Ero sivun ”Hirvikärpänen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
133 625 muokkausta
p Lisätään taksopalkki -malline
LauHir (keskustelu | muokkaukset)
6 muokkausta
p →Hirvikärpänen ja ihminen: Kirjoitusvirhe ja turha ylimääräinen sana
 
(11 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 16: Rivi 16:
| laji = ''cervi''
| laji = ''cervi''
| kaksiosainen = Lipoptena cervi
| kaksiosainen = Lipoptena cervi
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)<ref>[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=152651 ITIS: Lipoptena cervi] {{en}}</ref>
| wikispecies =
| wikispecies =
| commonscat = Lipoptena cervi
| commonscat = Lipoptena cervi
}}
}}
'''Hirvikärpänen''' eli '''hirven täikärpänen'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siilahti, Pertti| Nimeke = Karjalan luonto: Kannas ja Laatokan Karjala| Vuosi = 2008| Sivu = 39| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 978-952-5671-10-0 }}</ref> (''Lipoptena cervi'') on [[täikärpäset|täikärpästen]] (''Hippoboscidae'') heimoon kuuluva [[kaksisiipiset|kaksisiipinen]] [[Loinen (biologia)|ulkoloinen]]. Se käyttää ravintonaan [[hirvieläimet|hirvieläinten]] [[veri|verta]].<ref name="projekti">{{Verkkoviite | Osoite = http://cc.oulu.fi/~lcervi/lcervi.html| Nimeke =Hirvikärpäsprojekti| Julkaisija =Oulu.vi| Viitattu = 13.9.2010}}</ref>
'''Hirvikärpänen''' eli '''hirven täikärpänen'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siilahti, Pertti| Nimeke = Karjalan luonto: Kannas ja Laatokan Karjala| Vuosi = 2008| Sivu = 39| Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 978-952-5671-10-0 }}</ref> (''Lipoptena cervi'') on [[täikärpäset|täikärpästen]] (''Hippoboscidae'') heimoon kuuluva [[kaksisiipiset|kaksisiipinen]] [[Loinen (biologia)|ulkoloinen]]. Se käyttää ravintonaan [[hirvieläimet|hirvieläinten]] [[veri|verta]].<ref name="DD"/>


==Ulkonäkö ja koko==
==Ulkonäkö ja koko==
Hirvikärpänen on rotevahko 5–7 millimetriä pitkä, ruskeansävyinen kaksisiipinen hyönteinen. Jotkut yksilöt ovat kellanruskeita, toiset hyvin tumman ruskeita, lähes mustia. Ruumiinrakenne on litteä ja karvainen. Tärkeä tuntomerkki ovat siivet: hirvikärpäsen siivet osoittavat suoraan taaksepäin, eikä niissä erotu tummempia suonia toisin kuin sukulaislajeilla. Kun eläintä katsoo ylhäältä päin, sen [[imukärsä]] ja paksut jalat erottuvat selvästi.<ref name="projekti" />
Hirvikärpänen on rotevahko, 5–7 millimetriä pitkä, ruskeansävyinen ja kaksisiipinen hyönteinen. Jotkut yksilöt ovat kellanruskeita, toiset hyvin tumman ruskeita, lähes mustia. Sen ruumiinrakenne on litteä ja karvainen. Tärkeä tuntomerkki ovat siivet: hirvikärpäsen siivet osoittavat suoraan taaksepäin, eikä niissä erotu tummempia suonia toisin kuin sukulaislajeilla. Kun eläintä katsoo ylhäältä päin, sen [[imukärsä]] ja paksut jalat erottuvat selvästi.<ref name="HM">{{Verkkoviite | Osoite = https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/pistavat-hyonteiset/hirvikarpanen/ | Nimeke =Hirvikärpänen | Julkaisu =Hyönteismaailma | Viitattu = 17.3.2024}} </ref>


==Levinneisyys==
==Levinneisyys==
Hirvikärpänen esiintyy [[lauhkea vyöhyke|lauhkealla vyöhykkeellä]] [[Eurooppa|Euroopassa]], [[Siperia]]ssa, Pohjois-[[Kiina]]ssa, [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]], jonne se levisi Euroopasta tuotujen [[Peura|peurojen]] mukana sekä [[Algeria]]ssa.<ref name="UKK"/>
Hirvikärpänen esiintyy [[lauhkea vyöhyke|lauhkealla vyöhykkeellä]] [[Eurooppa|Euroopassa]], [[Siperia]]ssa, Pohjois-[[Kiina]]ssa, [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]], jonne se levisi Euroopasta tuotujen [[Peura|peurojen]] mukana sekä [[Algeria]]ssa.<ref name="UKK">Hirvikärpäsprojekti UKK, Oulun yliopisto 2012</ref>


