Náxos

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 30. lokakuuta 2023 kello 21.56 käyttäjän Tomisti (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kreikkalaista saarta. Muista merkityksistä, katso Naxos.
Náxos
Νάξος

Náxoksen saarta Zasvuorelta nähtynä.

Sijainti
Saariryhmä
Korkein kohta
Zas, 1 004 m
Pinta-ala
429 km²
Väestö
Asukasluku
17 930
Suurin kaupunki
Kieli
Kartta

Náxos[1] eli Naksos (kreik. Νάξος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 429 neliökilometriä ja asukasluku 17 930 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Náxos kuuluu Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Náxoksen kaupunki.[2]

Náxos sijaitsee Egeanmeressä Kykladien saariryhmän keskellä. Se on saariryhmän saarista suurin ja Kreikan saarista kymmenenneksi suurin. Náxos on Kykladeista vehrein, sillä sen ja koko Kykladien korkein vuori Zas eli Zeus (1 004 metriä) kerää jonkin verran sadepilviä saaren tuntumaan. Myös Náxoksen vesivarat ovat paremmat muihin Kykladeihin verrattuna. Saaren suurimmat järvet ovat Náxoksen suolajärvi sekä Kókkines Límnes -suolajärvet.

Náxoksen Apóllonaksen kylä.

Hallinto, kaupungit ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Náxos kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria, mukaan lukien Pienten Kykladien saariryhmän saaret kuten Donoúsa, Irakleiá, Kéros, Koufonísian saaret (Áno Koufonísi ja Káto Koufonísi) ja Schoinoúsa.

Náxoksen saari itse jakaantuu kahteen kunnallisyksikköön, jotka ovat Náxoksen kunnallisyksikkö ja Drymalían kunnallisyksikkö. Kuntaan kuuluu lisäksi muita kunnallisyksiköitä, jotka vastaavat Pienten Kykladien suurimpia saaria. Vuoteen 2011 saakka kunnallisyksiköt olivat itsenäisiä kuntia tai kyläkuntia.

Náxoksen saaren suurimmat asutukset ovat Náxoksen kaupunki eli Chóra (7 070 asukasta), joka sijaitsee saaren länsirannikolla, sekä Filóti (Filótio, 1 477), Apeíranthos (Apérathos, 722), Ágios Arsénios (717), Vívlos (654), Glynádo (585), Kóronos (526), Galanádo (455) ja Mélanes (414).[2] (Katso myös: Luettelo Náxoksen kunnallisyksikön kaupungeista ja kylistä ja Luettelo Drymalían kunnallisyksikön kaupungeista ja kylistä.)

Pääartikkeli: Antiikin Naksos
Keskeneräinen kuros-patsas Apóllonaksessa.

Náxos on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien ja Náxoksen kaupungin paikka noin 3000-luvulta eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti traakialaisia ja myöhemmin foinikialaisia sekä kreetalaisia. Mykeneläinen kulttuuri vallitsi saarella noin 1600–1200 eaa. [3][4]

Naksoksen kaupunkivaltio (polis) syntyi 700-luvulla eaa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Náxoksen kaupungin paikalla. Kaupunki oli arkaaisella kaudella 600- ja 500-luvuilla eaa. Kykladien merkittävin ja voimakkain. Vuonna 523 eaa. tyranni Lygdamis otti saaren haltuunsa. Hän aikoi tehdä Naksoksesta Kreikan upeimman kaupungin ja rakennutti muun muassa Apollonin temppelin. Vuonna 502 eaa. saarelaisten kapina persialaisia hallitsijoitaan vastaan johti lopulta Joonian kapinaan ja persialaissotiin Kreikan ja Persian välillä. Persialaiset tuhosivat saaren vuonna 490 eaa. Tämän jälkeen Naksos taisteli Salamiin meritaistelussa Ateenan rinnalla ja kuului myöhemmin Deloksen meriliittoon. Myöhemmin saari kuului Rooman valtakuntaan ja sen jälkeen Bysanttiin.[5][6][3][4]

Myöhempi historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1204 valta saarella siirtyi venetsialaisille ja Marco Sanudolle. Saaresta tuli Náxoksen herttuakunnan pääpaikka, josta hallittiin suurinta osaa Kykladeista. Sanudo rakennutti pääkaupunkiin muun muassa venetsialaisen linnoituksen. Osmanit hallitsivat saarta vuosina 1564–1821 lukuun ottamatta vuosia 1770–1774, jolloin venäläiset miehittivät saarta. Náxoksesta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1831.[3][4]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Náxoksen Apollonin temppelin portti eli Portára.

Náxos on suosittu turistikohde. Merkittävimpiä nähtävyyksiä ovat Náxoksen kaupungin Apollonin temppeli, jonka hyvin säilynyt portti (Portára) on saaren tunnusmerkki, vanhankaupungin ytimen muodostava Náxoksen linna (Kástro, Herttuoiden linna) ja siellä toimiva Náxoksen arkeologinen museo, useat muut venetsialaiset linnoitukset, Demeterin temppelin (Sagkrín temppelin) ja Dionysoksen pyhäkön (Ýrian pyhäkön) rauniot, sekä suuret kuros-patsaat Apóllonaksessa ja Mélaneksessa. Nähtävyyksiin kuuluvat myös Apeíranthoksen, Filótin ja Koronídan kylät, Zasvuoren Zeuksen luola, sekä linnoitetut tornit (pýrgoi) eri puolilla saarta.[3] Apeíranthoksessa toimii Apeíranthoksen arkeologinen museo[7] ja Sagkríssa Gýroulaksen arkeologinen museo.[8]

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Náxoksen pääelinkeino on turismi. Lisäksi saarella viljellään viinirypäleitä, hedelmiä ja vihanneksia. Saarella on myös marmorilouhoksia.

Saaren pääsatama on Náxoksen kaupunki. Sieltä on yhteys muun muassa Pireukseen sekä lähisaarille. Náxoksen lentoasema sijaitsee noin neljä kilometriä kaupungista lounaaseen.

  1. Hakulinen, Kerkko & Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 51. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7
  2. a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. a b c d ”Naxos”, Greek Island Hopping 2008, s. 154–167. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
  4. a b c History of Naxos Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
  5. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Naxos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. Smith, William: ”Naxos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. Archaeological Museum of Apeiranthos Greek Travel Pages. Viitattu 16.5.2016.
  8. Archaeological Collection of Sangri Greek Travel Pages. Viitattu 16.5.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]