyhytaaltoradioasema Lahti III aloittaa lähetyksensä, Radiomäenkatu 37 |
| 21.1.1949 | Lahden radioaseman lyhytaaltoradioasemat Lahti II ja Lahti III siirretään Poriin. |
| 1953 | Lahden radioaseman pitkien aaltojen asemalle hankitaan kaksi 100 000 W:n Brown & Boweri -lähetintä, lähetysteho yhteensä 200 000 W, Radiomäenkatu 37 |
| 1953 | Lahden radioaseman ultralyhyiden aaltojen (ula) taajuusmoduloitujen (FM) lähetykset aloitetaan itäisestä radiomastosta, Radiomäenkatu 37 |
| 25.1.1954 | Lahden radioaseman ultralyhyiden aaltojen (ula) taajuusmoduloitujen (FM) lähetyksillä uudistetun radioaseman vihkiäiset, Radiomäenkatu 37 |
| 3.8.1958 | Lahden radioaseman televisiolähetykset aloitetaan, Radiomäenkatu 37 |
| 1960 | Lahden radioasemalta aletaan lähettää yleisohjelman lisäksi rinnakkaisohjelmaa, Radiomäenkatu 37 |
| 1961 | Lahden radioasemalta aletaan lähettää perustetun Lahden paikallisstudion maakuntaohjelmaa, Radiomäenkatu 37 |
| 1966 | Lahden radioasemalta aletaan lähettää television toisenkin kanavan ohjelmia, Radiomäenkatu 37 |
| 1984 | Lahden radio aloittaa toimintansa,Radiomäenkatu 37 |
| 31.5.1993 | Lahden pitkien aaltojen radiolähetykset päättyvät kello 12:00, Radiomäenkatu 37 |
Lahden radioaseman ensimmäinen käyttöpäällikkö, Erkki Liuksiala, piti lyhytmerkintäistä päiväkirjaa mastojen pystytyksistä, mistä on myös kuvia. https://twitter.com/Radiomastot
Lahden pitkien ja lyhyiden aaltojen sekä ultralyhyiden aaltojen radiolähettimet
Lahden vanhan radioaseman lähetykset olivat yleisradiolähetysten pitkien aaltojen lähetyksiä, mitkä siirtyivät 5. joulukuuta 1935 Radiomäenkatu 43:sta uudelle Lahden radioasemalle Radiomäenkatu 37:ään. Varsinaiset säännölliset lähetykset aloitettiin 24. joulukuuta 1935.
Kokeiluvaiheessa Lahden radioaseman lähetyssisältöjä lähetettiin Helsingistä toukokuusta 1937 alkaen Helsingin yleisradioasemalta koelähettimellä, minkä teho oli vain 250 W. Lähetystaajuus oli tuolloin Lahti II:lla Helsingistä 6140 kHz, mistä tulee aallonpituudeksi 48,86 m.
Lahden yleisradioasemille ei koskaan perustettu yleisradiolähetysten keskipitkien aaltojen lähetyksiä, vaan 1938 Lahti II:ksi tuli yleisradion lyhyiden aaltojen lähetykset samoin kuin Lahti III:ksi. Lahden yleisradioaseman lyhytaaltolähetin siirrettiin Lahdesta Radiomäeltä Porin lyhytaaltoradioasemalle 21. tammikuuta 1949, mistä tuli Suomen lyhytaaltoradiolähetysten keskus. Porin lyhytaaltoradioaseman Suomen omat lähetykset Porin Preivikin asemalta päättyivät 31. joulukuuta 2006, minkä jälkeen Digita vuokrasi lähetysaikaa mm. China Radio Internationalille, CRI:lle.
