Akselivallat
| Akselivallat | |
|---|---|
| Achsenmächte (saksaksi) Potenze dell’Asse (italiaksi) 樞軸國 Sūjikukoku (japaniksi) |
|
 Akselivallat siirtomaineen ja liittolaisineen
Liittoutuneisiin Pearl Harborin hyökkäyksen jälkeen liittyneet
Puolueettomat |
|
| Tyyppi | sotilasliitto |
| Jäsenet |
Merkittävimmät akselivallat:  Saksa  Italian kuningaskunta  Japanin keisarikunta Muut akselivallat:  Unkarin kuningaskunta (20. marraskuuta 1940)  Romanian kuningaskunta (23. marraskuuta 1940)  Slovakian tasavalta (24. marraskuuta 1940)  Bulgarian kuningaskunta (1. maaliskuuta 1941)  Itsenäinen Kroatian valtio (10. huhtikuuta 1941)  Suomi (25. kesäkuuta 1941; de facto) |
| Komentajat |
Adolf Hitler Benito Mussolini Hirohito |
Akselivallat oli toinen toisen maailmansodan pääosapuolista. Se taisteli liittoutuneita vastaan. Sen merkittävimmät osat olivat Natsi-Saksa, fasistinen Italia ja Japanin keisarikunta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan ja Italian autoritääriset johtajat Adolf Hitler ja Benito Mussolini tekivät yhteistyötä ensimmäisen kerran Espanjan sisällissodassa, jossa ne tukivat sotilaallisesti Francisco Francon johtamia falangisteja.[1] Akselivallat-termi syntyi 25. lokakuuta 1936 allekirjoitetusta Rooman–Berliinin akseliksi[2] kutsutusta liitosta Saksan ja Italian välillä. Nimitystä käytti ensimmäisen kerran Mussolini 1. marraskuuta 1936 pitämässään puheessa.[3] Japani liittyi akselivaltoihin Antikomintern-sopimuksella kuukautta myöhemmin.[3]
Toisen maailmansodan alku (1939)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]22. toukokuuta 1939 Berliinin–Rooman akseli muutettiin liittosopimukseksi, jota kutsuttiin terässopimukseksi.[4] Neuvostoliitto solmi Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen Moskovassa 23. elokuuta 1939. Sopimus oli Antikomintern-sopimuksen vastainen, ja Japani vetäytyi vastalauseena. Sopimuksen salainen lisäpöytäkirja sisälsi jaon, jossa Itä-Eurooppa jäi Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin.[5] Sopimuksen neutraalisuuspykälän vuoksi Saksa pysäytti Italian Suomelle talvisotaan lähettämän avun, muun muassa Fiat G.50 -hävittäjien toimittamisen Neuvostoliiton esitettyä vastalauseen. Saksa oli muodollisesti puolueeton, mutta tuki käytännössä Neuvostoliittoa.
1940–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terässopimus laajennettiin kolmen vallan sopimukseksi 27. syyskuuta 1940 Berliinissä. Se virallisti liittosuhteen ja varoitti Yhdysvaltoja liittymästä sotaan. Kolmen vallan sopimukseen liittyivät myöhemmin myös Unkari (20. marraskuuta 1940), Romania (23. marraskuuta 1940) ja Bulgaria (1. maaliskuuta 1941).[6]
Jugoslavian valtionhoitaja ruhtinas Paul allekirjoitti kolmen vallan sopimuksen 25. maaliskuuta 1941 Wienissä, mutta maassa tapahtui vallankaappaus kolme päivää myöhemmin Ison-Britannian tuella. Tämän seurauksena Jugoslavia ja Kreikka joutuivat miehitetyiksi kesällä 1941. Tämän jälkeen äärioikeistolainen Ustaša julisti Itsenäisen Kroatian valtion osassa miehitettyä Jugoslaviaa, johtajanaan Ante Pavelić.
Antikomintern-sopimus elvytettiin vuonna 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon. Siihen liittyivät lopulta Saksa, Japani, Italia, Unkari, Espanja, Mantšukuo, Bulgaria, Kroatia, Tanska, Suomi, Romania, Slovakia ja Nanjingin hallitus Kiinassa.
Italian sosiaalinen tasavalta perustettiin vuonna 1943 Italian antauduttua liittoutuneille. Saksalaiset kommandot vapauttivat vangitun Benito Mussolinin, joka nousi saksalaisten tuella valtaan Pohjois-Italiassa pääkaupunkinaan Salò.
Merkittäviä komentajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan valtakunnankansleri ja Führer Adolf Hitler
Kriegsmarinen komentaja Karl Dönitz
Luftwaffen komentaja Hermann Göring
Heerin komentaja Walther von Brauchitsch
Italia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japani
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Japanin keisari Hirohito
Muita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]valtionhoitaja Miklós Horthy
Romanian pääministeri ja Conducător Ion Antonescu
Slovakian presidentti Jozef Tiso
Bulgarian kuningas Boris III
Suomen presidentti Risto Ryti
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Torbacke, Jarl: Ensimmäinen ja toinen maailmansota. (2. painos) Suomentanut Heikki Eskelinen. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-13623-2
- Zetterberg, Seppo (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen. (8. painos) Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-15101-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akselivallat Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||