Ero sivun ”Huppu-ukonhattu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p Botti poisti: pl:Tojad mocny, uk:Аконіт міцний |
Orf (keskustelu | muokkaukset) →Aiheesta muualla: -kuollut linkki |
||
(27 välissä olevaa versiota 20 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Taksonomia/kasvit |
{{Taksonomia/kasvit |
||
| nimi = |
| nimi = Huppu-ukonhattu |
||
| kuva = Aconitum napellus 230705.jpg |
| kuva = Aconitum napellus 230705.jpg |
||
| leveys = 250 |
| leveys = 250 |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| status = Elinvoimainen |
|||
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya'' |
|||
| iucn = 165155 |
|||
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae'' |
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae'' |
||
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta'' |
| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta'' |
||
| kaari = [[Siemenkasvit]] '' |
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta'' |
||
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina'' |
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina'' |
||
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida'' |
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida'' |
||
| lahko = [[Ranunculales]] |
| lahko = ''[[Ranunculales]]'' |
||
| heimo = [[Leinikkikasvit]] ''Ranunculaceae'' |
| heimo = [[Leinikkikasvit]] ''Ranunculaceae'' |
||
| suku = [[Ukonhatut]] ''Aconitum'' |
| suku = [[Ukonhatut]] ''Aconitum'' |
||
Rivi 16: | Rivi 17: | ||
| kaksiosainen = Aconitum napellus |
| kaksiosainen = Aconitum napellus |
||
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|L.]] |
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|L.]] |
||
| jako = Alalajeja |
|||
⚫ | |||
| jaot = |
|||
* aitoukonhattu (subsp. ''lusitanicum'') |
|||
* ranskanhuppu-ukonhattu (subsp. ''vulgare'') |
|||
⚫ | |||
| commons = Aconitum napellus |
| commons = Aconitum napellus |
||
}} |
}} |
||
⚫ | |||
''' |
'''Huppu-ukonhattu''' (''Aconitum napellus'') on monivuotinen [[leinikkikasvit|leinikkikasvi]].<ref>[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=18419 ITIS] (taksonomian lähde)</ref> Sen lähisukulainen [[hukanukonhattu]] eli [[lehtoukonhattu]] (''Aconitum lycoctonum'') kasvaa villinä, mutta hyvin harvinaisena Etelä-Suomen lehdoissa. Nimensä kasvi on saanut suurien kukkien ylimpien terälehtien hattumaisesta muodosta.<ref name="TERVEYSKASVIT">Suomen terveyskasvit 1982, s. 276.</ref> |
||
Laji on aiemmin tunnettu myös nimillä '''ukonhattu''' tai '''aitoukonhattu'''. Näistä aitoukonhattu tarkoittaa täsmällisesti huppu-ukonhatun alalajia subsp. ''lusitanicum''. |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | Vankkavartinen |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | Vankkavartinen huppu-ukonhattu kasvaa 80–150 senttimetriä korkeaksi. Varren yläosa on tiheäkarvainen. [[Juurakko]] on mukulamainen. Aluslehdet ovat pitkäruotisia, varsilehdet lyhytruotisia tai aivan ylimmät ruodittomia. Tummanvihreän [[lehti (kasvitiede)|lehden]] lapa on kolmisorminen, lehdykät kapeahkoja, 2–3-jakoisia ja syvään liuskoittuneita. [[Kukinto]] on haaraton tai tyvestä vähän haarova tiheä ja lyhytkarvainen terttu. Karvaiset kukkaperät ovat tavallisesti [[kukka|kukkia]] lyhyempiä. Isot, vastakohtaiset kukat ovat violetinsinisiä tai joskus valkoisia. Kukan verhiö on teriömäinen ja viisilehtinen. Karvainen verholehti on kypärämäinen, hieman korkeuttaan leveämpi ja kooltaan 9–14 x 11–18 mm. Terälehdet ovat muuntuneet mesilehdiksi, joista kaksi ylintä ovat suorina mesikannuksina verholehden sisällä. Muut mesilehdet puuttuvat tai ovat hyvin pieniä. Huppu-ukonhattu kukkii Suomessa kesäkuusta syyskuuhun. Kukinnan jälkeen kukkiin muodostuu kolme noin 17 mm pitkää tuppiloa. Siemenet ovat pituudeltaan noin 5 mm. Koko kasvi on hyvin myrkyllinen.<ref name="RETKEILYKASVIO1">Retkeilykasvio 1998, s. 69–70.</ref> |
