Ylikiiminki
Ylikiiminki (ruots. Överkiminge) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan keskiosassa, entisessä Oulun läänissä. Lakkautushetkellä kunnassa asui 3 512 ihmistä[2] ja sen pinta-ala oli 1 063,9 km2, josta 23,24 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,37 asukasta/km2.
Ylikiiminki | |
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Oulu |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Oulun lääni |
Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
Seutukunta | Oulunkaaren seutukunta |
Kuntanumero | 973 |
Perustettu | 1867 |
– emäpitäjä | Ii |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Oulu Ylikiiminki |
– syntynyt kunta | Oulu |
Pinta-ala |
1 063,9 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 1 040,66 km² |
– sisävesi | 23,24 km² |
Väkiluku |
3 512 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 3,37 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 23,2 % |
– 15–64-v. | 62,4 % |
– yli 64-v. | 14,4 % |
Oulun kaupunki ja Ylikiimingin kunta aloittivat syyskuussa 2005 selvityksen mahdollisesta kuntaliitoksesta. Kuntaliitos toteutui 1. tammikuuta 2009, jolloin Oulun kaupungin maapinta-ala lähes nelinkertaistui, mutta asukasluku kasvoi vain noin 2,5 prosenttia.[4]
Ylikiimingin naapurikunnat olivat Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi ja Yli-Ii. Vuoden 1965 alussa lakkautettu Oulujoen kunta oli myös naapurikunta.
Ylikiimingin keskustasta on matkaa Ouluun noin 35 kilometriä. Reki-Vesalan alue on kehittymässä laajemmaksi omakotitaloalueeksi, josta matka Ouluun kestää henkilöautolla noin 20 minuuttia.
Historia
Ylikiiminki on syntynyt maankohoamisen myötä, ja on osin vanhaa merenpohjaa. Ylikiimingin alueelta on löydetty kivikautisia esineitä ja hautoja. Kivikautisia asuinpaikkoja kunnan alueelta on löydetty useita, huomattavimpia näistä lienevät Rekikylän ja Latokankaan kivikautiset asuinalueet. Kivikautisen asutuksen jälkiä on löydetty myös Jokelan kylästä.
Nykyaikainen asutus on levinnyt alueelle ilmeisesti Savon suunnalta 1500-luvulla. 1570-luvulla Ylikiimingissä mainitaan olleen 25 taloa. Alussa Alakiiminki (nyk. Kiiminki) ja Ylikiiminki muodostivat yhden kylän. Ruotsinkielisissä asiakirjoissa kylistä käytettiin nimiä Nedre Kiminge ja Öfre Kiminge. Vaikka kunta on yksikielinen, on kunnalla myös ruotsinkielinen nimi, Överkiminge.
Ylikiiminki esiintyy historiassa kylän nimenä jo vuonna 1579 venäläisten tekemän ryöstöretken yhteydessä.
Ehkä tunnetuin ylikiiminkiläinen historiassa on Vesalankylässä vaikuttanut sissipäällikkö Pekka (Juho) Vesainen (k. n. 1627), joka johti Pohjois-Pohjanmaan talonpoikien taistelua vienankarjalaisia vastaan. Vesaisen sotaretket ulottuivat mm. Petsamoon saakka, jossa hänen joukkonsa hävittivät luostarin 1500-luvun lopulla.
Julkinen liikenne
Ennen kunnan liittämistä osaksi Oulun kaupunkia julkisesta liikenteestä vastasi Koskilinjat, jolle liikenne siirtyi sen ostettua liikennettä aiemmin hoitaneen A. Mörö Oy:n. Ennen A. Möröä liikennettä hoiti Linjayhtymä. Myös Postin (myöh. Gold Line) linja-autot liikennöivät Ylikiiminkiin vielä 1990-luvulla, mutta postivuorot lakkautettiin Gold Linen keskittäessä toimintaansa Lappiin.
Linja-autoliikenne rajoittui pääasiassa reitillä Oulu–(Kiiminki)–Ylikiiminki liikennöiviin linjavuoroihin. Kunnan sisäinen julkinen liikenne oli koululaisliikenteeseen sidottua linja-auto- tai pikkubussiliikennettä.
Vesistöt
Kunnan läpi virtaa Perämereen Haukiputaalla laskeva Kiiminkijoki. Pääosin asutus on keskittynyt joen sekä sen sivujoen, Nuorittajoen varsille. Ylikiimingin kunnan alueella on useita järviä, kuten Iso Seluskanjärvi, Iso Uumajärvi, Iso-Vuotunki, Jolosjärvi, Juopulinjärvi, Karahkanjärvi, Kivijärvi, Lavajärvi, Valkiainen, Vähä-Vuotunki sekä Vepsänjärvi.
Iso Seluskanjärvi ja Tervalampi Muhoksentien varressa noin seitsemän kilometriä kuntakeskuksen eteläpuolella on otettu virkistyskalastuskäyttöön.
