Náxos

Väestö
Sijainti	37°03′11″N, 25°28′35″E, Náxos ja Pienet Kykladit; Náxos, Etelä-Egean saaret; Kreikka
Saariryhmä	Kykladit
Korkein kohta	Zas, 1 004 m
Pinta-ala	429 km²
Asukasluku	17 930
Suurin kaupunki	Náxos
Kieli	kreikka

Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 30. lokakuuta 2023, perustui tähän versioon.

Tämä artikkeli käsittelee kreikkalaista saarta. Muista merkityksistä, katso Naxos.

Náxos^[1] eli Naksos (kreik. Νάξος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 429 neliökilometriä ja asukasluku 17 930 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Náxos kuuluu Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, Náxoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Náxoksen kaupunki.^[2]

Maantiede

Náxos sijaitsee Egeanmeressä Kykladien saariryhmän keskellä. Se on saariryhmän saarista suurin ja Kreikan saarista kymmenenneksi suurin. Náxos on Kykladeista vehrein, sillä sen ja koko Kykladien korkein vuori Zas eli Zeus (1 004 metriä) kerää jonkin verran sadepilviä saaren tuntumaan. Myös Náxoksen vesivarat ovat paremmat muihin Kykladeihin verrattuna. Saaren suurimmat järvet ovat Náxoksen suolajärvi sekä Kókkines Límnes -suolajärvet.

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Náxoksen ja Pienten Kykladien kunta

Náxos kuuluu hallinnollisesti Náxoksen ja Pienten Kykladien kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria, mukaan lukien Pienten Kykladien saariryhmän saaret kuten Donoúsa, Irakleiá, Kéros, Koufonísian saaret (Áno Koufonísi ja Káto Koufonísi) ja Schoinoúsa.

Náxoksen saari itse jakaantuu kahteen kunnallisyksikköön, jotka ovat Náxoksen kunnallisyksikkö ja Drymalían kunnallisyksikkö. Kuntaan kuuluu lisäksi muita kunnallisyksiköitä, jotka vastaavat Pienten Kykladien suurimpia saaria. Vuoteen 2011 saakka kunnallisyksiköt olivat itsenäisiä kuntia tai kyläkuntia.

Náxoksen saaren suurimmat asutukset ovat Náxoksen kaupunki eli Chóra (7 070 asukasta), joka sijaitsee saaren länsirannikolla, sekä Filóti (Filótio, 1 477), Apeíranthos (Apérathos, 722), Ágios Arsénios (717), Vívlos (654), Glynádo (585), Kóronos (526), Galanádo (455) ja Mélanes (414).^[2] (Katso myös: Luettelo Náxoksen kunnallisyksikön kaupungeista ja kylistä ja Luettelo Drymalían kunnallisyksikön kaupungeista ja kylistä.)

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Naksos

Keskeneräinen *kuros*-patsas Apóllonaksessa.

Náxos on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien ja Náxoksen kaupungin paikka noin 3000-luvulta eaa. Ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti traakialaisia ja myöhemmin foinikialaisia sekä kreetalaisia. Mykeneläinen kulttuuri vallitsi saarella noin 1600–1200 eaa. ^[3]^[4]

Naksoksen kaupunkivaltio (polis) syntyi 700-luvulla eaa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Náxoksen kaupungin paikalla. Kaupunki oli arkaaisella kaudella 600- ja 500-luvuilla eaa. Kykladien merkittävin ja voimakkain. Vuonna 523 eaa. tyranni Lygdamis otti saaren haltuunsa. Hän aikoi tehdä Naksoksesta Kreikan upeimman kaupungin ja rakennutti muun muassa Apollonin temppelin. Vuonna 502 eaa. saarelaisten kapina persialaisia hallitsijoitaan vastaan johti lopulta Joonian kapinaan ja persialaissotiin Kreikan ja Persian välillä. Persialaiset tuhosivat saaren vuonna 490 eaa. Tämän jälkeen Naksos taisteli Salamiin meritaistelussa Ateenan rinnalla ja kuului myöhemmin Deloksen meriliittoon. Myöhemmin saari kuului Rooman valtakuntaan ja sen jälkeen Bysanttiin.^[5]^[6]^[3]^[4]

Myöhempi historia

Vuonna 1204 valta saarella siirtyi venetsialaisille ja Marco Sanudolle. Saaresta tuli Náxoksen herttuakunnan pääpaikka, josta hallittiin suurinta osaa Kykladeista. Sanudo rakennutti pääkaupunkiin muun muassa venetsialaisen linnoituksen. Osmanit hallitsivat saarta vuosina 1564–1821 lukuun ottamatta vuosia 1770–1774, jolloin venäläiset miehittivät saarta. Náxoksesta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1831.^[3]^[4]

Nähtävyydet

Náxoksen Apollonin temppelin portti eli *Portára*.

