Ero sivun ”Suomen Pankki” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

[arvioimaton versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 26. tammikuuta 2019 kello 09.55 muokkaa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 10. toukokuuta 2024 kello 15.33 muokkaa kumoa Laurikainen (keskustelu \| muokkaukset) 13 356 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
(48 välissä olevaa versiota 29 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: {{Järjestö ~~[[File:Logo-bof.png\|thumb\|350px\|Logo.]]~~ \| järjestön_nimi = Suomen Pankki [[Tiedosto:BankofFinlandSuomenPankkiFinlandsBank.jpg\|thumb\|300px\|Suomen Pankin pääkonttori Helsingissä [[Snellmaninkatu (Helsinki)\|Snellmaninkadulla]].]]▼ \| muutnimet = {{k-sv\|Finlands Bank}} '''Suomen Pankki''' (lyhenne SP<ref name=kotus>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 \| Nimeke = Lyhenneluettelo \| Ajankohta = 20.12.2013 \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 1.3.2014}}</ref>) on [[Suomi\|Suomen]] [[keskuspankki]] ja jäsenenä [[Euroopan keskuspankki\|Euroopan keskuspankin]] valvomassa [[Euroopan keskuspankki]]järjestelmässä (EKPJ). Suomen pankin pääkonttori sijaitsee [[Helsinki\|Helsingin]] [[Kruununhaka\|Kruununhaassa]] [[Snellmaninkatu (Helsinki)\|Snellmaninkadun]], Rauhankadun, Kirkkokadun ja [[Unioninkatu\|Unioninkadun]] rajaamalla tontilla. Vuonna 1883 valmistuneen pankkirakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti [[Ludwig Bohnstedt]]. Suomen Pankin perusti vuonna [[1811]] keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)\|Aleksanteri I]] Porvoon valtiopäivien esityksestä [[Turku]]un nimellä Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori. Pankki siirrettiin Helsinkiin [[1819]].<ref name=Pieni>{{kirjaviite \| Nimeke = Pieni tietosanakirja, 4. osa \| Sivu = 234, art = Suomen Pankki \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1927 \| www= http://runeberg.org/pieni/4/0234.html}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.bof.fi/fi/suomen_pankki/tehtavat/historia.htm \| Nimeke =Suomen Pankin historia \| Viitattu = 4.12.2010}}</ref> Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin [[keskuspankki]], joskin toimintansa alkuvaiheissa sillä ei juuri ollut keskuspankin toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä. Keskuspankin piirteitä toivat vuoden 1840 [[raharealisaatio]], [[Suomen markka\|Suomen markan]] ottaminen käyttöön 1860–1865 ja [[liikepankki]]en perustaminen 1800-luvun jälkipuoliskolla. ▼ \| logo= Logo-bof.png \| kuva = Snellmaninaukio Helsinki.jpg \| kuvankoko = ▲~~[[Tiedosto:BankofFinlandSuomenPankkiFinlandsBank.jpg\|thumb\|300px~~\| kuvateksti = Suomen Pankin pääkonttori Helsingissä [[Snellmaninkatu (Helsinki)\|Snellmaninkadulla]].]] \| perustettu = [[1811]] \| perustaja = [[Aleksanteri I (Venäjä)\|Aleksanteri I]] \| tyyppi = [[Keskuspankki]] \| päämaja = Snellmaninaukio, [[Helsinki]] \| puheenjohtaja = [[Olli Rehn]] \| puheenjohtajan-nimike = [[Suomen Pankin pääjohtaja\|Pääjohtaja]] \| kotisivu = https://www.suomenpankki.fi/ }} {{Suomen politiikka}} ▲'''Suomen Pankki''' ({{k-sv\|Finlands Bank}}, lyhenne SP<ref name=kotus>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 \| Nimeke = Lyhenneluettelo \| Ajankohta = 20.12.2013 \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 