Hirvikärpänen alkoi levitä [[Suomi|Suomeen]] [[1960-luku|1960-luvulla]] kaakosta ja nykyisin se on levinnyt miltei koko maahan aivan [[poronhoitoalue]]en rajoille saakka.<ref name="projekti" /> [[Ruotsi]]ssa hirvikärpästä on tavattu jo 1700-luvulta. Ei tiedetä, miksi hirvikärpäset ovat Suomessa levinneet pohjoisemmaksi kuin Ruotsissa, jossa niitä on ollut yli parisataa vuotta. Hirvikärpäsen voimakkaan lisääntymisen syiksi on esitetty muun muassa runsasta hirvieläinkantaa.{{lähde}} On myös arveltu, ettei hirvikärpänen olisikaan Suomessa [[tulokaslaji]], vaan se olisi elänyt alueella aiemminkin ja vain väliaikaisesti hävinnyt hirvikannan voimakkaan pienenemisen takia 1800-luvun lopulla<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Heinonen, Jaakko | Otsikko= Hirvessä on vetovoimaa| Julkaisu= Suomen Luonto| Ajankohta= 2011| Numero= 6| Sivut=40| Julkaisija= Suomen Luonnonsuojeluliitto}}</ref>.
Hirvikärpänen alkoi levitä [[Suomi|Suomeen]] [[1960-luku|1960-luvulla]] kaakosta, ja nykyisin se on levinnyt miltei koko maahan aivan [[poronhoitoalue]]en rajoille saakka.<ref name="DD"/> [[Ruotsi]]ssa hirvikärpästä on tavattu jo 1700-luvulta alkaen. Ei tiedetä, miksi hirvikärpäset ovat Suomessa levinneet pohjoisemmaksi kuin Ruotsissa, jossa niitä on ollut yli parisataa vuotta. Hirvikärpäsen voimakkaan lisääntymisen syiksi on esitetty muun muassa runsasta [[Hirvieläimet|hirvieläinkantaa]].{{lähde}} On myös arveltu, ettei hirvikärpänen olisikaan Suomessa [[tulokaslaji]], vaan se olisi elänyt alueella aiemminkin ja vain väliaikaisesti hävinnyt [[Hirvi|hirvikannan]] voimakkaan pienenemisen takia 1800-luvun lopulla<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Heinonen, Jaakko | Otsikko= Hirvessä on vetovoimaa| Julkaisu= Suomen Luonto| Ajankohta= 2011| Numero= 6| Sivut=40| Julkaisija= Suomen Luonnonsuojeluliitto}}</ref>.


== Elintavat ==
== Elintavat ==
Hirvikärpäsen isäntäeläin on yleensä [[hirvi]], mutta sitä on tavattu muissakin [[hirvieläimet|hirvieläimissä]]. Hirvikärpänen elää isäntäeläimen karvapeitteessä ja kumpikin sukupuoli<ref name="UKK"/> imee [[veri|verta]] ravinnokseen. Niiden runsain esiintyminen on elokuun puolivälin ja syyskuun lopun välillä, jolloin aikuiset hirvikärpäset kuoriutuvat koteloista. Hirvikärpänen on melko kömpelö lentäjä eikä se yleensä lennä kuin korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä suoraviivaisesti hirveksi uskomaansa kohteeseen.<ref>[http://www.esaimaa.fi/Online/2008/08/21/Hirvikärpäsistä+tuli+pysyvä+riesa/200815747689/4 Hirvikärpäsistä tuli pysyvä riesa] Etelä-Saimaa 2008</ref> Enimmäkseen se oleilee puiden ja kasvuston seassa odottaen, että potentiaalinen isäntäeläin tulee riittävän lentoetäisyyden päähän. Tuuli ja vesisade vaikeuttavat huomattavasti hirvikärpäsen lentosuoritusta ja suunnistusta. Koska hirvikärpänen on huono lentäjä, se ei myöskään parveile metsissä kuten muut kärpäset ja hyttyset.{{Lähde}} Se tarvitsee lähes kymmenen asteen lämpötilan lentääkseen.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-8301283 Hirvikärpänen on puolukkametsän viheliäinen vitsaus – kuinka suojautua?] Yle, 2019</ref> Yleensä hirvikärpänen jättäytyy niille alueille, joihin hirvestä tippuneet kotelot ovat jääneet ja joista aikuiset yksilöt ovat kuoriutuneet.
Hirvikärpäsen isäntäeläin on yleensä hirvi, mutta sitä on tavattu muissakin hirvieläimissä. Hirvikärpänen elää isäntäeläimen karvapeitteessä ja kumpikin sukupuoli imee [[veri|verta]] ravinnokseen. Niiden runsain esiintyminen on elokuun puolivälin ja syyskuun lopun välillä, jolloin aikuiset hirvikärpäset kuoriutuvat koteloista. Hirvikärpänen on melko kömpelö lentäjä, eikä se yleensä lennä kuin korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä suoraviivaisesti hirveksi uskomaansa kohteeseen. Enimmäkseen se oleilee puiden ja kasvuston seassa odottaen, että sopiva isäntäeläin tulee riittävän lentoetäisyyden päähän. Tuuli ja vesisade vaikeuttavat huomattavasti hirvikärpäsen lentosuoritusta ja suunnistusta. Se on vaihtolämpöinen ja tarvitsee noin +5 asteen lämpötilan lentääkseen. Aikuiset hirvikärpäset pysyvät kuitenkin elossa pikkupakkasessa, ja lyhyen aikaa jopa -15 °C :n lämpötilassa. Pitkistä pakkasjaksoista hirvikärpänen selviää ainoastaan hirven turkissa ja iholla.<ref name="ÖA"/>