Náxos on suosittu turistikohde. Merkittävimpiä nähtävyyksiä ovat Náxoksen kaupungin Apollonin temppeli, jonka hyvin säilynyt portti (Portára) on saaren tunnusmerkki, vanhankaupungin ytimen muodostava Náxoksen linna (Kástro, Herttuoiden linna) ja siellä toimiva Náxoksen arkeologinen museo, useat muut venetsialaiset linnoitukset, Demeterin temppelin (Sagkrín temppelin) ja Dionysoksen pyhäkön (Ýrian pyhäkön) rauniot, sekä suuret kuros-patsaat Apóllonaksessa ja Mélaneksessa. Nähtävyyksiin kuuluvat myös Apeíranthoksen, Filótin ja Koronídan kylät, Zasvuoren Zeuksen luola, sekä linnoitetut tornit (pýrgoi) eri puolilla saarta.^[3] Apeíranthoksessa toimii Apeíranthoksen arkeologinen museo^[7] ja Sagkríssa Gýroulaksen arkeologinen museo.^[8]

Talous ja liikenne

Náxoksen pääelinkeino on turismi. Lisäksi saarella viljellään viinirypäleitä, hedelmiä ja vihanneksia. Saarella on myös marmorilouhoksia.

Saaren pääsatama on Náxoksen kaupunki. Sieltä on yhteys muun muassa Pireukseen sekä lähisaarille. Náxoksen lentoasema sijaitsee noin neljä kilometriä kaupungista lounaaseen.

Lähteet

↑ Hakulinen, Kerkko & Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 51. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7
↑ ^a ^b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ”Naxos”, Greek Island Hopping 2008, s. 154–167. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
↑ ^a ^b ^c History of Naxos Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
↑ Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Naxos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Smith, William: ”Naxos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Archaeological Museum of Apeiranthos Greek Travel Pages. Viitattu 16.5.2016.
↑ Archaeological Collection of Sangri Greek Travel Pages. Viitattu 16.5.2016.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Náxos Wikimedia Commonsissa

Kykladit

Pääsaaret	Amorgós Anáfi Ándros Antíparos Delos Folégandros Íos Kéa Kímolos Kýthnos Mílos Mýkonos Náxos Páros Santoríni Thíra Sérifos Sífnos Síkinos Sýros Tínos
Muut suuremmat saaret	Antímilos Despotikó Donoúsa Gyáros Irakleiá Káto Koufonísi Kéros Koufonísi Makrónisos Nikoúria Pacheiá Polýaigos Ríneia Schoinoúsa Thirasía
Pienet saaret	Agía Kalí Agía Paraskeví Ágios Andréas, Kímolos Ágios Andréas, Koufonísia Ágios Artémios Ágios Efstáthios Ágios Geórgios Ágios Ioánnis Ágios Nikólaos, Makáres Ágios Nikólaos, Thíra Ágios Spyrídonas Akráthi Almyronísi Anánes Áno Antikéri Ánydros Árgilos Askaniá Áspro Aspronísi, Santoríni Aspronísi, Schoinoúsa Avelonísia Megálos Avelás Mikrí Akradiá Avoladonísi Báos Christianí Daskalió Diakoftó Didými Dipló Drakonísi Dryonísi Dýsvato Escháti Evriókastro Filídi Foínisses Ftená Foúis Gaïdouronísi Galiátsos Gavrionísia Akamátis Alidonísi Gáidaros Megálo Platý Prásso Tourlítis Glarómpouta Glaronísi, Gyáros Glaronísi, Koufonísia Glaronísi, Sérifos Glaronísia Gramvoússa Kalógeroi, Kímolos Kalógeroi, Tínos Kalógeros Kampána Káravos Kardiótissa Kasséles Káto Antikéri Kávouras, Antíparos Kávouras, Mýkonos Kitrianí Klidoúra Klimatónisa Kounelonísi Krommýdi Ktapódia Lazaronísi Lázaros Makáres Makrá Makronísi Manolonísi Mantó Marmaronísi Mavronísi Megáli Pláka Megálo Viókastro Megálos Refmatiáris Mikrí Pláka Mikronísi Mikró Viókastro Mikrós Avelás Mikrós Refmatiáris Moschonás Náta Néa Kaméni Ofeidoússa Palaiá Kaméni Panagía Panteronísi Paximádi Petalídi, Íos pohj. Petalídi, Íos loun. Pipéri Pláka Plakí Planítis Porí Práso Prasonísi, Íos Prasonísi, Kímolos Prasoúra Psathonísi, Íos Psathonísi, Sýros Revmatonísi Revmatonísia Sáliagkos Schinonísi Serifopoúla Sfontíli Skylonísi Strongylí, Antíparos Strongylí, Makáres Strongyló, Sýros Ermoúpoli Strongyló, Sýros Poseidonía Tetartonísi Theotókos Thermonísia Tigáni Toúrlos, Antíparos Toúrlos, Páros Tragonísi Tría Adélfia Tsimintíri Tsouloúfi Varvaronísi Varvaroúsa Venétiko Voúlgari Vous Vryokastráki

[kotuskirjakielitoimisto-1] Hakulinen, Kerkko & Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 51. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. 978-952-5446-80-7

[Elstat-2] Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)

[GIH-3] ”Naxos”, Greek Island Hopping 2008, s. 154–167. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2

[Greeka-History-4] History of Naxos Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.

[PECS-5] Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Naxos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[Smith-6] Smith, William: ”Naxos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[7] Archaeological Museum of Apeiranthos Greek Travel Pages. Viitattu 16.5.2016.

[8] Archaeological Collection of Sangri Greek Travel Pages. Viitattu 16.5.2016.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

Náxos

Sisällys