puhuja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]puhuja (10)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpuhujɑ/
- tavutus: pu‧hu‧ja
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | puhuja | puhujat |
genetiivi | puhujan | puhujien (puhujain) |
partitiivi | puhujaa | puhujia |
akkusatiivi | puhuja; puhujan |
puhujat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | puhujassa | puhujissa |
elatiivi | puhujasta | puhujista |
illatiivi | puhujaan | puhujiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | puhujalla | puhujilla |
ablatiivi | puhujalta | puhujilta |
allatiivi | puhujalle | puhujille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | puhujana | puhujina |
translatiivi | puhujaksi | puhujiksi |
abessiivi | puhujatta | puhujitta |
instruktiivi | – | puhujin |
komitatiivi | – | puhujine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | puhuja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]puhujakoroke, puhujalava, puhujapönttö, totuudenpuhuja, vatsastapuhuja