[go: nahoru, domu]

Wikipedia
Katso artikkeli Konflikti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

konflikti (5)[1]

  1. syvä ristiriita, etujen tai näkemysten yhteentörmäys, selkkaus
    Vakavat erimielisyydet johtivat konfliktiin, josta ei näytä olevan ulospääsyä.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkonflikt̪i/
  • tavutus: kon‧flik‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi konflikti konfliktit
genetiivi konfliktin konfliktien
(konfliktein)
partitiivi konfliktia konflikteja
akkusatiivi konflikti;
konfliktin
konfliktit
sisäpaikallissijat
inessiivi konfliktissa konflikteissa
elatiivi konfliktista konflikteista
illatiivi konfliktiin konflikteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi konfliktilla konflikteilla
ablatiivi konfliktilta konflikteilta
allatiivi konfliktille konflikteille
muut sijamuodot
essiivi konfliktina konflikteina
translatiivi konfliktiksi konflikteiksi
abessiivi konfliktitta konflikteitta
instruktiivi konfliktein
komitatiivi konflikteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo konflikti-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • Latinan sanasta conflictus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

konfliktitilanne

Aiheesta muualla

muokkaa
  • konflikti Kielitoimiston sanakirjassa
  • konflikti Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 702, 5021 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

konflikti

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta konflikt
  2. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta konflikt

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5