ero

Katso myös: erő

Suomi

Substantiivi

ero (1)

1. se, miten jokin poikkeaa toisesta

   Minusta niillä ei ole mitään eroa.

   Sukupuolten välillä on monia eroja.

2. erilleen lähtö

   En kestäisi pitkää eroa kotimaastani.

   EU-ero, euroero

3. ihmissuhteen päättyminen, avioero

   Matille ja Maijalle tuli hiljan ero.

4. viran tai aseman jättäminen
5. (matematiikka) erotus

   Mitta-arvojen ero oli suuri.

6. erillään olo, erossaolo

   Kissa ja koira ovat erossa toisistaan.

7. etäisyys, välimatka

   Sillä ja sillä on eroa 1 metri.

Ääntäminen

• IPA: /ˈero/, [ˈe̞ro̞]

• tavutus: e‧ro

Käännökset

1. se, miten jokin poikkeaa toisesta

englanti: difference inarinsaame: iäru italia: differenza f. ranska: différence f. ruotsi: skillnad saksa: Unterschied

tanska: forskel unkari: különbség venäjä: различие, расхождение, отличие vepsä: ero viro: vahe

2. erilleen lähteminen

englanti: separation italia: separazione f. ranska: séparation f.

saksa: Abschied unkari: elválás

3. ihmissuhteen päättyminen

englanti: divorce, separation ranska: séparation f., divorce m.

unkari: válás venäjä: развод

4. virasta, asemasta

englanti: resignation italia: dimissioni f. (monikollinen) ranska: démission f. romania: demisie f.

tšekki: ústup m. unkari: lemondás venäjä: отставка

5. erotus

Ks. erotus unkari: különbség

6. erillään olo, erossaolo

unkari: különböző

7. etäisyys, välimatka

unkari: távolság

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: eroava
• adverbit: eroten
• substantiivit: eriytyminen, eroaminen, eroavaisuus, eroavuus, eroti, erottaja, erottelu, erotus
• verbit: eriytyä, erota, erottaa, erottua

Synonyymit

• (seurustelusuhteen päättyminen, slangia) bänksit, bänät

Yhdyssanat

aikaero, aste-ero, asumusero, avioero, avoero, eroahdistus, eroanomus, erohakemus, erojuhla, erokirja, eronhetki, eronpyyntö, eropaperit, eroperuste, eroraha, erosija, erotodistus, erotuomari, erovuoro, hinnanero, hintaero, ikäero, joukkoero, jännite-ero, korkeusero, kurssiero, laatuero, luokkaero, lämpöero, maaliero, mielipide-ero, näkemysero, pesäero, pituusero, potentiaaliero, rakenne-ero, sukupuoliero, tasoero, tuloero, virkaero, vivahde-ero, voimakkuusero

Aiheesta muualla

• ero Kielitoimiston sanakirjassa
• ero Tieteen termipankissa
• ero Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 504 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Esperanto

Substantiivi

ero (yks. akk. eron; mon. eroj, mon. akk. erojn)

1. osanen

Ido

Substantiivi

ero (yksikön akkusatiivi eron; monikko eri, monikon akkusatiivi erin)

1. aikakausi

Italia

Verbi

ero

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä essere

   Da giovane ero più forte.