==Lisääntyminen==
==Lisääntyminen==
Hirvikärpäsnaaras kantaa sisällään munia, joista kuoriutuvat [[Toukka|toukat]] elävät naaraan sisällä ja [[Kotelo (biologia)|koteloituvat]] valmiina pudotettavaksi maahan esimerkiksi hirven makuupaikoille. Kotelot talvehtivat maassa kunnes niistä kuoriutuu aikuisia yksilöitä elo–syyskuussa. Naaraassa hedelmöittyy vain yksi munasolu kerrallaan. Yhden naaraan elinaikanaan tuottamien jälkeläisten määrää ei tunneta, mutta sukulaislajilla se on muutamia kymmeniä. Hirvikärpäsnaaraan jälkeläisilleen tarjoamat ravintovarat määrittelevät jälkeläisten menestyksen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Härkönen, aura | Nimeke = Seasonal variation in the life histories of a viviparous ectoparasite, the deer ked | Vuosi = 2012 | Sivu = 2, 21 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oulun Yliopisto | Isbn = 978-951-42-9896-7 | www = https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/37642/isbn978-951-42-9896-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.3.2024 | Kieli = }}</ref>


⚫
Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan on viitteitä siitä, että erityisesti [[tiaiset]] käyttäisivät hirvikärpästen [[kotelo (biologia)|koteloita]] talviravintonaan hirvien makuupaikoilla vieläpä niin että suosivat [[infektio|infektoituneiden]] hirvien makuupaikkoja. Tämä ilmiö saattaa tutkijan mukaan olla rajoittava tekijä hirvikärpäsen esiintymisessä seuraavana kesänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-5058031 | Nimeke = Linnut syövät talvella hirvikärpäsen koteloita | Tekijä = Susanna Kolehmainen | Selite = Sirpa Kauniston haastattelu | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 17.3.2024 }}</ref>
Hirvikärpäsnaaras kantaa sisällään munia, joista kuoriutuvat [[Toukka|toukat]] elävät naaraan sisällä ja [[Kotelo (biologia)|koteloituvat]] valmiina pudotettavaksi maahan esimerkiksi hirven makuupaikoille. Kotelot talvehtivat maassa kunnes niistä kuoriutuu aikuisia yksilöitä elo–syyskuussa. Tarkalleen ei tiedetä, montako jälkeläistä hirvikärpäsnaaras ehtii elämänsä aikana tuottaa, mutta luvun arvellaan olevan korkeintaan muutamia kymmeniä. Hirvikärpänen on varsin poikkeuksellinen, sillä useimmat muut hyönteiset munivat elämänsä aikana jopa useita satoja munia.<ref name="UKK"/> Sen sijaan yhdessä hirvessä voi olla jopa yli 10&nbsp;000 hirvikärpäsyksilöä. Aikuiset yksilöt eivät tunnu selviävän kunnolla pakkasesta ilman isäntäeläintä. Hirvikärpäsen pariutumista ja varsinaista suvunjatkomekanismia ei tunneta tarkoin vähäisen tutkimuksen vuoksi.