Lahden radioaseman pitkät aallot
| Aika | asema | taajuus | aallonpituus | lähetysteho | modulaatioaste | nykyinen aaltoaluemerkintä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 22.4.1928 | Lahti I (Lahden vanha radioasema) | 197 kHz | 1 523 m | 25 000 W | LW | |
| 10.7.1929 | Lahti I (Lahden vanha radioasema) | 167 kHz [1] | 1 796 m | 40 000 W | 70% | LW |
| 1933 | Lahti I (Lahden vanha radioasema) | 167 kHz | 1 796,4 m | 40 000 W | LW | |
| 5.12.1935 | Lahti I (Lahden vanha radioasema) | 166 kHz | 1 807,2 m | 40 000 W | 70% | LW |
| 5.12.1935 | Lahti I (Lahden radioasema) | 166 kHz | 1 807,2 m | 150 000 W | 90% | LW |
| 1.9.1945 | Lahti I (Lahden radioasema) | 160 kHz | 1 875 m | 150 000 W | LW | |
| 1.3.1950 | Lahti I (Lahden radioasema) | 254 kHz | 1 181 m [3] | LW | ||
| 1953 | Lahti Ula I (Lahden radioasema) | kHz | m | W | LW | |
| 1.2.1990 | Lahti I (Lahden radioasema) | 252 kHz | m [3] | LW |
Lahden radioaseman lyhyet, myös ultralyhyet aallot
| Aika | asema | taajuus | aallonpituus | lähetysteho | nykyinen aaltoaluemerkintä |
|---|---|---|---|---|---|
| 30.8.1938 | Lahti II (Lahden radioasema) | 9 500 kHz | 31,56 m | 1 000 W | SW - 31m |
| 30.8.1938 | Lahti II (Lahden radioasema) | 11 780 kHz | 25,45 m | 1 000 W | SW - 25m [16] |
| 16.11.1938 | Lahti III (Lahden radioasema) | 15 190 kHz | 19,74 m | 15 000 W | SW - 19m |
| 16.11.1938 | Lahti III (Lahden radioasema) | 17 800 kHz | 16,84 m | 15 000 W | SW - 16m |
| 1946 | Lahti II (Lahden radioasema) | 9 500 kHz | 31,56 m | 15 000 W | SW - 31m |
| 1953 | Lahti Ula I (Lahden radioasema) | kHz | m | W | SW |
Puute pitkien aaltojen lähetystaajuudesta 1945
Pitkien aaltojen radioaseman ongelmaksi muodostui se, että kun Lahden radioasema lähetti taajuudella 166 kHz niin Moskovasta lähetettiin taajuudella 172 kHz, kuusi kHz ylemmällä taajuudella. Lähetteet vaikuttivat toisiinsa, ja jotta ne eivät olisi vaikuttaneet toisiinsa radiovastaanotossa, olisi pitänyt eron olla kymmennen kHz. Suomen ulkoasiainministeriö sai Neuvostoliitolta kirjeen 7. elokuuta 1945 siitä, että Lahden radioasema voisi siirtyä lähettämään 160 kHz:llä, jotta päällekuuluvuutta ei enää esiintyisi. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero A. Wuori reagoi kirjeeseen ottamalla suoraankin yhteyden Yleisradioon.
Teknillinen johtaja Jussi Rissanen ja talousjohtaja Einar Sundström allekirjoittivat 10. elokuuta 1945 lausunnon pääjohtaja Hella Wuolijoen allekirjoituksetta, että 160 kHz:llä toimii kaksi pitkien aaltojen radioasemaa: alankomaalainen ja 160 000 W:lla romanialainen, ja että romanialainen asema saattaisi häiritä Lahden radioaseman pitkien aaltojen lähetystä niin, että Yleisradion lähetysten kantavuus voisi jäädä 30 kilometrin päähän Radiomäestä. Yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriö ilmoitti suullisesti puhelimitse Yleisradiolle, että se on muutettava lähetystaajuutensa 31. elokuuta ja 1. syyskuuta välisenä yönä 160 kHz:lle.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön toinen ministeri, Yrjö Murto ilmoitti päätöksen kirjallisesti 13. syyskuuta 1945 Yleisradion hallintoneuvoston tiedoksi. Keskustelussa pääjohtaja Hella Wuolijoen asemasta eduskunnassa Yrjö Kilpeläinen, Jahvetti, luki Lahden 166 kHz:n taajuudesta luopumisen pääjohtaja Wuolijoen syyksi. Lex Jahvetti hyväksyttiin ja Yleisradion pääjohtajaa ei valinnut enää Yleisradion hallintoneuvosto, vaan eduskunta. Hella Wuolijoki vaihtui Yleisradion pääjohtajana 1. tammikuuta 1950 Einar Sundströmiin. [17]
Pitkien aaltojen taajuudet yleensä jaettiin kansainvälisissä radiokonferensseissa, koska maiden käyttämät taajuudet vaikuttaivat lähetyksin moniin muihinkin maihin.
