[go: nahoru, domu]

Sauvakirkko

varhaiskeskiaikainen, pystysalvoksin rakennettu puukirkkotyyppi, joita on rakennettu ainakin Skandinaviassa
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 9. maaliskuuta 2013 kello 13.10 käyttäjän StrynBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

Sauvakirkko (norj. stavkirke, uusnorjaksi stavkyrkje), toiselta nimeltään piirukirkko, on varhaiskeskiaikainen puukirkkotyyppi, jossa käytettiin pystysalvosta. Sauvakirkon seinät muodostuvat pystysuuntaisista lankuista, jotka on ladottu vaakasuuntaisista pölkyistä ja pystysuuntaisista tukevista sauvoista muodostuvaan kehykseen.

Borgundin sauvakirkko
Garmon sauvakirkon nurkka. Kirkot käsiteltiin ulkopuolelta tervalla.
Borgundin sauvakirkko, kuvattu noin 1880–1890

Historiaa

Sauvakirkkoja oli pääasiallisesti Skandinaviassa. Sauvakirkko on pohjoismainen kirkkorakennusten tyyppi, jota tehtiin Ruotsissa ja Norjassa kristinuskon leviämisen aikaan samaan tapaan rakennettujen esikristillisten kulttittemppeleiden ja viikinkiaikaisten temppelirakennusten seuraajina.[1]

Sauvakirkkoja on alun perin ollut runsaasti, mutta niitä on tuhoutunut erinäisten syiden, kuten tuhopolttojen vuoksi. Eniten niitä on säilynyt Norjassa. Myös Tanskassa ja Islannissa on ollut sauvakirkkoja, mutta ne ovat kaikki hävinneet.[1] Vuosina 1000–1300 rakennettiin yhteensä mahdollisesti noin tuhat sauvakirkkoa.[2] Niistä enää 28 on jäljellä eteläisessä Norjassa.[3] Sauvakirkkoja muistuttaneita puukirkkoja on ollut esimerkiksi Gotlannissa.[4]

Ulkomuoto

Kehittyneimmät sauvakirkot olivat kolmilaivaisia. Niissä on rikasta, usein viikinkityylistä veistoskoristelua portaaleissa ja kuoriaidoissa sekä jyrkät korkeat katot. Kantavat, lattiasta kattoon ylettyvät kulmatolpat sijoitettiin keskilaivan sivuille tai kulmiin, joskus myös keskelle sitä.[2] Tukirakenteet jätettiin usein näkyville. Sisäosien jako käytäviksi ja laivoiksi näkyy myös ulkopuolelta, koska jokainen osa on oma kokonaisuutensa ja katettiin omalla katolla.[2] Kattoja onkin kirkoissa paljon ja ne ovat yleensä jyrkkiä.

Rakenne

Sauvakirkon seinien kehyksenä on kivijalan päällä olevat tukevat vaakasuuntaiset pohjapölkyt, joiden yläpintaan on tehty ura, johon seinän muodostavat pystysuuntaiset lankut tukeutuvat. Vierekkäisten seinien pohjapölkyt on lovettu toisiinsa. Rakennuksen nurkissa on pystysuuntaiset tukevat puut eli sauvat, jotka on lovettu pohjapölkkyihin. Seinää muodostuu tähän kehykseen ladotuista pystysuuntaisista lankuista. Myös sauvojen kylkiin on tehty upotusura seinälankuille. Kehyksen sulkee ylhäälle tulevat vaakauuntaiset palkit, joiden alareunassa on ura seinälankkujen yläpäille ja jotka on lovettu sekä sauvoihin että toisiinsa. Varhaiset yksinkertaiset sauvakirkot olivat pohjaltaan neliömäisiä ja niiden katto tukeutuu seinärakenteen varaan. Nykypäiviin asti säilyneet sauvakirkot on rakennettu luonnokivisen kivijalan päälle.[5]

Säilyneitä sauvakirkkoja

Lähteet

  1. a b Hedareds stavkyrka Svenska kyrkan. (ruotsiksi)
  2. a b c Jan Gympel: Arkkitehtuurin historia. Antiikista nykypäivään., s. 27. Könemann, 2000.
  3. Jørgen H. Jensenius: Stavkirke.org stavkirke.org. Viitattu 10.8.2007. (norjaksi)
  4. Stig Jonsson et al.: Gotland navet i havet, s. 32. Guteböcker Ab, 1994. (ruotsiksi)
  5. Stave Churches Norjan Suurlähetystö, Lontoo. Viitattu 19.9.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Malline:Link FA Malline:Link GA