joukko-oppi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]joukko-oppi
- (matematiikka) joukkojen ominaisuuksia tutkiva matematiikan osa-alue, johon matematiikka monilta osiltaan perustuu
- Joukko-opin hallitsemista pidetään edellytyksenä logiikan menestykselliselle oppimiselle.
- 1970-luvulla lyhytaikaisesti käytössä ollut matematiikan opetusmenetelmä
- Georg Cantorin perustama joukko-oppi otettiin 1970-luvulla käyttöön kouluissa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. (yle.fi/aihe)
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana sanoista joukko ja oppi
Käännökset
[muokkaa]1. joukkojen ominaisuuksia tutkiva matematiikan osa-alue, johon matematiikka monilta osiltaan perustuu
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]- logiikka
- alkio
- kuulua
- joukko
- osajoukko
- äärellinen
- numeroituva
- ylinumeroituva
- samuus
- yhdiste, unioni
- leikkaus
- komplementti
Aiheesta muualla
[muokkaa]- joukko-oppi Kielitoimiston sanakirjassa
- joukko-oppi Tieteen termipankissa