Dakar
| Dakar | |
|---|---|
 Place de l'Indépendance |
|
 vaakuna |
|
  Dakar |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Senegal |
| Alue | Dakar |
| Departementti | Dakar |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 547[1] km² |
| Väkiluku (2017) (arvio) | 3 529 300 |
| – Väestötiheys | 6 452,1[1] as./km² |
Dakar on Senegalin pääkaupunki. Se sijaitsee Atlantin valtameren rannikolla ja on Afrikan läntisin kaupunki. Vuonna 2007 Dakarissa oli 2 243 000 asukasta. Dakar on Senegalin hallinnollinen keskus ja yksi Afrikan merkittävimpiä satamakaupunkeja.
Dakar oli vuosittain järjestettävän Dakar-aavikkorallin päätepiste vuoteen 2007 asti.
Maantiede
Dakar sijaitsee Kap Verden niemen länsikärjessä suurin piirtein Senegal- ja Gambiajokien puolivälissä, Sahelin alueella. Dakar on Afrikan mantereen läntisin kaupunki.[2]
Historia
Kap Verden niemimaan alkuperäisasukkaita ovat lebout, jotka asuttivat ennen Dakarin perustamista Yoffin, Ouakamin, Ngorin ja Hannin kyliä.[2] Niemimaa kuului Kayorin kuningaskuntaan.[3] Ensimmäiset Eurooppalaiset alueella olivat vuonna 1444 portugalilaiset ja heitä seurasivat muut eurooppalaiset maat, jotka toimivat pääasiassa parin kilometrin päässä Dakarin rannikolta itään sijaitsevalta Goréen saarelta käsin. Gorée palautettiin Ranskalle Wienin kongressin tuloksena vuonna 1815 ja 1820-luvun alkupuolella saarelta käsin toteutettiin useita epäonnistuneita yrityksiä perustaa siirtokunta mannermaalle. Vuonna 1857 Senegalin kuvernööri Louis Faidherbe määräsi merijalkaväen joukot rakentamaan linnoituksen Goréen saaren vastapäiselle niemekkeelle mantereen puolella. Heitä seurasi useita saaren asukkaita, jotka alkoivat viljellä maata ja rakentaa taloja. Messageries Maritimes valitsi Dakarin pysähdyspaikaksi merireitillä Bordeauxista Rio de Janeiroon ja osti maata hiilen säilytystä varten. Ranskalaiset viranomaiset laajensivat Dakarin satamaa vuosien 1862 ja 1866 välillä yhtiön suurten laivojen tarpeita vastaavaksi. Satama oli kuitenkin sijainniltaan huono sisämaan tarpeita ajatellen ja pääasiallinen kauppaliikenne siirtyi Rufisquen satamaan Dakarista itään. Dakarin kasvu pysähtyi aina vuoteen 1885 saakka, jolloin kaupunkiin valmistui rautatie Saint-Louisista. Saint-Louisin satama oli puolestaan vaikeakulkuinen tulvakausina ja rautatien valmistuttua sen liikenne siirtyi Dakariin. Kaupungin asukasluku tuplaantui vuosien 1885 ja 1888 välillä ja uudestaan vuoteen 1891 mennessä.[2]
Vuonna 1902 Dakarista tehtiin Ranskan Länsi-Afrikan pääkaupunki ja samalla vuosikymmenellä valmistuivat kenraalikuvernöörin palatsi ja muita hallinnollisia rakennuksia. Satamaa laajennettiin edelleen ja sen pohjoisosaan rakennettiin laivastotukikohta. Vuonna 1914 Dakarissa oli noin 24 000 asukasta ja vuonna 1921 jo 32 000. Dakarin nopea kasvu mahdollisti ranskalaisten kaupunkisuunnittelijoiden kokeilla teorioitaan terveydenhuollosta trooppisissa olosuhteissa. Vuonna 1916 perustettiin Medina-niminen kaupunginosa afrikkalaiselle väestölle keltakuumeen hillitsemiseksi ja vuonna 1918 ja 1919 avattiin lääketieteellisiä kouluja paikalliselle väestölle. Ensimmäinen maailmansota oli pysäyttänyt satamaan tehdyt investoinnit, mutta sen loputtua niitä jatkettiin edelleen. Vuonna 1923 valmistui rautatie Nigerjoelle, mikä vauhditti kaupungin kasvua entisestään. Vuonna 1924 kaupungissa asui 40 000 asukasta ja vuonna 1936 92 000. Ranskan kärsittyä tappion toisessa maailmansodassa vuonna 1940 Dakarin kenraalikuvernööri Boisson oli uskollinen Vichyn Ranskalle ja hänen joukkonsa voittivat Charles De Gaullen Vapaa Ranskan joukot saman vuoden syyskuussa. Liittoutuneet hallitsivat kuitenkin meriä ja Dakarin sataman kauppaliikenne lakkasi. Vapaa Ranska sai alueen käsiinsä operaatio Soihdun jälkeen vuonna 1942.[2]
