detritus
Ulkoasu
Katso myös: détritus |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]detritus (39)
- kuollutta kasvi- ja eläinainesta
- Kilpipäiset ovat pieniä merenpohjassa eläviä ja pohjan detritusta syöviä eläimiä.
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | detritus | detritukset |
genetiivi | detrituksen | detritusten detrituksien |
partitiivi | detritusta | detrituksia |
akkusatiivi | detritus; detrituksen |
detritukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | detrituksessa | detrituksissa |
elatiivi | detrituksesta | detrituksista |
illatiivi | detritukseen | detrituksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | detrituksella | detrituksilla |
ablatiivi | detritukselta | detrituksilta |
allatiivi | detritukselle | detrituksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | detrituksena | detrituksina |
translatiivi | detritukseksi | detrituksiksi |
abessiivi | detrituksetta | detrituksitta |
instruktiivi | – | detrituksin |
komitatiivi | – | detrituksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | detritukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
detritus- |
Käännökset
[muokkaa]1. kuollutta kasvi- ja eläinainesta
|