Fritz Pauer

Fritz Pauer

Fritz Pauer (14. lokakuuta 1943 Wien – 1. heinäkuuta 2012) oli itävaltalainen jazzpianisti.

Pauer aloitti jazzin soittamisen teini-ikäisenä Hans Kollerin ja Friedrich Guldan kanssa. Hän pääsi sittemmin johtamaan omia yhtyeitään Berliiniin. Vuonna 1966 Pauer voitti ensimmäisen palkinnon Modernin jazzin kilpailussa Wienissä. Tässä yhteydessä hän myös tapasi Art Farmerin, jonka kokoonpanon jäsenenä hän tuli tunnetuksi. Hänen uransa eteni muiden muassa Dexter Gordonin, Don Byasin, Klaus Weissin ja Booker Ervinin kanssa tehdyn yhteistyön muodossa. Vuonna 1967 Pauer esiintyi Annie Rossin ja Pony Poindexterin konserttialbumilla Annie Ross & Pony Poindexter, joka äänitettiin Deutsches Jazzfestivalilla Frankfurtissa. Vuonna 1969 hän soitti Carmell Jonesin festivaalikonserttialbumilla Carmell Jones in Europe.

Pauer aloitti opettamisen Wienin kunnallisessa konservatoriossa vuonna 1968 ja jatkoi opetustyötä esiintymisten ohella 1970-luvulla. Hän alkoi tehdä myös omia albumeitaan, joihin kuuluivat Water Plants (1977) ja Blues Inside Out (1978). 1980-luvulla Pauer asui jonkin aikaa Perussa ennen asettumistaan Sveitsiin vuonna 1986. Seuraavana vuonna hän aloitti uudelleen yhteistyönsä Art Farmerin kanssa albumia Azure varten. Hän jatkoi tätä yhteistyötä pitkin myöhempää uraansa. Lopulta Pauer palasi Itävaltaan, jossa hän opetti vuosien ajan Universität für Musik und darstellende Kunst Grazissa. Hän pysyi myös aktiivisena muusikkona ja julkaisi albumeita, kuten City Blues (1996), New York Meeting (2000) ja Moods from Wonderland (2008). Pauer kuoli 69-vuotiaana vuonna 2012. Vuonna 2020 ilmestyi albumi 3 for the Road, joka sisältää Pauerin, Jay Claytonin ja Ed Neumeisterin triosession vuodelta 2001.