Avro Lancaster
| Avro Lancaster | |
|---|---|
 Lancaster B.I ilmassa |
|
| Tyyppi | pommikone |
| Valmistaja | A. V. Roe & Co. |
| Ensilento | 9.1.1941 |
| Käyttöönottovuosi | 1942 |
| Valmistusmäärä | 7 377 |
Avro Lancaster oli Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaallisten ilmavoimien tärkein strateginen pommikone toisen maailmansodan aikana.
Historia
Lancaster kehitettiin kaksimoottorisen vuonna 1940 käyttöön otetun A. V. Roe & Company-tehtaan Tyyppi 679 eli Avro Manchester -pommikoneen pohjalta. Manchesterin 24-sylinteriset Rolls Royce Vulture -moottorit olivat osoittautuneet teholtaan ja luotettavuudeltaan heikoiksi. Koneesta jatkokehitettiin Tyyppi 683 eli Lancaster, jossa moottoreiksi oli vaihdettu neljä pienempää luotettaviksi todettua Rolls-Royce Merlin X -moottoria. Merlin oli nestejäädytteinen v-moottori ja käytössä muun muassa Spitfire-hävittäjässä. Tuotantomalleihin vaihdettiin uudemmat Merlin XX -moottorit, jotka kehittivät 1 280 hevosvoimaa kukin. Noin 75 % Lancasterin osista oli samoja kuin Manchesterissa. Uuden moottoriratkaisun ansiosta koneen pommikuormaa ja toimintasädettä saatiin kasvatettua.[1]
Konetyyppi - Lancaster B.I - lensi ensilentonsa 9. tammikuuta 1941. Koneen maksiminopeus oli 462 km/h, ja toimintamatka (range) 2670 kilometriä täydellä 9800 litran polttoainemäärällä Varustettuna kymmenellä suojaavalla konekiväärillä kone pystyi kantamaan 9 980 kilon pommikuorman, tyypillinen kuorma oli kuitenkin noin 5 500-6 350 kiloa.[1][2]
Perusmalli osoittautui niin toimivaksi, että konetta jatkokehitettiin suhteellisen vähän. Tyyppiin II vaihdettiin Bristol Hercules -tähtimoottorit, koska pelättiin Merlin-moottoreille syntyvän tuotantovaikeuksia. Pelko osoittautui aiheettomaksi, ja myöhemmissä malleissa III-VII palattiin Merlineihin. Koneiden tarve oli niin suuri, että Avron lisäksi valmistajiksi otettiin Austin Motors, Vickers-Armstrong ja Armstrong-Whitworth. Lisäksi Kanadassa valmistettiin lisenssillä mallia X.[3]
Lancaster oli ainoa RAF:n konetyyppi, joka pystyi kantamaan 4 000 paunan (1 815 kg) pommeja.[4] Kone pystyi kuljettamaan jopa 12 000 paunan (5 445 kg) Tallboy-pommeja. Erikoismalli Lancaster B.IB Special oli aseistuksesta ja kaikesta vähemmän tärkeästä painolastista riisuttu versio, joka kykeni kantamaan 22 000 paunan (9 980 kilon) Grand Slam-pommin. Koneen pommiluukkuja jouduttiin suurentamaan jotta Grand Slam mahtui sisään.[3]
Lancastereiden käyttö
Ensimmäinen Lancastereilla tehty pommituslento oli miinanlaskulento 3. maaliskuuta 1942. Koneita käytettiin pääasiassa massiivisiin yöllisiin Saksan teollisuuslaitosten ja kaupunkien vaakapommituksiin, mutta myös joihinkin erikoisoperaatioihin. Yökäytön takia joihinkin myöhempiin Lancaster-malleihin lisättiin navigointitutka H2S, sekä perävaroitintutka Monica.
Kuuluisin Lancaster-koneilla tehty operaatio oli hyökkäys kolmea Ruhrin alueen patoa vastaan. Operaatiota varten oli suunniteltu erityiset padontuhoajapommit jotka laskettiin irti nopeassa vaakalennossa. Pommit kimposivat veden pintaa pitkin eteenpäin ja vajosivat veteen. Pommien oli osuttava patoon tarkkaan määrätyssä syvyydessä tehotakseen massiiviseen patomuuriin, ja tämä vaati matalalentoa muutaman kymmenen metrin korkeudessa tarkasti määrätyllä nopeudella. Kaksi kolmesta padosta tuhottiin, ja runsaasti viljelyalaa sekä tärkeitä kaivoksia ja tehtaita jäi kuukaudeksi veden alle. Toinen merkittävä tehtävä oli taistelulaiva Tirpitzin upottaminen vuonna 1944.
Kaiken kaikkiaan Lancastereita valmistettiin 7 377 kappaletta, joista 430 Kanadassa. Koneilla tehtiin yhteensä 156 000 pommituslentoa, joissa pudotettiin 608 612 tonnia pommeja. Yli puolet koneista menetettiin - 3 249 konetta lennoilla, ja 487 konetta maassa. Miehistöä kaatui yli 21 000 miestä. Yhtä tuhottua konetta vastaan pystyttiin kuitenkin pudottamaan keskimäärin 132 tonnia pommeja, mikä oli oleellisesti enemmän kuin muilla RAF:n pommikonetyyppeillä (Halifax 56 tonnia ja Stirling 41 tonnia).[4] Lancastereista 24 kappaletta suoritti yli sata taistelulentoa.[1]
Sodan jälkeen Lancaster pysyi Kuninkaallisten ilmavoimien käytössä vuoteen 1954. Kanadalla oli muutamia valokuvaustiedusteluun varustettuja Lancaster X -koneita käytössä vuoteen 1964.[1]
Avro Lancastrian
Kanadassa muunnettin vuonna 1943 seitsemän Lancaster X-pommikonetta siivilikäyttöön, Trans-Canada Airlinesin matkustajakoneiksi. Koneet muistuttivat suuresti Lancastereita , ainoastaan aseistus riisuttiin, keula korvattiin pidennetyllä metallikeulalla ja pommikuiluun rakennetiin polttoainesäiliöt. Malli osoittautui menestykseksi, ja sai nimen Lancastrian. Brittiläiselle BOAC-lentoyhtiölle muunnettiin 30 konetta matkustaja- ja rahtikoneiksi vuonna 1945. Myös RAF käytti Lancastrianeita. Berliinin saarron aikana konetyyppi osallistui ilmasiltaan: 15 polttoainekuljetuksiin muunnettua Lancastriania lensivät yhteensä yli 5 000 rahtikeikkaa.
Lähteet
- Royal Air Force Bomber Command 60th Anniversary: Avro Lancaster Bomber Command. 5.4.2005. Crown & Deltaweb International Ltd. Viitattu 15.3.2008. (englanniksi)
- Avro 683 Lancaster - Great Britain The Aviation History On-Line Museum. 19.5.2007. Viitattu 15.3.2008. (englanniksi)
- Shanks, Peter D.: The story behind Philip West's Primary Target comes to life thanks to firsthand accounts of the signatories. Aviation History, , 2003. vsk, nro July, Vol. 13, Issue 6, s. 62-64. Holmes, Pennsylvania , USA: Weider History Group. ISSN 1076-8858. Academic Search Premier n:o 9889011 (pdf, html, txt). Viitattu 15.3.2008. (englanniksi)
- Lancaster Digger History. Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
- Paul Brickhill: Padonmurtajat. Otava, 1956.