Toisen maailmansodan jälkeen Dakar oli Ranskan Länsi-Afrikan suurimpana kaupunkina työläislevottomuuksien keskus. Satamatyöntekijöiden lakko marraskuussa 1945 kärjistyi yleislakoksi tammikuussa 1946. Vuonna 1947 lakossa olivat puolestaan rautatietyöntekijät, joiden lakko levisi Dakarista myös muualle Länsi-Afrikkaan. Dakar oli myös poliittisen elämän keskus ja siellä aloittivat uransa muun muassa Mamadou Dia, Lamine Guèye ja Leopold Senghor. Sodan jälkeistä aikaa leimasi myös muuttoliike maalta kaupunkiin. Vuonna 1952 Dakarissa oli jo 250 000 asukasta. Tällöin rakennettiin uudet Grand-Dakar ja SICAP kaupunginosat Medinasta koilliseen ja pohjoiseen samalla, kun muu Dakaria ympäröinyt niemimaa rakennettiin täyteen. Kesäkuussa 1960 Dakarista tuli itsenäisen Malin liittovaltion pääkaupunki ja se säilyi Senegalin pääkaupunkina liittovaltion hajotessa.[2]
Talous
Dakar on yksi trooppisen Afrikan johtavista teollisuuden ja palveluiden keskuksista. Kaupungin tärkeimpiin teollisuuden aloihin kuuluvat maapähkinäöljyn valmistus, kalan purkittaminen, kuorma-autojen kasaaminen ja öljynjalostus.[4]
Liikenne
Dakarissa sijaitsee Dakarin kansainvälinen lentoasema, joka on Senegalin tärkein lentoasema. Se sijaitsee viisi kilometriä kaupungin keskustasta.[5] Dakar on myös Dakar-Niger-rautatien toinen päätepiste.
Väestö
Vuoden 2017 arvion mukaan Dakarissa asui yhteensä 3 529 300 henkilöä ja viimeisimmässä väestönlaskennassa vuonna 2013 heitä oli 3 137 196.[1] Vuoden 1961 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista yhdeksän kymmenesosaa kuului afrikkalaiseen väestönosaan. Noin puolet kaupungin asukkaista oli wolofeja ja pienempiä ryhmiä olivat tukulorit, lebout ja sererit. Vielä vuonna 1961 kaupungissa asui myös 9 900 ranskalaista, mutta heidän määränsä on sittemmin vähentynyt. Toinen merkittävä väestönosa ovat libanonilaiset ja syyrialaiset, jotka ovat vaikuttaneet etenkin kaupan alalla. Noin neljä viidesosaa Dakarin asukkaista harjoittaa islamia vähemmistön kuuluessa katolilaiseen kirkkoon ja eri protestanttisiin kirkkoihin. Muslimit kuuluvat Maliki-koulukuntaan ja edelleen monet heistä kuuluvat uskonnollisiin veljeskuntiin, joita johtaa hengellinen päämies. Maalta Dakariin muuttaneet kuuluvat useisiin eri veljeskuntiin. Tuhannet Dakarilaiset tekevät vuosittain pyhiinvaelluksen Dakarista muridismin pääkaupunki Toubaan.[3]
Katso myös
- Afrikkalainen renessanssi, muistomerkki Dakarissa
Lähteet
- ↑ a b c Senegal citypopulation.de. Viitattu 25.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kevin Shillington: Encyclopedia of African History, s. 335-336. New York: Fitzroy Dearborn, 2005. ISBN 1-57958-245-1 (englanniksi)
- ↑ a b P.J. Bearman, Th. Bianquis, C.E. Bosworth, E. van Donzel ja W.P. Heinrichs: Encyclopaedia of Islam, Volume XII (Supplement), s. 179-183. (Volume XI - W—Z) Koninklijke Brill, Leiden, 2004. ISBN 90 04 13974 5 (englanniksi)
- ↑ Dakar Encyclopædia Britannica. Viitattu 29.10.2017. (englanniksi)
- ↑ AZ Airports
Aiheesta muualla
- Valokuvia Dakarista (englanniksi)
| ||||||