||
⚫ | |||
== Levinneisyys == |
== Levinneisyys == |
||
Alun perin |
Alun perin huppu-ukonhattu on peräisin Länsi-Euroopasta. Suomeen laji on tullut viljelykasvina, mutta saattaa joskus harvoin myös villiintyä.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Suomessa kasvavat huppu-ukonhatut kuuluvat aitoukonhatun (''Aconitum napellus'' ssp. ''lusitanicum'') alalajiin.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 70.</ref> |
||
== Elinympäristö == |
== Elinympäristö == |
||
Suomessa |
Suomessa huppu-ukonhattu on pääasiassa koristekasvi, jota hyvin harvoin tavataan viljelykarkulaisena metsiköistä, kaatopaikoilta ja tienvarsilta.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> |
||
== Käyttö == |
== Käyttö == |
||
Huppu-ukonhattua kasvatetaan yleisesti [[perenna]]kasvina komeiden sinisten kukkiensa takia.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Se on myös hyvin vanha, jo antiikin aikana tunnettu rohdoskasvi. Huppu-ukonhatun juurta uuttamalla saadaan [[akonitiini]]a, joka on monipuolinen rohdosvalmiste mutta myös erittäin vaarallinen myrkky, jota on käytetty nuolimyrkkynä.<ref name="TERVEYSKASVIT"/> |
|||
== Katso myös == |
|||
*[[Lehtoukonhattu]] |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* ''Retkeilykasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. |
* ''Retkeilykasvio''. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. |
||
* ''Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet''. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, |
* ''Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet''. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1982. |
||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{ |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
*[ |
* [https://kasviatlas.fi/kartat?year=2022&taxon=MX.37869 Kasviatlas 2022: Huppu-ukonhatun (''Aconitum napellus'') levinneisyys Suomessa.] |
||
*[https:// |
* [https://laji.fi/taxon/MX.37869 Suomen Lajitietokeskus: Huppu-ukonhattu – ''Aconitum napellus''] |
||
*[ |
* [https://luontoportti.com/t/1823/aitoukonhattu LuontoPortti: Aitoukonhattu (''Aconitum napellus'')] |
||
*[ |
* [https://plants.sc.egov.usda.gov/home/plantProfile?symbol=ACNA United States Department of Agriculture (USDA): ''Aconitum napellus''] {{en}} |
||
*[http:// |
* [http://www.inchem.org/documents/pims/plant/aconitum.htm International Programme on Chemical Safety (IPCS), Inchem: Aconitum napellus spp.] {{en}} |
||
* [https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/32?qlookup=&offset=20&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: ''Aconitum napellus''] {{Wayback|1=https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/32?qlookup=&offset=20&max=20&et= |päiväys=20170710042731 }} {{en}} |
|||
{{Taksopalkki}} |
|||
[[Luokka: |
[[Luokka:Ukonhatut]] |
||
[[Luokka:Myrkylliset kasvit]] |
[[Luokka:Myrkylliset kasvit]] |
||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
|||
[[ar:بيش (نبتة عشبية)]] |
|||
[[az:Turpabənzər kəpənəkçiçəyi]] |
|||
[[ca:Tora blava]] |
|||
[[de:Blauer Eisenhut]] |
|||
⚫ | |||
[[es:Aconitum napellus]] |
|||
[[fr:Aconitum napellus]] |
|||
[[hsb:Módre črijki]] |
|||
[[it:Aconitum napellus]] |
|||
[[lv:Zilā kurpīte]] |
|||
[[lt:Mėlynoji kurpelė]] |
|||
[[hu:Havasi sisakvirág]] |
