ritsa
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ritsa (9)
- ase tai lelu, jolla laukaistaan pikkukiviä kuminauhaa venyttämällä
- (arkikieltä) huonosti toimiva laite
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrit̪sɑ/
- tavutus: rit‧sa
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ritsa | ritsat |
genetiivi | ritsan | ritsojen (ritsain) |
partitiivi | ritsaa | ritsoja |
akkusatiivi | ritsa; ritsan |
ritsat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ritsassa | ritsoissa |
elatiivi | ritsasta | ritsoista |
illatiivi | ritsaan | ritsoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ritsalla | ritsoilla |
ablatiivi | ritsalta | ritsoilta |
allatiivi | ritsalle | ritsoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ritsana | ritsoina |
translatiivi | ritsaksi | ritsoiksi |
abessiivi | ritsatta | ritsoitta |
instruktiivi | – | ritsoin |
komitatiivi | – | ritsoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ritsa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. kiviä ampuva lelu
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Anagrammit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ritsa Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]ritsa (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ritsa Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)