Ero sivun ”Hyttyset” versioiden välillä

Hyttyset
Keltakuumehyttynen (Aedes aegypti)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso:	Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka:	Hyönteiset Insecta
Lahko:	Kaksisiipiset Diptera
Alalahko:	Sääsket Nematocera
Osalahko:	Culicomorpha
Heimo:	Hyttyset Culicidae Meigen, 1818
Alaheimot
Toxorhynchitinae Anophelinae Culicinae
Katso myös
Hyttyset Wikispeciesissä   Hyttyset Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja. Puhekielessä hyttysiä kutsutaan usein "sääskiksi" tai "itikoiksi". Tieteellisessä kielessä kaikki hyttyset ovat sääskiä mutta kaikki sääsket eivät ole hyttysiä: sääsket (Nematocera) ovat kaksisiipisten (Diptera) alalahko, jonka eräs heimo hyttyset ovat.

Piirteitä

Useimpien muiden kaksisiipisten tapaan hyttyset ovat lentäviä hyönteisiä, joilla on kaksi siipeä, väristinpari, solakka vartalo ja pitkät jalat. Useimpien lajien naaraat imevät imukärsällään verta muista eläimistä. Hyttyset etsivät uhrinsa hengityksen hiilidioksidin, ihon lämmön ja tuoksun perusteella. Hyttysten koko vaihtelee, mutta harvoin ne ovat 16:ta millimetriä pidempiä. Useimmat hyttyset painavat alle 2,5 milligrammaa. mutta suurimmat lajit ovat jopa 10 milligramman painoisia. Useimmat kotiympäristössä tavattavat hyttyset eivät lennä yli sadan metrin matkoja, mutta hyödyntämällä ilmavirtauksia tietyt hyttyslajit voivat vaeltaa kymmenien kilometrien päähän synnyinseudultaan.

Hyttysillä on suuri merkitys monien tartuntatautien, erityisesti malarian levittäjinä. Yli miljoona ihmistä kuolee vuosittain hyttysten levittämiin tauteihin, joihin kuuluu malarian lisäksi denguekuume, keltakuume, erilaisia aivotulehduksia ja Länsi-Niilin virus.

Lisääntyminen

Hyttysen toukkia veden pintakalvoon kiinnittyneinä.

Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 300–1000 munaa. Munat talvehtivat, ja kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä. Vedessä elävällä toukalla ei ole jalkoja, se liikkuu takaruumistaan kiemurrellen. Toukka luo nahkansa suunnilleen kolme kertaa, jonka jälkeen se siirtyy kotelovaiheeseen. Sekä toukka että kotelo hengittävät ilmaa takaruumiinsa hengitysputkella. Kehittyminen hyttyseksi täydellisen muodonmuutoksen kautta kestää 2–3 viikkoa. Kehittymisen nopeus riippuu veden lämpötilasta.

Täysikasvuinen hyttynen elää pisimmillään 3–4 viikkoa, mutta monet syyt saattavat tappaa sen aikaisemminkin. Kuivuus tai pakkanen hävittää nopeasti kaikki hyttyset. Hyttyset ovat monien lintujen, hämähäkkien ja sammakoiden ravintoa.

Koirashyttynen elää lyhyen elämän. Se juo vain kukkien mettä, parittelee ja kuolee sen jälkeen. Naaras imee verta, jota se tarvitsee hedelmöittyneiden munien kehittymiseen. Omaksi ravinnokseen naaras kuitenkin juo kukkien mettä.

Alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysten määrää.

Taksonomia

Hyttysten heimoon kuuluu 3 alaheimoa ja 41 sukua.

• alaheimo Anophelinae
  • Anopheles
  • Bironella
  • Chagasia

• alaheimo Culicinae
  • Aedeomyia
  • Aedes
  • Armigeres
  • Ayurakitia
  • Coquillettidia
  • Culex
  • Culiseta
  • Deinocerites
  • Eretmapodites
  • Ficalbia
  • Galindomyia
  • Haemagogus
  • Heizmannia
  • Hodgesia
  • Isostomyia
  • Johnbelkinia
  • Limatus
  • Lutzia
  • Malaya
  • Mansonia
  • Maorigoeldia
  • Mimomyia
  • Onirion
  • Opifex
  • Orthopodomyia
  • Psorophora
  • Runchomyia
  • Sabethes
  • Shannoniana
  • Topomyia
  • Trichoprosopon
  • Tripteroides
  • Udaya
  • Uranotaenia
  • Verrallina
  • Wyeomyia
  • Zeugnomyia

• alaheimo Toxorhynchitinae
  • Toxorhynchites

Suomen hyttyslajit

Suomesta on toistaiseksi tavattu nelisenkymmentä eri hyttyslajia. Tunnettuja, Suomessakin tavattavia lajeja ovat muun muassa metsähyttynen, jänkähyttynen, lehtohyttynen ja keltakuumehyttynen (Aedes aegypti).

alaheimo Anophelinae

• etelänhorkkahyttynen Anopheles claviger
• pohjanhorkkahyttynen Anopheles beklemishevi
• Anopheles maculipennis -lajiryhmä
• horkkahyttynen Anopheles messae

• elohyttynen Coquillettidia richiardii

• rengashyttynen Aedes annulipes
• lehtohyttynen Aedes cantans
• suolahyttynen Aedes caspius
• toukohyttynen Aedes cataphylla
• metsähyttynen Aedes communis
• helohyttynen Aedes cyprius
• tiheikköhyttynen Aedes diantaeus
• luhtahyttynen Aedes dorsalis
• piinahyttynen Aedes excrucians
• tulvahyttynen Aedes euedes
• ruskuhyttynen Aedes flavescens
• jänkähyttynen Aedes hexodontus
• tunturihyttynen Aedes impiger
• pohjanhyttynen Aedes intrudens
• kirjohyttynen Aedes leucomelas
• varjohyttynen Aedes nigrinus
• tundrahyttynen Aedes nigripes
• taigahyttynen Aedes pionips
• lapinhyttynen Aedes pullatus
• aapahyttynen Aedes punctodes
• korpihyttynen Aedes punctor
• rantahyttynen Aedes riparius
• Aedes sticticus (ei pidetä enää suomalaisena lajina)
• kiusahyttynen Aedes vexans
• pikkuhyttynen Aedes cinereus

alaheimo Culicinae

• isokirsihyttynen Culiseta alaskaensis
• rengaskirsihyttynen Culiseta annulata
• valjukirsihyttynen Culiseta bergrothi
• Culiseta subochrea
• viitahyttynen Culiseta morsitans
• ruskokirsihyttynen Culiseta ochroptera

• sammakkohyttynen Culex territans
• lintuhyttynen Culex pipiens ja sen muoto viemärihyttynen C. p. molestus
• Culex torrentium

Aiheesta muualla

• European Mosquito Bulletin
• Hyttysten karkoitus
• Pirkka Utrio (1976) Identification key to Finnish mosquito larvae (DIPTERA, CULICIDAE). Annales Agriculturae Fenniae, Seria Animalia Nocentia n. 88, vol. 15, 128–136
• Hyonteismaailma.fi - Hyttyset Oy Transmeri Ab