|||
[[ml:വത്സനാഭി]] |
|||
[[nl:Blauwe monnikskap]] |
|||
[[pt:Acônito]] |
|||
[[ro:Aconitum napellus]] |
|||
[[ru:Борец клобучковый]] |
|||
[[sq:Spineri]] |
|||
[[sv:Äkta stormhatt]] |
|||
[[zh:附子]] |
Nykyinen versio 15. tammikuuta 2024 kello 14.44
Huppu-ukonhattu | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Ranunculales |
Heimo: | Leinikkikasvit Ranunculaceae |
Suku: | Ukonhatut Aconitum |
Laji: | napellus |
Kaksiosainen nimi | |
Aconitum napellus |
|
Alalajeja | |
|
|
Katso myös | |
Huppu-ukonhattu (Aconitum napellus) on monivuotinen leinikkikasvi.[2] Sen lähisukulainen hukanukonhattu eli lehtoukonhattu (Aconitum lycoctonum) kasvaa villinä, mutta hyvin harvinaisena Etelä-Suomen lehdoissa. Nimensä kasvi on saanut suurien kukkien ylimpien terälehtien hattumaisesta muodosta.[3]
Laji on aiemmin tunnettu myös nimillä ukonhattu tai aitoukonhattu. Näistä aitoukonhattu tarkoittaa täsmällisesti huppu-ukonhatun alalajia subsp. lusitanicum.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vankkavartinen huppu-ukonhattu kasvaa 80–150 senttimetriä korkeaksi. Varren yläosa on tiheäkarvainen. Juurakko on mukulamainen. Aluslehdet ovat pitkäruotisia, varsilehdet lyhytruotisia tai aivan ylimmät ruodittomia. Tummanvihreän lehden lapa on kolmisorminen, lehdykät kapeahkoja, 2–3-jakoisia ja syvään liuskoittuneita. Kukinto on haaraton tai tyvestä vähän haarova tiheä ja lyhytkarvainen terttu. Karvaiset kukkaperät ovat tavallisesti kukkia lyhyempiä. Isot, vastakohtaiset kukat ovat violetinsinisiä tai joskus valkoisia. Kukan verhiö on teriömäinen ja viisilehtinen. Karvainen verholehti on kypärämäinen, hieman korkeuttaan leveämpi ja kooltaan 9–14 x 11–18 mm. Terälehdet ovat muuntuneet mesilehdiksi, joista kaksi ylintä ovat suorina mesikannuksina verholehden sisällä. Muut mesilehdet puuttuvat tai ovat hyvin pieniä. Huppu-ukonhattu kukkii Suomessa kesäkuusta syyskuuhun. Kukinnan jälkeen kukkiin muodostuu kolme noin 17 mm pitkää tuppiloa. Siemenet ovat pituudeltaan noin 5 mm. Koko kasvi on hyvin myrkyllinen.[4]
Huppu-ukonhattu muistuttaa suuresti toista Suomessa yleistä koristekasvia, tarhaukonhattua (A. × stoerkianum).[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin huppu-ukonhattu on peräisin Länsi-Euroopasta. Suomeen laji on tullut viljelykasvina, mutta saattaa joskus harvoin myös villiintyä.[5] Suomessa kasvavat huppu-ukonhatut kuuluvat aitoukonhatun (Aconitum napellus ssp. lusitanicum) alalajiin.[5]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa huppu-ukonhattu on pääasiassa koristekasvi, jota hyvin harvoin tavataan viljelykarkulaisena metsiköistä, kaatopaikoilta ja tienvarsilta.[5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huppu-ukonhattua kasvatetaan yleisesti perennakasvina komeiden sinisten kukkiensa takia.[5] Se on myös hyvin vanha, jo antiikin aikana tunnettu rohdoskasvi. Huppu-ukonhatun juurta uuttamalla saadaan akonitiinia, joka on monipuolinen rohdosvalmiste mutta myös erittäin vaarallinen myrkky, jota on käytetty nuolimyrkkynä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1982.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2022: Huppu-ukonhatun (Aconitum napellus) levinneisyys Suomessa.
- Suomen Lajitietokeskus: Huppu-ukonhattu – Aconitum napellus
- LuontoPortti: Aitoukonhattu (Aconitum napellus)
- United States Department of Agriculture (USDA): Aconitum napellus (englanniksi)
- International Programme on Chemical Safety (IPCS), Inchem: Aconitum napellus spp. (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Aconitum napellus (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
|