Kylät
Aittokylä, Alavuotto, Arkala,Hiltukylä, Häikiönniemi, Jokela, Jokikokko, Jolos, Juopuli, Karahka, Kirkonkylä, Kääriänperä, Lamu, Murtomaa, Niemikylä, Nuoritta, Rekikylä, Somerovaara, Säävälä, Ukkolanmäki, Ukonkangas, Vesala, Vepsä, Ylivuotto
Kirkonkylän alueeseen kuuluvat Kirkonkylä, Kääriänperä, Murtomaa, Niemikylä, Säävälä, Ukonkangas sekä Ukkolanmäki. Reki–Vesalan alueen muodostavat Vesalan, Rekikylän ja Lamun kylät. Vuoton alueeseen kuuluvat Alavuotto, Ylivuotto sekä Vähävuotto.
Koulut
Kunnasta on lakkautettu useita kouluja pääasiassa oppilaiden vähyyden vuoksi. Ennen kuntaliitosta kunnassa toimivat seuraavat koulut:
|
|
Lakkautettuja kouluja
Useimmiten koulujen lakkauttamisen syynä on ollut oppilasmäärän vähyys, mutta joidenkin koulujen tapauksessa myös kosteus- ja homevauriot. Koulujen yhteydessä on usein toiminut myös kirjaston sivutoimipiste, jolloin koulun lakkauttamisen seurauksena myös kirjastotoiminta kylällä on loppunut.
Kirkko ja seurakunta
Ylikiimingin seutu kuului aluksi Iin pitäjään ja kappeliin, ja liittyi kappelina v. 1858 muodostettuun Kiimingin kirkkoherrakuntaan. Itsenäinen seurakunta siitä tuli v. 1909. Ylikiimingin seurakunta liitettiin Oulujoen seurakuntaan vuonna 2006. Ensimmäinen saarnahuone (myöhemmin kirkko) valmistui 1691. Se purettiin nykyisen kirkon valmistuttua v. 1786. Ylikiimingin kirkon on suunnitellut pietarsaarelainen rakennusmestari Jacob Rijf.
Vapaa-aika
Talviliikuntaan kunnan alueella on tarjolla useita kymmeniä kilometrejä retkihiihtolatuja sekä useita luistelu- ja jääkiekkokenttiä mm. kylien kouluilla.
Liikuntahallit
Harjunkaari sijaitsee kirkonkylän koulukeskuksessa. Hallin lattiapinta-ala on 650 m², ja se voidaan jakaa väliverhoilla kolmeen lohkoon. Hallissa on myös näyttämö, neljä pukuhuonetta peseytymistiloineen sekä sauna.
Pienempiä liikuntasaleja on Joloksen, Juopulin, Nuorittan, Vesalan, Vepsän ja Yliperän kouluilla.
Pylkönahon urheilukeskus
Pylkönahon urheilukeskus sijaitsee Puolangantien varressa noin kolmen kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Urheilukeskus on pääasiassa talviurheilukäytössä, ja sieltä löytyvät suorituspaikat ampumahiihdolle. Urheilukeskuksessa on lisäksi 10 kilometrin mittainen valaistu hiihtolatu. Kesäisin pururata toimii kuntoratana. Hiihtoladut ovat yhteydessä kunnan laajaan retkilatuverkostoon.
Seudullinen monitoimikeskus
Seudullinen monitoimikeskus rakennetaan Kuusamontien varteen Kokkokankaalle, lähelle Arkalan kylää, noin 32 kilometrin päähän Oulusta. Monitoimikeskukseen keskitetään moottoriurheilu, harrasteilmailu, urheiluammunta sekä useita muita toimintoja ympäristön kannalta kestävästi. Monitoimikeskus valmistunee 2008. Myös Oulun Iinatin moottoriurheilukeskuksen toiminnot siirretään Kokkokankaalle rakennettavaan keskukseen.
Kuuluisia ylikiiminkiläisiä
- Anne-Mari Kanniainen, vuoden 2005 Kultainen Harmonikka -kilpailun voittaja
- Heikki Väänänen, kirkkorakennusten rakentaja.
Nähtävää
- Ylikiimingin puukirkko (1786)
- Vanhat aitat kirkonkylällä
- Kotiseutumuseo
- Pekka Vesaisen patsas Vesalassa
- Seluskanjärven ja Tervalammen virkistyskalastusalueet
- Kiiminkijoen virkistyskalastus- ja koskialueet
- Nuijamiesten lava
- entinen suojeluskuntatalo Vesaisenlinna
Tapahtumia
- Tervastiimaviikko
Urheiluseurat
- Ylikiimingin Nuijamiehet (YNM)
- lajit: suunnistus, hiihto, yleisurheilu, pöytätennis
lajit: futsal, jalkapallo, lentopallo
- Joloksen Urheiluseura ry
Työllisyys
Kunnan suurimmat työllisyysalat ovat rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikenne.
