Aqsunqur Mosque
Yemre | Islamic Cairo |
---|---|
Golle imaaɗe | 1347 |
Lesdi | Misra |
Nder laamoore | Cairo Governorate |
Jonde kwa'odineto | 30°2′10″N 31°15′37″E |
Architect | Mimar Sinan |
Architectural style | Islamic architecture |
Heritage designation | part of UNESCO World Heritage Site |
Juulirde Aqsunqur (Aarabeere: مسجد آق, Turki: Aksungur Camii; anndiraande kadi juulirde buloore (Aarabeere: الجامع الأزرق, Turki: Mavi Cami) walla juulirde Ibraahiima Agha (Arabeere: مساغامي ) woni ko e wuro Kayhayɗi, leydi Misra, ina jeyaa e "juulirɗe bulo" keewɗe e nder winndere nde woni nokku wirwirnde, ina waɗi yanaande sosɗo ɗum Shams ad-Din Aqsunqur, ɓiɓɓe mum, ɓiɓɓe sultan Mamluk Bahri an-Nasir Muhammadu e ɓiɓɓe gardiiɗo ɗum, hono Ibraahiima Agha al-Mustahfizan.[1] Tariya
[waylu iwdi]
Pewnugol e les njiimaandi Mamluk en
[waylu iwdi]
Dome mo Masole Kujuk
Juulirde ndee mahiraa ko e hitaande 1347 e dow yamiroore amiir ("laamɗo") Shams ad-Din Aqsunqur e laamu sultan Mamluk, Al-Muzaffar Hajji.[1][2] Aqsunqur ko ɓiy jom suudu gonnooɗo sultan an-Nasir Muhammadu, kadi ko gooto e amiiruuji ɓurɗi maantinde e nder suudu sarɗiiji ɗii. Semmbe Aqsunqur e nder geɗe sultanaat ɓeydii mawnude e laamu lomtiiɓe an-Nasir caggal maayde makko e hitaande 1340.[2]
Daartoowo juulɗo mo yontaaji hakkundeeji biyeteeɗo al-Maqrizi teskiima wonde Aqsunqur ina toppitii eɓɓaande ndee fof, kadi ina tawtoree e mahngo mum tigi-rigi. Ko o gonnooɗo guwerneer Tiripoli, o yamiri mahde jumaa oo e mbaadi mahdi Siri.[3] Nde mahiraa ko e saraaji maayɗo sultan al-Ashraf Kujuk mo mahiraa ko adii e hitaande 1341. Naatgol maayde ndee e nder juulirde ndee ina hollita ŋakkeende njuɓɓudi mahdi ndii. Yanaande Aqsunqur kadi ina woni e nder juulirde ndee wondude e ɓiɓɓe makko.[2][3]
E teeminannde 15ɓiire, juulirde Aqsunqur ina wiyee ina wondi e caɗeele sabu majjugol kaalis waqf ("dokke diine") ummoraade Siri.[3] E hitaande 1412, şadirvan ("ɓurɗo ɓuuɓde") mahiraa e nder caka galle oo, ko emir Mamluk biyeteeɗo Tughan.[2] Sabu kaalis ina famɗi, juulirde Aqsunqur ndee huutortenoo tan ko ngam juulde aljumaa e ñalɗi diine.[3] Restoraasiyoŋ ko Ottomaan en
[waylu iwdi]
Yanaande Ibraahiima Agha al-Mustahafizaan (teeminannde 17ɓiire)
Hakkunde 1652 e 1654, e laamu Ottomaan en, emiir Ibraahiima Agha al-Mustahfizan, mo wonnoo seneraal Janissaar en, fuɗɗii eɓɓoore mawnde ngam moƴƴinde juulirde Aqsunqur, o artiri dow mum e arcades mum, o ɓeydi heen kadi kolli ngam wallitde juulirde ndee suudu. Ko ɓuri teeŋtude, o fawnii mahdi ndii e kaɓirɗe daneeje e ɓaleeje, ko ɗum waɗi innde juulirde ndee nde wonaa laamuyankoore, hono "Juulirde Bulo".[3] Tileeji ɗii, ɗi ummorii ko Konstantinopol e Damas,[4] ɗi mbaɗaama e mbaadi Iznik, ɗi mbaɗi ko e mbaydiiji puɗi ko wayi no leɗɗe sipreeji e vaseeji jogiiɗi tulipeeji.[3]
Ibraahiima Agha mahii suudu mum, ndu kadi ina fawii e kaɓirɗe marbere, e nder saal to bannge worgo. Nde mahiraa ko e mbaadi mahdi Mamluk en, nde wonnoo ko mihrab ("niche duwaawu") nannduɗo e mausoleums emirs Mamluk en tawaaɗi kadi e nder nokku juulirde ndee. E nder aadaaji Ottomaan en e oon sahaa, juulirde Aqsunqur wayli innde mum caggal nde artiri nde, "Juulirde Ibrahim Agha". Innde ɗiɗmere ndee huutoraaka no feewi.[3]