1.3.2014 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20131012150547/http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 \| arkistoitu = 12.10.2013 }}</ref>) on [[Suomi\|Suomen]] [[keskuspankki]] ja jäsenenä [[Euroopan keskuspankki\|Euroopan keskuspankin]] valvomassa [[Euroopan keskuspankki]]järjestelmässä (EKPJ). Suomen pankin pääkonttori sijaitsee [[Helsinki\|Helsingin]] [[Kruununhaka\|Kruununhaassa]] [[Snellmaninkatu (Helsinki)\|Snellmaninkadun]], Rauhankadun, Kirkkokadun ja [[Unioninkatu\|Unioninkadun]] rajaamalla tontilla. Vuonna 1883 valmistuneen pankkirakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti [[Ludwig Bohnstedt]]. Suomen Pankin perusti vuonna [[1811]] keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)\|Aleksanteri I]] Porvoon valtiopäivien esityksestä [[Turku]]un nimellä [[Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa\|Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori]]. Pankki siirrettiin Helsinkiin [[1819]].<ref name=Pieni>{{kirjaviite \| Nimeke = Pieni tietosanakirja, 4. osa \| Sivu = 234, art = Suomen Pankki \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1927 \| www= ~~http~~https://runeberg.org/pieni/4/0234.html}}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.bof.fi/fi/suomen_pankki/tehtavat/historia.htm \| Nimeke = Suomen Pankin historia \| Viitattu = 4.12.2010 \| arkisto = https://web.archive.org/web/20101124061534/http://bof.fi/fi/suomen_pankki/tehtavat/historia.htm \| arkistoitu = 24.11.2010 }}</ref> Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin [[keskuspankki]], ~~joskin~~joskaan toimintansa alkuvaiheissa sillä ei juuri ollut keskuspankin toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä. Keskuspankin piirteitä toivat vuoden 1840 [[raharealisaatio]], [[Suomen markka\|Suomen markan]] ottaminen käyttöön 1860–1865 ja [[liikepankki]]en perustaminen 1800-luvun jälkipuoliskolla. Suomen Pankin ensisijaisena tavoitteena on [[Euroopan unioni\|EU]]:n perustamissopimuksen mukaisesti pitää yllä hintavakautta [[euroalue]]ella ja Suomessa. Pyrkimyksenä on tukea myös muiden talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista hintavakauden tavoitetta vaarantamatta.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980214 Laki Suomen Pankista (214/1998), 1 §]</ref> Suomen Pankki toimii [[eduskunta\|eduskunnan]] takuulla, ja sitä valvovat eduskunnan valitsemat [[Eduskunnan pankkivaltuusto\|pankkivaltuutetut]].<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Suomen perustuslaki, 91 §] {{Wayback\|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 \|päiväys=20120423074406 }}</ref> Suomen Pankin pääjohtaja on [[Olli Rehn]],<ref>[https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/organisaatio/johtokunta/ Johtokunta] Suomen Pankki</ref> joka nimitettiin pääjohtajaksi edellisen pääjohtajan [[Erkki Liikanen\|Erkki Liikasen]] luovuttua tehtävästä heinäkuussa [[2018]]. Suomen Pankissa työskentelee noin 380 henkeä<ref>[https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/organisaatio/ Organisaatio] Suomen Pankki Viitattu 19.8.2018</ref>. ==Historia== [[Tiedosto:Stamp 1961 - Bank of Finland 150 years.jpg\|thumb~~\|250px~~\|Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1961 postimerkin Suomen Pankin 150-vuotisen toiminnan kunniaksi. Postimerkissä kuvattuna Suomen Pankin päärakennus Helsingissä ja sen edessä oleva [[J. V. ~~Snellman]]in~~Snellmanin patsas]].]] Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla Säätyjen Pankki myönsi myönsi kiinnelainoja korkea-arvoisille ja vaikutusvaltaisille säätyläisille. Autonomian aikana Suomen Pankki täytti Säätyjen Pankin jättämän aukon.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Kuisma, Markku\|Nimeke=Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865\|Vuosi=1991\|Sivu=147\|Julkaisija=Vantaan kaupunki\|Isbn=951-8959-12-9}}</ref> Suomen Pankki perustettiin vuonna 1811 nimellä ''~~Vaihetus~~[[Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa]]''. Perustamisen tarkoituksena oli irrottaa [[Suomen suurruhtinaskunta]] [[Ruotsi]]n rahaliikenteestä.<ref name="heikinheimo">{{Kirjaviite \| Tekijä = Heikinheimo, Marianne ym. \| Nimeke = Suomen Pankin konttori : rakennushistoriaselvitys, Kotka \| Vuosi = 2019 \| Sivu = 14–16, 27 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Senaatti-kiinteistöt ; Ark-byroo \| Isbn = 978-952-36801-6-6 \| www = https://www.senaatti.fi/app/uploads/2019/10/2019_arkbyroo_Kotka_Suomen-pankki_RHS.pdf \| Tiedostomuoto = PDF}}</ref> Pankki antoi lainoja ja otti vastaan talletuksia. Yksityishenkilöiden talletukset olivat kuitenkin korottomia. Sen vuoksi vain harvat käyttivät mahdollisuutta säilyttää varojaan pankissa.<ref name="urbans">{{Kirjaviite\|Tekijä=Urbans, Runar\|Nimeke=Suomen säästöpankkilaitos 1822–1922\|Vuosi=1963\|Sivu=40\|Julkaisupaikka=Helsinki\|Julkaisija=Suomen Säästöpankkiliitto}}</ref> Suomen Pankki toimi aluksi [[Turku\|Turussa]], kunnes se vuonna 1819 siirrettiin Helsinkiin useiden muiden virastojen tapaan.<ref name="heikinheimo"/> [[Tiedosto:Suomen Pankki. Bank of Finland. Pride Week 2022 (2).jpg\|thumb\|left\|upright=0.6\|Suomen Pankki liputti [[Helsinki Pride\|vuonna 2022 Pride-viikon]] kunniaksi.]] Suomen Pankkiin kuului aikaisemmin useita haarakonttoreita, jotka sijaitsivat Joensuussa, Jyväskylässä, Kotkassa, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Viipurissa. Helsingissä pankki toimi aluksi 1819-1824 [[Sederholmin talo]]ssa<ref>{{Lehtiviite \| Otsikko = Kauppiassuvun muistomerkki \| Julkaisu = Helsingin Sanomat \| Ajankohta = 20.12.1966 \| Sivut = 26 \| www = https://nakoislehti.hs.fi/276fb2b5-59e7-48d5-a0c1-6b1aab2c5857/26 \| www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) \| Viitattu = 30.8.2023}}</ref> ja 1824–1883 [[Senaatintalo]]ssa, jonka jälkeen se muutti nykyiseen pääkonttorirakennukseen. Vuonna 1868 Suomen Pankki siirrettiin [[Suomen senaatti\|senaatilta]] [[Suomen säätyvaltiopäivät\|säätyvaltiopäivien]] alaisuuteen ja vuodesta 1907 lähtien se on toiminut [[Eduskunnan pankkivaltuusto]]n valvonnassa. Eduskunta nimitti tuolloin myös Suomen Pankin tilintarkastajat.