Suurimmat työllistäjät ovat talopaketteja valmistava MammuttiHirsi, palo- ja pelastusalan erikoisajoneuvoja valmistava Conlog, ovi- ja ikkunapaketteja valmistava Kaskipuu sekä muovi- ja lasikuitutuotteita valmistava Ykimuovi (ent. Ylikiimingin Muovi).
Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Kuntaliitoshankkeet ja yhteistyöselvitykset 13.3.2008. Oulu: Oulun kaupunki, Ylikiimingin kunta. Viitattu 12.5.2008.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylikiiminki Wikimedia Commonsissa
Museot | Automuseo · Kierikkikeskus · Merimiehenkotimuseo · Sahamuseo · Pohjois-Pohjanmaan museo · Taidemuseo · Turkansaaren ulkomuseo |
Rakennukset ja alueet | Kauppahalli · Kauppatori · Kaupungintalo · Kaupunginteatteri · Maikkulan kartano · Nallikari · Nuijamiesten lava · Pikisaari · Rotuaari · Tietomaa · Tuiran sillat · Tuomiokirkko · Vesaisenlinna · Villa Hannala · Ylikiimingin kirkko |
Patsaat ja veistokset | Frans Mikael Franzénin patsas · Futura – Tuntematon · Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus · Kalasääski ja lohi · Kevätmyrskyä · Pallautuneet · Pohjan neito · Polskis · Ruutuvihko · Siivet · Toripolliisi · Tuirasta Ruijan rannoille · Valaistuksen tie |
Tapahtumat | Arktiset Askeleet · Korttelihaipakka · Kuusrock · Lastenelokuvafestivaali · Qstock · Rotuaari Piknik · Tervahiihto · Tervasoutu · Valkosipuliyö · Vectorama |
Oulun palot | v. 1652 palo · v. 1655 palo · v. 1705 palot · v. 1715 palo · v. 1773 palo · v. 1822 palo · v. 1882 palo |
Merenkulku | Fregatti Toivo · Hailuotolaiva · Kiikelin hylky · Laitakarin hylky · Hinaaja Oulu II · Sophia Marian hylky |
Teollisuuden historia | Aittokoski Oy · Katri Antell · Merijal · Oulu Oy · Pateniemen saha · Tervahovi · Toppila Oy · Toppilan Mallasjuomatehdas · Typpi Oy · Ab Uleå Oy · Veljekset Åström |
Kuntaliitokset | Haukiputaan kunta · Kiimingin kunta · Oulujoen kunta · Oulunsalon kunta · Yli-Iin kunta · Ylikiimingin kunta |
Katso myös | Kierikkikeskus · Latokankaan kivikautinen asuinalue · Oulun kasarmi · Oulun kristalliyö · Oulun linna · Oulun valtaus · Pikku-Berliini · Rekikylän kivikautinen asuinpaikka · Typpi Oy:n räjähdysturma · Ylikiimingin seurakunta |
Liikenne | Oulun liikenne · Oulun joukkoliikenne · Potnapekka |
Liikennekeskukset | Kivisydän · Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali · Oulun lentoasema · Oulun asemakeskus · Oulun rautatieasema · Oulun satama · Pikkaralan rautatieasema · Toppilan rautatieasema · Tuiran rautatieasema |
Oulun kautta kulkevat tiet | Valtatie 4 · Valtatie 20 · Valtatie 22 · Seututie 815 · Seututie 816 · Seututie 834 · Seututie 836 · Seututie 847 · Seututie 849 · Yhdystie 8300 · E8 · E75 |
Oulun kautta kulkevat rautatiet | Pohjanmaan rata · Oulu–Tornio-rata · Oulu–Kontiomäki-rata |
Keskustan kadut | Aleksanterinkatu · Isokatu · Kauppurienkatu · Kirkkokatu · Pakkahuoneenkatu · Rantakatu · Rautatienkatu · Saaristonkatu · Torikatu · Uusikatu |
Muut kaupungin sisäiset tiet | Hetekyläntie · Joloksentie · Merikoskenkatu · Raitotie · Poikkimaantie · Seututie 833 · Seututie 848 · Valtatie |
Sillat | Erkkolan silta · Kiskopolun silta · Joutsensilta · Möljän silta · Rautasilta · Sangin silta · Tuiran sillat |
Kaupunki ja hallinto | kaupunginvaltuusto · vaakuna |
Media | Lehdet: 65 Degrees North · Forum24 · Kaleva · Kansan Tahto · Oulu-lehti · Oulun Sanomat · Pohjolan Työ Radiot: Radio Mega · Yle Oulu · Sea FM Radio · Radio Kaleva |
Oppilaitokset | AMK · Yliopisto · OSAO |
Muuta Ouluun liittyvää | Hätälä · Kauppakeskus Galleria · Katri Antell · Oulun Energia · Oulun Puhelin · Oulun yliopistollinen sairaala · Paskakaupunni · Pulla-Pirtti · Pelastushelikopteri Sepe · Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat · Ylikiimingin vaakuna · Oulun radio- ja televisioasema · Rotuvaari |