alkueläin

Suomi

Substantiivi

alkueläin (33)

1. (biologia) nimitys eräille mikroskooppisille ja yksisoluisille aitotumaisten eliöryhmille, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä, eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä

Ääntäminen

• IPA: /ˈɑlkuˌelæi̯n/
• tavutus: al‧ku‧e‧läin

Etymologia

• yhdyssana sanoista alku ja eläin

Käännökset

1. nimitys eräille mikroskooppisille ja yksisoluisille aitotumaisten eliöryhmille, jotka ovat elintavoiltaan eläinmäisiä, eli toisenvaraisia ja liikuntakykyisiä

englanti: protozoan

Aiheesta muualla

• alkueläin Kielitoimiston sanakirjassa
• alkueläin Tieteen termipankissa