<ref name="heikinheimo"/><ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Tanner, Väinö\|Nimeke=Nuorukainen etsii sijaansa yhteiskunnassa\|Vuosi=1951\|Sivut=354-360\|Julkaisija=Tammi}}</ref> [[Suomen sisällissota\|Sisällissodan]] aikana Suomen Pankin pääkonttori ja rintamalinjan eteläpuolelle jääneet haarakonttorit toimivat kolmen kuukauden ajan punaisten [[Suomen kansanvaltuuskunta\|kansanvaltuuskunnan]] alaisuudessa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://itsenaisyys100.fi/suomen-pankki-sisallissodan-aikana-1918/ \| Nimeke = Suomen Pankki sisällissodan aikana 1918 \| Tekijä = Ikonen, Vappu \| Julkaisu = Svinhufvud – Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet \| Ajankohta = 2016 \| Julkaisija = Suomi 100 -hanke \| Viitattu = 30.4.2020}}</ref> Suomen Pankin ensimmäiset haarakonttorit perustettiin vuonna 1840 Turkuun ja [[Vaasa]]an. Myöhemmin 1800-luvulla haarakonttorit perustettiin muiden [[Suomen läänit\|läänien]] Suomen poliittisessa historiassa on sanonta ''”panna Suomen Pankkiin korkoa kasvamaan”''. Sanontaa on käytetty erityisesti [[Mauno Koivisto]]sta, joka siirtyi Suomen Pankin tehtäviin, kunnes Koivistosta tuli Suomen presidentti vuonna 1982.<ref>Kullberg, Rolf: ''Ja niin päättyi kulutusjuhla''. 1996. ISBN 951-02141-6-7</ref> Sanonnan alkuperä saattaa olla [[Rafael Paasio]]n toteamuksessa.<ref>http://www.lehtiluukku.fi/digilehti/loviisan_sanomat/2012_11</ref> pääkaupunkeihin [[Hämeenlinna]]an, [[Mikkeli]]in, [[Viipuri]]in, [[Kuopio]]on ja [[Oulu]]un sekä [[Pori]]in, [[Tampere]]elle, [[Kotka (kaupunki)\|Kotkaan]], [[Jyväskylä]]än ja [[Sortavala]]an. Lisäksi Suomen Pankilla oli vuoteen 1917 saakka toiminut haarakonttori [[Venäjän keisarikunta\|Venäjän keisarikunnan]] pääkaupungissa [[Pietari (kaupunki)\|Pietarissa]]. Myöhemmin perustettiin haarakonttorit vielä [[Joensuu]]hun, [[Lahti\|Lahteen]] ja [[Rovaniemi\|Rovaniemelle]].<ref name="heikinheimo"/> Haarakonttoreista lakkautettiin ensimmäisenä Hämeenlinnan konttori vuonna 1963.<ref>{{Kirjaviite \| Nimeke = Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus vuodelta 1961 \| Vuosi = 1962 \| Sivu = 16 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Eduskunnan kanslia \| www = https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/8648/Eduskunnan_pankkivaltuusmiesten_kertomus_1961_002.pdf?sequence=2&isAllowed=y \| Tiedostomuoto = PDF}}</ref> Vuosina 1991–1994 lakkautettiin kahdeksan haarakonttoria, niin että jäljelle jäivät enää Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu sekä [[Suomen Rahapaja]]n yhteydessä toimiva [[Vantaa]]n aluekonttori.<ref name="heikinheimo"/><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2007/suomen-pankki-rahahuollosta/rahahuollon-toiminta-suomessa/ \| Nimeke = Rahahuollon toiminta Suomessa \| Ajankohta = 1.3.2007 \| Julkaisija = Suomen Pankki \| Viitattu = 30.4.2020}}</ref> Turun konttori lakkautettiin 2007,<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/tiedotteet/2007/suomen-pankin-turun-konttorin-toiminta-paattyy/ \| Nimeke = Suomen Pankin Turun konttorin toiminta päättyy \| Ajankohta = 3.5.2007 \| Julkaisija = Suomen Pankki \| Viitattu = 30.4.2020}}</ref> Tampereen ja Kuopion konttorit 2012,<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5372546 \| Nimeke = Suomen Pankki sulkee kaksi aluekonttoria \| Ajankohta = 8.6.2011 \| Julkaisija = Yle Uutiset \| Viitattu = 30.4.2020}}</ref> ja Oulun konttori 2019.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://vuosikertomus.suomenpankki.fi/2018/toimintakertomus/raha-ja-maksaminen/kateisen-liikkeeseenlasku-kasvaa-yha/ \| Nimeke = 4.1 Käteisen liikkeeseenlasku kasvaa yhä : Oulun konttori sulkeutui maaliskuussa 2019 \| Julkaisu = Suomen Pankin vuosikertomus 2018 \| Ajankohta = 26.4.2019 \| Julkaisija = Suomen pankki \| Viitattu = 30.4.2020}}</ref> == Suomen Pankin tehtävät == Nykyisen, vuonna 1998 annetun lain mukaan Suomen» Pankin tehtävänä on toteuttaa osaltaan [[Euroopan keskuspankki\|Euroopan keskuspankin]] neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa. Suomen Pankin tehtävänä on myös: Rivi 25 ⟶ 43: # huolehtia toimintansa kannalta tarpeellisten [[tilasto]]jen laatimisesta ja julkaisemisesta.