Kota-Lassi (1915)
| Kota-Lassi Kirjoittanut Gustaf Fröding |
- Kyläkankaalla vieressä tien
- Kota-Lassin on kontu ja perkiö pien’
- kylän piirissä, lohkona Mattilaa.
- Siell’ äijällä on kera muorin
- sadaskolmaskymmeneskolmannes maa,
- soin, niityin ja pelloin ja vuorin.
- Mut niitty on sammalesuo,
- ja pelto laiha ei tähkiä tuo;
- vain kiviä näät, ja jos pataan nuo,
- ei pitkälle siinä suori!
- Mut Lassi on vankka, ja Lassi ei juo,
- ja on kitsas ja sitkeä muori.
- Mies murtaa, rehkii, on raataja maan,
- ja muori se säästää vaan,
- – mikä säästetty, leivotaan! –
- ja kelpaa se puidenkin kuori!
- Ja kruunu ryöstää saataviaan,
- mies murtaa, akka se säästää vaan,
- ja vaikkei tietoa paidastakaan,
- Kota-Lassi hän luottaa parempaan,
- niin myös Kota-Lassin muori.
Lähde: Fröding, Gustaf 1915: Valikoima runoja. Suomentanut Valter Juva. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.