⚫
Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan on viitteitä siitä, että erityisesti [[tiaiset]] käyttäisivät hirvikärpästen [[kotelo (biologia)|koteloita]] talviravintonaan hirvien makuupaikoilla vieläpä niin että suosivat [[infektio|infektoituneiden]] hirvien makuupaikkoja. Tämä ilmiö saattaa tutkijan mukaan olla rajoittava tekijä hirvikärpäsen esiintymisessä seuraavana kesänä.<ref>[https://www.uef.fi/uef/tiedotteet2;jsessionid=68B54B83ACBEC17AC2BC15F6C2C66CA8?p_p_id=101_INSTANCE_1cUp&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=3&p_p_col_count=7&_101_INSTANCE_1cUp_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_1cUp_urlTitle=20120111-linnut-syovat-hirvikarpasen-koteloita-talvisaikaan&_101_INSTANCE_1cUp_type=content&redirect=%2Fuef Itä-Suomen yliopiston tiedote, luettu 17.1.2012]</ref>


== Hirvikärpänen ja muut lajit ==
== Hirvikärpänen ja muut lajit ==


Suomessa hirvikärpäset lisääntyvät yleensä hirvissä, Ruotsissa laji on yleinen [[Metsäkauris|metsäkauriissa]].<ref name="HS">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hirvik%C3%A4rp%C3%A4set+lent%C3%A4v%C3%A4t+taas+marjastajan+kiusana/1135248689201 | Nimeke = Hirvikärpäset lentävät taas marjastajan kiusana | Ajankohta = 2009 | Julkaisija = Helsingin-Sanomat}}</ref> Suomessa on havaittu että [[Poro|porojen]], metsäpeurojen ja metsäkauriiden yöpymispaikoilla on vähän tai ei lainkaan koteloita, jotka kertoisivat hirvikärpäsen lisääntyvän niissä. Porot kärsivät selvästi, jos hirvikärpäset ovat niiden kimpussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ita-savo.fi/Uutiset/hirvikärpäset_pörräävät_marjastajan_kiusana_9429461.html | Nimeke = Hirvikärpäset pörräävät marjastajan kiusana | Julkaisija = Itä-Savo}}</ref>
Suomessa hirvikärpäset lisääntyvät yleensä hirvissä, valkohäntä- ja metsäkauriissa, ja sitä on tavattu Suomessa myös metsäpeuroissa ja poroissa.<ref name="DD"/> Ruotsissa laji on yleinen [[Metsäkauris|metsäkauriissa]].<ref name="ÖA">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.otokkaakatemia.fi/tietoa-hirvikarpasesta/ | Nimeke = Tietoa hirvikärpäsestä | Tekijä = Prof. Arja Kaitala, FT Laura Härkönen ja FT Sirpa Kaunisto | Ajankohta = | Julkaisu = Ötökkäakatemia | Viitattu = 17.3.2024 }}</ref>


Suomessa on havaittu että [[Poro|porojen]], metsäpeurojen ja metsäkauriiden yöpymispaikoilla on vähän tai ei lainkaan koteloita, jotka kertoisivat hirvikärpäsen lisääntyvän niissä.<ref name="ÖA"/>
Muita eläimiä, joissa hirvikärpästä on tavattu ovat muun muassa [[valkohäntäpeura]], metsäkauris, [[kuusipeura]], metsäpeura, [[saksanhirvi]], poro, [[myskihirvi]], [[gemssi]], [[mufloni]], [[mäyrä]], [[susi]], [[karhu]], [[lammas]], [[hevonen]], [[lehmä]], [[sika]] ja [[koira]].<ref name="UKK">[http://cc.oulu.fi/~lcervi/faq.html#ihminen2 Usein Kysyttyä] Hirvikärpäsprojekti, Oulu</ref>


Muita eläimiä, joissa hirvikärpästä on tavattu ovat muun muassa [[valkohäntäpeura]], metsäkauris, [[kuusipeura]] ja metsäpeura.<ref name="DD"/> Hirvikärpänen saattaa erehtyä ihmiseen, koiraan tai muuhun kotieläimeen ja imeä verta, mutta niissä se ei lisäänny. Hirvikärpänen tarvitsee hirvieläimen verta lisääntyäkseen ja tuottaakseen jälkeläisiä.<ref name="ÖA"/>
Lähes kymmenen kuukauden aikana, jonka hirvikärpäsen kotelot ovat maassa, ne voivat joutua [[Myyrät|myyrien]], [[Päästäiset|päästäisten]] tai lintujen kuten [[Naakka|naakkojen]], [[Kottarainen|kottaraisten]], [[Närhi|närhien]] tai [[Hömötiainen|hömötiaisten]] syömiksi. On myös tutkittu mitä [[muurahaiset]] tekevät koteloille.<ref name="HS"/><ref name="YLE"/><ref name="UKK"/>

Lähes kymmenen kuukauden aikana, jonka hirvikärpäsen kotelot ovat maassa, ne voivat joutua [[Myyrät|myyrien]], [[Päästäiset|päästäisten]] tai lintujen kuten [[Naakka|naakkojen]], [[Kottarainen|kottaraisten]], [[Närhi|närhien]] tai [[Hömötiainen|hömötiaisten]] syömiksi. Kesällä koteloita syövät myös muurahaiset ja muut petoselkärangattomat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/3-6302600 | Nimeke = Tutkimus: Hirvikärpäselle löytynyt uusia vihollisia | Tekijä = | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 17.3.2024 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaleva.fi/hirvikarpanen-on-sitkea-alkusyksyn-riesa-nain-asia/3343256 | Nimeke = Hirvi­kärpänen on sitkeä alku­syksyn riesa – näin asian­tuntija vastasi hirvi­kärpäs­väittämiin | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kaleva | Viitattu = 17.3.2024 }}</ref>


==Hirvikärpänen ja ihminen==
==Hirvikärpänen ja ihminen==
Rivi 51: Rivi 52:
Kohdatessaan [[ihminen|ihmisen]] hirvikärpänen yleensä erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen, koska se suunnistaa lähinnä lämpöaistinsa avulla suureen lämpimään kohteeseen toisin kuten esimerkiksi [[hyttyset|hyttynen]], joka aistii hiilidioksidin uhrinsa hengityksestä. Lennettyään vaatteille, iholle tai hiuksiin hirvikärpänen saattaa pudottaa siipensä.
Kohdatessaan [[ihminen|ihmisen]] hirvikärpänen yleensä erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen, koska se suunnistaa lähinnä lämpöaistinsa avulla suureen lämpimään kohteeseen toisin kuten esimerkiksi [[hyttyset|hyttynen]], joka aistii hiilidioksidin uhrinsa hengityksestä. Lennettyään vaatteille, iholle tai hiuksiin hirvikärpänen saattaa pudottaa siipensä.


Hirvikärpäsen pistot voivat aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa allergikoille. Ihmisen veri tuntuu usein kelpaavan jollakin lailla hirvikärpäsen ravinnoksi, ja kärpänen on syksyisessä metsässä kiusallinen. Paras karkotuslääke on joidenkin mielipiteiden mukaan vanhanajan yleislääkkeeksi kutsutut apteekista saatavat [[kamferi]]tipat, mutta tieteellisesti niillä ei ole todettu tehokasta vaikutusta.<ref>[http://www.aarrelehti.fi/vieraskyna/fi_FI/vieraskyna909/ MMT Sauli Härkösen artikkeli Aarre-lehdessä, luettu 17.1.2012]</ref> Hirvikärpäset tunkeutuvat kapeimmastakin raosta vaatteiden sisään ja piiloutuvat vaatteiden taitoksiin ja saumoihin. Alustavien tutkimustulosten mukaan vaaleat vaatteet saattavat vähentää hirvikärpästen hyökkäyksiä. Kuitenkin tutkimustulokset ovat varsin vähäisiä ja perustuvat lähinnä eri ihmisten kertomuksiin.
Hirvikärpäsen pistot voivat aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa allergikoille. Ihmisen veri tuntuu usein kelpaavan jollakin lailla hirvikärpäsen ravinnoksi, ja kärpänen on syksyisessä metsässä kiusallinen. Paras karkotuslääke on joidenkin mielipiteiden mukaan vanhanajan yleislääkkeeksi kutsutut apteekista saatavat [[kamferi]]tipat, mutta tieteellisesti niillä ei ole todettu tehokasta vaikutusta.<ref>[http://www.aarrelehti.fi/vieraskyna/fi_FI/vieraskyna909/ MMT Sauli Härkösen artikkeli Aarre-lehdessä, luettu 17.1.2012] {{Wayback|1=http://www.aarrelehti.fi/vieraskyna/fi_FI/vieraskyna909/ |päiväys=20150909224220 }}</ref>
Hirvikärpäset tunkeutuvat kapeimmastakin raosta vaatteiden sisään ja piiloutuvat vaatteiden taitoksiin ja saumoihin. Alustavien tutkimustulosten mukaan vaaleat vaatteet saattavat vähentää hirvikärpästen hyökkäyksiä.<ref name="DD"/> Kuitenkin tutkimustulokset ovat varsin vähäisiä ja perustuvat lähinnä eri ihmisten kertomuksiin.

⚫
Paras keino suojautua hirvikärpäsiltä on peittää kaikki lämpöä huokuvat ihon kohdat vaatetuksen ulkopuolella, esimerkiksi kädet, kaulan seutu ja päälaki.<ref name="ÖA"/>


Rakenteeltaan hirvikärpänen on poikkeuksellisen vankkaa tekoa, ja sen tappaminen huitomalla tai lyömällä on erittäin vaikeaa. Yhtä aikaa sekä joustavan että kovan [[kitiini]]kuoren murskaaminen ei onnistu helposti edes sormien välissä, vaan vaatii esimerkiksi litistämisen kynnellä jotakin kovaa alustaa vasten. Toinen tehokas tapa murskata hirvikärpänen on poimia se kahden sormen väliin ja hiertää murskaksi samaan aikaan puristamalla ja sormia sivuttaissuunnassa liikuttamalla. Hirvikärpäseen eivät vaikuta myöskään iholle levitettävät [[Insektisidi|hyönteismyrkyt]]. Metsästä palattua on syytä tarkistaa vaatteet ja taivekohdat, sekä kammata hiukset tiheällä kammalla.<ref name="ÖA"/><ref name="HM"/>
⚫
Paras keino suojautua hirvikärpäsiltä on peittää kaikki lämpöä huokuvat ihon kohdat vaatetuksen ulkopuolella, esimerkiksi kädet, kaulan seutu ja päälaki. Hirvikärpäsen irrottaminen hiuksista voi olla vaikea tehtävä. Sitä voi kuitenkin helpottaa käyttämällä tiheää ”täikampaa”. Hirvikärpäset eivät muni ihmisen hiuksiin.<ref name="UKK"/>


Rakenteeltaan hirvikärpänen on poikkeuksellisen vankkaa tekoa, ja sen tappaminen huitomalla tai lyömällä on erittäin vaikeaa. Yhtä aikaa sekä joustavan että kovan [[kitiini]]kuoren murskaaminen ei onnistu helposti edes sormien välissä, vaan vaatii esimerkiksi litistämisen kynnellä jotakin kovaa alustaa vasten. Toinen tehokas tapa murskata hirvikärpänen on poimia se kahden sormen väliin ja hiertää murskaksi samaan aikaan puristamalla ja sormia sivuttaissuunnassa liikuttamalla. Hirvikärpäseen eivät vaikuta myöskään monet [[Insektisidi|hyönteismyrkyt]].{{Lähde}} Hirvikärpäset kuolevat kuitenkin yli 60 asteen lämpötilassa, eli tarpeeksi kuumassa saunominen tappaa hirvikärpäsen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000008196039.html| Nimeke = Inhottava hirvikärpäsihottuma aiheuttaa paukamia ja piinaavaa kutinaa – näin suojaudut vastenmielisiltä mönkijöiltä sieni- ja marjaretkellä| Tekijä = Haapala, Sonja| Julkaisu = Ilta-Sanomat| Ajankohta = 18.8.2021| Viitattu = 16.6.2022}}</ref>
Hirvikärpäset kuolevat yli 60 asteen lämpötilassa, eli tarpeeksi kuumassa saunominen tappaa hirvikärpäsen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000008196039.html| Nimeke = Inhottava hirvikärpäsihottuma aiheuttaa paukamia ja piinaavaa kutinaa – näin suojaudut vastenmielisiltä mönkijöiltä sieni- ja marjaretkellä| Tekijä = Haapala, Sonja| Julkaisu = Ilta-Sanomat| Ajankohta = 18.8.2021| Viitattu = 16.6.2022}}</ref>


Hirvikärpäsen sylki aiheuttaa joillekin ihmisille allergisen reaktion, joka saa aikaan pitkään kestäviä paukamia.<ref name="YLE">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/09/hirvikarpanen_on_kelju_kaveri_1968935.html | Nimeke = Hirvikärpänen on kelju kaveri | Julkaisija = YLE Keski-Suomi | Ajankohta = 9.9.2010}}</ref>
Hirvikärpäsen sylki aiheuttaa joillekin ihmisille allergisen reaktion, joka saa aikaan pitkään kestäviä paukamia. Hirvikärpästen on todettu aiheuttavan hankalaa [[hirvikärpäsihottuma]]a. Sen syystä tiedetään vähän. [[Bartonella]]-bakteeria esiintyy hirvikärpäsissä, mutta se on tuskin oireiden syynä. <ref name="DD">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.duodecimlehti.fi/duo97387 | Nimeke = Hirvikärpäsihottuma - maanlaajuinen riesa | Tekijä = Timo Reunala, Maria Laine, Martine Vornanen ja Sauli Härkönen | Ajankohta = 2008 | Julkaisu = Duodecim | Viitattu = 17.3.2024 }}</ref>
Toistaiseksi hirvikärpästen mahdollisesti levittämistä sairauksista tiedetään hyvin vähän. Esimerkiksi [[Bartonella]]-bakteeri on epäilyksen kohde. Hirvikärpästen on todettu aiheuttavan hankalaa [[hirvikärpäsihottuma]]a<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ts.fi/online/kotimaa/58419.html | Nimeke = Hirvikärpäset levittävät haitallista bakteeria | Julkaisija = Turun sanomat | Ajankohta=2009}}</ref>.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 64: Rivi 68:


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
⚫
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/16/miten-suojautua-hirvikarpasilta Ylen Elävä arkisto: Miten suojautua hirvikärpäsiltä?] 2013
* [http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=152651 ITIS: Lipoptena cervi] {{en}}
* [http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9896-7 Väitös hirvikärpäsen erikoisesta lisääntymistavasta]
* [http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/karpaset/hirvikarpanen/ Hyönteismaailma.fi - Hirvikärpäset] Oy Transmeri Ab
⚫
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/16/miten-suojautua-hirvikarpasilta Ylen Elävä arkisto: Miten suojautua hirvikärpäsiltä?]


{{Metatieto}}
{{Metatieto}}

Nykyinen versio 10. syyskuuta 2024 kello 15.24

Hirvikärpänen
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Tynnyrikotelokärpäset Cyclorrhapha
Heimo: Täikärpäset Hippoboscidae
Suku: Lipoptena
Laji: cervi
Kaksiosainen nimi

Lipoptena cervi
(Linnaeus, 1758)[2]

Katso myös

  Hirvikärpänen Commonsissa

Hirvikärpänen eli hirven täikärpänen[3] (Lipoptena cervi) on täikärpästen (Hippoboscidae) heimoon kuuluva kaksisiipinen ulkoloinen. Se käyttää ravintonaan hirvieläinten verta.[4]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvikärpänen on rotevahko, 5–7 millimetriä pitkä, ruskeansävyinen ja kaksisiipinen hyönteinen. Jotkut yksilöt ovat kellanruskeita, toiset hyvin tumman ruskeita, lähes mustia. Sen ruumiinrakenne on litteä ja karvainen. Tärkeä tuntomerkki ovat siivet: hirvikärpäsen siivet osoittavat suoraan taaksepäin, eikä niissä erotu tummempia suonia toisin kuin sukulaislajeilla. Kun eläintä katsoo ylhäältä päin, sen imukärsä ja paksut jalat erottuvat selvästi.[5]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvikärpänen esiintyy lauhkealla vyöhykkeellä Euroopassa, Siperiassa, Pohjois-Kiinassa, Pohjois-Amerikassa, jonne se levisi Euroopasta tuotujen peurojen mukana sekä Algeriassa.[6]

Hirvikärpänen alkoi levitä Suomeen 1960-luvulla kaakosta, ja nykyisin se on levinnyt miltei koko maahan aivan poronhoitoalueen rajoille saakka.[4] Ruotsissa hirvikärpästä on tavattu jo 1700-luvulta alkaen. Ei tiedetä, miksi hirvikärpäset ovat Suomessa levinneet pohjoisemmaksi kuin Ruotsissa, jossa niitä on ollut yli parisataa vuotta. Hirvikärpäsen voimakkaan lisääntymisen syiksi on esitetty muun muassa runsasta hirvieläinkantaa.lähde? On myös arveltu, ettei hirvikärpänen olisikaan Suomessa tulokaslaji, vaan se olisi elänyt alueella aiemminkin ja vain väliaikaisesti hävinnyt hirvikannan voimakkaan pienenemisen takia 1800-luvun lopulla[7].

Elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvikärpäsen isäntäeläin on yleensä hirvi, mutta sitä on tavattu muissakin hirvieläimissä. Hirvikärpänen elää isäntäeläimen karvapeitteessä ja kumpikin sukupuoli imee verta ravinnokseen. Niiden runsain esiintyminen on elokuun puolivälin ja syyskuun lopun välillä, jolloin aikuiset hirvikärpäset kuoriutuvat koteloista. Hirvikärpänen on melko kömpelö lentäjä, eikä se yleensä lennä kuin korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä suoraviivaisesti hirveksi uskomaansa kohteeseen. Enimmäkseen se oleilee puiden ja kasvuston seassa odottaen, että sopiva isäntäeläin tulee riittävän lentoetäisyyden päähän. Tuuli ja vesisade vaikeuttavat huomattavasti hirvikärpäsen lentosuoritusta ja suunnistusta. Se on vaihtolämpöinen ja tarvitsee noin +5 asteen lämpötilan lentääkseen. Aikuiset hirvikärpäset pysyvät kuitenkin elossa pikkupakkasessa, ja lyhyen aikaa jopa -15 °C :n lämpötilassa. Pitkistä pakkasjaksoista hirvikärpänen selviää ainoastaan hirven turkissa ja iholla.[8]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirvikärpäsnaaras kantaa sisällään munia, joista kuoriutuvat toukat elävät naaraan sisällä ja koteloituvat valmiina pudotettavaksi maahan esimerkiksi hirven makuupaikoille. Kotelot talvehtivat maassa kunnes niistä kuoriutuu aikuisia yksilöitä elo–syyskuussa. Naaraassa hedelmöittyy vain yksi munasolu kerrallaan. Yhden naaraan elinaikanaan tuottamien jälkeläisten määrää ei tunneta, mutta sukulaislajilla se on muutamia kymmeniä. Hirvikärpäsnaaraan jälkeläisilleen tarjoamat ravintovarat määrittelevät jälkeläisten menestyksen.[9]