<ref>Laki Suomen pankista, 3 §</ref> Suomen Pankki tarjoaa nykyisin rahahuoltopalveluita eli luovuttaa seteleitä ja kolikoita ja vastaanottaa rahan palautuksia ainoastaan yksityisiltä laskentakeskuksilta, jotka puolestaan palvelevat rahalaitoksia. Käteistä lajitellaan ja sille tehdään aitous- ja kuntotarkastuksia sekä Suomen Pankissa että laskentakeskuksissa. Suomen Pankin suljettua vuonna 2019 viimeisen haarakonttorinsa Oulussa se tarjoaa operatiivisia rahahuollon palveluita ainoastaan Vantaan konttorissa.<ref>[https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/rahahuolto/ Suomen Pankki: Rahahuolto]</ref> Kansallisilla keskuspankeilla on myös EKPJ:n ulkopuolisia tehtäviä. Suomen Pankilla on ainoana euroalueen keskuspankkina [[Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos\|siirtymätalouksien tutkimuslaitos]]. Suomen Pankilla on myös yleisölle auki oleva Rahamuseo [[Snellmaninkatu\|Snellmaninkadulla]] lähellä [[Senaatintori]]a.<ref>[http://www.rahamuseo.fi/ Suomen Pankin rahamuseo]</ref> Suomen Pankki on tunnettu myös toimialaansa kuuluvasta julkaisutoiminnasta, joka käsittää sekä tieteellisiä että yleistajuisia kirjoituksia, mm. Euro & Talous -lehden (aik. Markka & Talous).<ref name="SP">[http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/index.htm?year=2010 Euro & talous] Suomen Pankki</ref> Lisäksi pankki hoitaa yhteyksiä moniin kansainvälisiin järjestöihin. ▼ ▲Kansallisilla keskuspankeilla on myös EKPJ:n ulkopuolisia tehtäviä. Suomen Pankilla on ainoana euroalueen keskuspankkina [[Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos\|siirtymätalouksien tutkimuslaitos]]. Suomen Pankilla on myös yleisölle auki oleva Rahamuseo [[Snellmaninkatu\|Snellmaninkadulla]] lähellä [[Senaatintori]]a.<ref>[http://www.rahamuseo.fi/ Suomen Pankin rahamuseo]</ref> Suomen Pankki on tunnettu myös toimialaansa kuuluvasta julkaisutoiminnasta, joka käsittää sekä tieteellisiä että yleistajuisia kirjoituksia, mm. Euro & Talous -lehden (aik. Markka & Talous).<ref name="SP">[http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/index.htm?year=2010 Euro & talous] {{Wayback\|1=http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/euro_ja_talous/index.htm?year=2010 \|päiväys=20101228230024 }} Suomen Pankki</ref> Lisäksi pankki hoitaa yhteyksiä moniin kansainvälisiin järjestöihin. Pankin yhteydessä itsenäisenä viranomaisena toimii Finanssivalvonta (Fiva).<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878 Laki Finanssivalvonnasta (878/2008)]</ref> Finanssivalvonta on uusi rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jolle pääosin siirtyivät 1.1.2009 alkaen entisten Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät. Valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi.<ref name="SP"/>▼ ▲Pankin yhteydessä itsenäisenä viranomaisena toimii [[Finanssivalvonta]] (Fiva).