Radionvalmistusta
Yleisradiolla oli omaa vähätehoisten yleisradiolähettimien valmistusta. Posti- ja telehallitus tilasi mm. Tampereen Radioyhdistyksen vielä maaliskuusta 1930 joulukuuhun Yleisradion tuella toimineelle Pyynikin näkötornin yleisradioasemalle 700 watin lähettimen Lahden suuraseman radiopajalta. Lahden radioasemalla rakennettiin myös 1 000 watin lähetin Porin yleisradioasemaa varten. Oulun asemalle Lahdessa rakennettiin 1 200 watin lähetin. Kun Oulun tilapäinen lähetin vaihdettiin 10 000 watin Marconiin, siltä tilattiin vain osa laitteistosta. Sen teki jo Yleisradion Helsingin radiopaja toteuttaen mm. lähettimen ohjaimen, modulaatio-osan sekä alankomaalaisen Philipsin kanssa höyrytasasuuntaajan. Oulussa aloitettiin 10 000 watin teholla lähettäminen kesällä 1936. [18]
Lahden radiopajan yksi suurehko hanke oli siirtää 1939 Lahden pitkien aaltojen 10 000 watin vanha Telefunken Turun yleisradioasemalle. Lahdessa valmistettiin pientaajuusvahvistimet, modulaattorit sekä tehtiin muutostyöt. [18]
- ↑ a b c Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 35. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
- ↑ "HUOMIO, YLEISRADIO, LAHTI, SUOMI!" Lahdenmuseot.fi. Arkistoitu 5.11.2014. Viitattu 5.11.2014.
- ↑ a b c d Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 36. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
- ↑ a b https://www.ess.fi/paikalliset/714871
- ↑ Eilinen ei unohdu, Orimattila-Seura
- ↑ Lahti radio- ja televisiokaupunkina. Yleisradion tiedotustoimisto, Helsinki 1968.
- ↑ Lahti radiokaupunkina (Internet Archive) Lahti. Arkistoitu 7.6.2009. Viitattu 4.5.2014.
- ↑ DX Re: Lahti 164 Verkkokeskustelun tallennus. Mail-archive.com. 16. maaliskuuta 2005.
- ↑ Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 80. (Sodassa hävinnyt Saksa aloittaa ulalähetykset) Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
- ↑ https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/radio+ja+tv+museosaatio+sr/09608557
- ↑ Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 35. (Yleisradion suurasemahanke toteutuu) Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
- ↑ Lahden suurradioasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ a b c Raimo Mäkelä: Suomen radiohistoriaa vuosilta 1930 – 1939 raimomakela.fi. Viitattu 3.10.2021.
- ↑ Helena Peippo (aik. Parviainen), esitelmä 20070110
- ↑ Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 37. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
- ↑ a b https://raimomakela.fi/porin-lyhytaaltoasema-valitti-suomi-kuvaa-maailmalle/
- ↑ Kuka mahtoi myydä Lahden radiotaajuuden?, Kari Kallio, Radiomaailma 2/2016, sivu 14 http://www.oh3ac.fi/Lahden%20radiotaajuus.pdf
- ↑ a b Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 38. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
[1]Aiheesta muualla
- Suomen suurradioasema on jo melkein valmis. Koelähetykset alkanevat ensi kuun puolivälissä, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 12.02.1928, nro 7, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Lahden "vanhan" radioaseman vihkimisestä 10 vuotta, Helsingin Sanomat, 22.04.1938, nro 107, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot