seka-
Katso myös: seka, sekä |
Suomi
muokkaaPrefiksi
muokkaaseka-
- sekoitettu; sekava; käytetään yhdyssanojen alkuosana.
- Parhaimmillaan pettuleipä oli sekaleipää.
Etymologia
muokkaaSanavartalon alkuperä on tuntematon, mutta sillä tai sen taivutusmuodoilla on vastineita kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Esim. seassa-sanaa vastaa viron seas, inkeroisen seas, karjalan sejassa, vatjan segaz ja liivin segās.[1]
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: sekainen, sekalainen, sekava
- adpositiot: seassa, seasta, sekaan
- verbit: sekaantua, sekoittaa, seota
Yhdyssanat
muokkaaseka-avioliitto, sekahaku, sekahedelmät, sekaiho, sekainfektio, sekajoukkue, sekakansa, sekakieli, sekakomissio, sekakoosteinen, sekakulttuuri, sekakuoro, sekakäyttäjä, sekaleipä, sekaluku, sekaluokka, sekamehu, sekamelska, sekametsä, sekamuoto, sekanelinpeli, sekapuusto, sekapäinen, sekaravinto, sekarengastus, sekarotuinen, sekasauna, sekasikiö, sekasorto, sekasotku, sekatalous, sekatavara, sekatyöläinen, sekatyömies, sekatyöntekijä, sekauinti, sekavihannekset, sekavilja
Anagrammit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- seka- Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana seka.