irtonainen

Suomi

Adjektiivi

irtonainen (38) (komparatiivi irtonaisempi, superlatiivi irtonaisin) (taivutus[luo])

1. irrallaan oleva
2. kiinnittämätön; kiinnittymätön

Ääntäminen

• IPA: /ˈirt̪oˌnɑi̯nen/
• tavutus: ir‧to‧nai‧nen

Substantiivi

irtonainen (38)

1. (arkikieltä) satunnaisessa seksisuhteessa kohdattu nainen  tarkistettava

   Yllä olevalle määritelmälle on toivottu esimerkkilausetta tai lainausta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈirt̪oˌnɑi̯nen/
• tavutus: ir‧to‧nai‧nen

Etymologia

• yhdyssana sanoista irto- ja nainen

Aiheesta muualla

• irtonainen Kielitoimiston sanakirjassa