Charlie Patton
Charlie Patton (1. toukokuuta 1891 – 28. maaliskuuta 1934) oli yhdysvaltalainen delta blues -laulaja ja -kitaristi (etunimen kirjoitusasu vaihtelee, se on joko Charlie tai Charley). Hän on toista maailmansotaa edeltäneen bluesmusiikin keskeisiä hahmoja.
Elämä ja ura
Patton syntyi Hinds Countyssä, Mississippin osavaltiossa. Pattonin ollessa nelivuotias perhe muutti Edwards Depotiin ja yhdeksän vanhana oli edessä siirtyminen Sunflower Countyyn, eräälle plantaasille. Poika sai ensimmäiset kitaratuntinsa joskus 14- tai 16-vuoden ikäisenä Earl Harris -nimiseltä mieheltä. Sunflower Countyssä Patton myös kuulee varhaisen bluesmiehen, Hendry Sloanin, soittoa. Pattonista tulee Sloanin uskollinen oppilas. 17-vuotiaana Patton muuttaa asumaan Millie Barnes nimisen tytön kanssa, ja saa tyttövauvan, jonka nimeksi tulee Willie Mae. 19-vuoden iässä Patton on jo säveltänyt tunnetuimpiin kuuluvan kappaleensa, "Pony Blues". Sunflower Countyssä hänen musiikistaan vaikuttuivat myös bluesin myöhemmät suurmiehet, Howlin' Wolf ja John Lee Hooker. Pattonin viskin ja sikareiden rikkoma ääni oli keskeinen vaikutin niin ikään karheasta laulutyylistä tunnetulle Howlin' Wolfille. Pattonin geneettisestä alkuperästä on ollut jonkin verran erimielisyyttä. Suhteellisen vaalean ihonvärin takia jotkut ovat väittäneet, että hän olisi ollut meksikolainen. Howlin' Wolf sanoi Pattonin peräti olleen täysverinen cherokee-intiaani. Yleisesti pidetään kuitenkin todennäköisimpänä, että Patton oli tavallinen afroamerikkalainen mies kuten muutkin tuon ajan blues-muusikot.
Kolmannella vuosikymmenellään Patton oli jo erittäin suosittu laulaja eteläisen USA:n alueella, ja hänet kutsuttiin laulamaan plantaaseille ja kapakoihin, siinä missä monet muut delta blues muusikot joutuivat vaeltelemaan ja etsimään yleisönsä itse. Vuonna 1916 Patton pääsi soittamaan myös W.C. Handyn yhtyeeseen. 31-vuotiaana Patton meni naimisiin Mandy France -nimisen naisen kanssa ja työskenteli Oss Pepper -nimisellä plantaasilla. Vuonna 1926 hän sai Willie Brownin soittokumppanikseen. He alkavat esiintyä kitara- ja lauluduona. Vuonna 1929 Patton levytti 14 kappaletta Paramount Recordsille Indianan Richmondissa sijaitsevassa studiossa. Viimeiset levytykset Paramountille tehtiin vuonna 1932. Yhä myös fyysisen työn parissa toiminut Patton meni uudestaan naimisiin vuonna 1932 Morgan Cityssä esimiehensä tyttären kanssa. Vuoden 1934 tammi- ja helmikuussa Patton palaa vielä studioon levyttämään 26 kappaletta ARC yhtiölle New Yorkissa sijaitsevassa studiossa. Vielä samana vuonna hän kuitenkin kuolee sydämen pettäessä Heathman-Dedham -nimisellä plantaasilla.
Charley Pattonista on olemassa vain yksi valokuva. Valokuvan ja tekijänoikeudet omistaa John Tefteller, joka on maksanut niistä 50 000 dollaria.
Patton muusikkona
Vaikka Patton oli kooltaan pieni mies (5 jalkaa pitkä), hänen äänensä sanottiin kantaneen 500 jaardia (lähes 460 metriä) ilman vahvistinta. Patton oli myös taitava viihdyttämään yleisöään ja teki jo vuosikymmeniä ennen Jimi Hendrixiä erilaisia temppuja kitaran kanssa soittaen sitä usein polviensa päällä tai selkänsä takana. Charley Pattonia on Son Housen tavoin nimitetty delta bluesin isäksi. Pattonin tunnetuimpia kappaleita ovat esimerkiksi "Pony Blues", kokaiininhimosta kertova "Spoonful Blues" ja Yhdysvaltojen eteläosien tulvia kuvaava "High Water Everywhere". Patton levytti sekä gospel-materiaalia, kuten "Prayer of Death", sekä toisaalta seksiä käsitteleviä kappaleita kuten "Shake It and Break It". Omien kappaleidensa lisäksi hän teki levytyksiä toisten muusikoiden taustakitaristina. Pattonin kootut levytykset mahtuvat kolmelle CD:lle. Alkuperäiset metalliset masterkappaleet Pattonin levytyksistä myytiin aikanaan pois romuna (ihmiset käyttivät niitä esimerkiksi kana-aitausten tekemiseen) ja nykyään myynnissä olevat nauhoitteet on taltioitu löydetyiltä savikiekoilta.
Ääninäytteitä
Charlie Pattonin kappaleita ogg-formaatissa
Pony Blues (ohje)