<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878 Laki Finanssivalvonnasta (878/2008)]</ref> Finanssivalvonta on uusi rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jolle pääosin siirtyivät 1.1.2009 alkaen entisten Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston tehtävät. Valvottavia ovat mm. pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi.<ref name="SP"/> == Suomen Pankin pääjohtaja == Rivi 34 ⟶ 54: ==Katso myös== * [[Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa]] * [[Gemalto]]▼ * [[Suomen Rahapaja]] ▲* [[Gemalto]] ==Lähteet== Rivi 42 ⟶ 63: == Kirjallisuutta == * {{Lehtiviite \| Tekijä = Hetemäki, Martti \| Otsikko = Suomen Pankin asema \| Julkaisu = Kansantaloudellinen aikakauskirja \| Ajankohta = 1994 \| Numero = 90(4) \| Sivut = 510–519 \| www = http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK41994/KAK41994Hetemaki.pdf}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Kuusterä, Antti; Tarkka, Juha \| Nimeke=Suomen Pankki 200 vuotta osa 1. Keisarin kassasta keskuspankiksi \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Otava \| Vuosi=2011 \| Tunniste=ISBN 978-951-1-24271-0 \| www=http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/muut_julkaisut/Documents/SP200_01_nide.pdf }}{{Vanhentunut linkki\|bot=InternetArchiveBot }} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Kuusterä, Antti; Tarkka, Juha \| Nimeke=Suomen Pankki 200 vuotta osa 2. Parlamentin pankki \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Otava \| Vuosi=2012 \| Tunniste=ISBN 978-951-1-24272-7 \| www=http://www.suomenpankki.fi/fi/julkaisut/muut_julkaisut/Documents/SP200_02_nide.pdf }}{{Vanhentunut linkki\|bot=InternetArchiveBot }} * {{Lehtiviite \| Tekijä = Pohjolainen, T.; Puhakka, M. \| Otsikko = Suomen Pankin asema \| Julkaisu = Kansantaloudellinen aikakauskirja \| Ajankohta = 1992 \| Numero = 88(4) \| Sivut = 509–514 \| www = http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK41992/KAK41992Pohjolainen.pdf}} * {{Lehtiviite \| Tekijä = Sormunen, Kirsi \| Otsikko = Suomen Pankin rahapolitiikka kelluvien kurssien regiimissä \| Julkaisu = Kansantaloudellinen aikakauskirja \| Ajankohta = 1993 \| Numero = 89(4) \| Sivut = 550–552 \| www = http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK41993/KAK41993Sormunen.pdf}} * {{Kirjaviite \| Tekijä=Tarkka, Juha; Ikonen, Vappu \| Nimeke=Suomen Pankki, s. 154–175 teoksessa Savolainen, R. (toim.). 2009. Oma hallinto. Kansakuntaa rakentamassa ~~1809-2009~~1809–2009 \| Julkaisupaikka=Porvoo \| Julkaisija=Valtioneuvoston kanslia \| Vuosi=2009 \| Tunniste=ISBN 978-951-37-5635-2}} ==Aiheesta muualla== {{commonscat-rivi\|Bank of Finland}} * [~~http~~https://www.suomenpankki.fi/~~fi/Pages/default.aspx~~ Suomen Pankki] * [https://helda.helsinki.fi/bof/ Suomen Pankin julkaisuarkisto] * [http://www.tilastokeskus.fi/til/khi/2008/khi_2008_2009-01-16_tau_001.html Rahan arvon kehitys Suomessa] Rivi 56 ⟶ 77: {{Metatieto}} {{coord\|60\|10\|16\|N\|024\|57\|08\|E\|type:landmark_region:FI-18\|näyttö=otsikko}} {{Suomalaiset julkisoikeudelliset laitokset}}{{Euroopan keskuspankit}}{{Suomen Pankin pääjohtajat}}{{Artikkelit Suomesta}} {{auktoriteettitunnisteet}} [[Luokka:Suomen Pankki\|*]] ~~[[Luokka:Euroopan keskuspankkijärjestelmän keskuspankit]]~~ ~~[[Luokka:Kruununhaka]]~~ ~~[[Luokka:Suomen talous]]~~ [[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]