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan on viitteitä siitä, että erityisesti tiaiset käyttäisivät hirvikärpästen koteloita talviravintonaan hirvien makuupaikoilla vieläpä niin että suosivat infektoituneiden hirvien makuupaikkoja. Tämä ilmiö saattaa tutkijan mukaan olla rajoittava tekijä hirvikärpäsen esiintymisessä seuraavana kesänä.[10]

Hirvikärpänen ja muut lajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa hirvikärpäset lisääntyvät yleensä hirvissä, valkohäntä- ja metsäkauriissa, ja sitä on tavattu Suomessa myös metsäpeuroissa ja poroissa.[4] Ruotsissa laji on yleinen metsäkauriissa.[8]

Suomessa on havaittu että porojen, metsäpeurojen ja metsäkauriiden yöpymispaikoilla on vähän tai ei lainkaan koteloita, jotka kertoisivat hirvikärpäsen lisääntyvän niissä.[8]

Muita eläimiä, joissa hirvikärpästä on tavattu ovat muun muassa valkohäntäpeura, metsäkauris, kuusipeura ja metsäpeura.[4] Hirvikärpänen saattaa erehtyä ihmiseen, koiraan tai muuhun kotieläimeen ja imeä verta, mutta niissä se ei lisäänny. Hirvikärpänen tarvitsee hirvieläimen verta lisääntyäkseen ja tuottaakseen jälkeläisiä.[8]

Lähes kymmenen kuukauden aikana, jonka hirvikärpäsen kotelot ovat maassa, ne voivat joutua myyrien, päästäisten tai lintujen kuten naakkojen, kottaraisten, närhien tai hömötiaisten syömiksi. Kesällä koteloita syövät myös muurahaiset ja muut petoselkärangattomat.[11][12]

Hirvikärpänen ja ihminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hirvikärpänen siivet pudottaneena.

Kohdatessaan ihmisen hirvikärpänen yleensä erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen, koska se suunnistaa lähinnä lämpöaistinsa avulla suureen lämpimään kohteeseen toisin kuten esimerkiksi hyttynen, joka aistii hiilidioksidin uhrinsa hengityksestä. Lennettyään vaatteille, iholle tai hiuksiin hirvikärpänen saattaa pudottaa siipensä.

Hirvikärpäsen pistot voivat aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa allergikoille. Ihmisen veri tuntuu usein kelpaavan jollakin lailla hirvikärpäsen ravinnoksi, ja kärpänen on syksyisessä metsässä kiusallinen. Paras karkotuslääke on joidenkin mielipiteiden mukaan vanhanajan yleislääkkeeksi kutsutut apteekista saatavat kamferitipat, mutta tieteellisesti niillä ei ole todettu tehokasta vaikutusta.[13]

Hirvikärpäset tunkeutuvat kapeimmastakin raosta vaatteiden sisään ja piiloutuvat vaatteiden taitoksiin ja saumoihin. Alustavien tutkimustulosten mukaan vaaleat vaatteet saattavat vähentää hirvikärpästen hyökkäyksiä.[4] Kuitenkin tutkimustulokset ovat varsin vähäisiä ja perustuvat lähinnä eri ihmisten kertomuksiin.

Paras keino suojautua hirvikärpäsiltä on peittää kaikki lämpöä huokuvat ihon kohdat vaatetuksen ulkopuolella, esimerkiksi kädet, kaulan seutu ja päälaki.[8]

Rakenteeltaan hirvikärpänen on poikkeuksellisen vankkaa tekoa, ja sen tappaminen huitomalla tai lyömällä on erittäin vaikeaa. Yhtä aikaa sekä joustavan että kovan kitiinikuoren murskaaminen ei onnistu helposti edes sormien välissä, vaan vaatii esimerkiksi litistämisen kynnellä jotakin kovaa alustaa vasten. Toinen tehokas tapa murskata hirvikärpänen on poimia se kahden sormen väliin ja hiertää murskaksi samaan aikaan puristamalla ja sormia sivuttaissuunnassa liikuttamalla. Hirvikärpäseen eivät vaikuta myöskään iholle levitettävät hyönteismyrkyt. Metsästä palattua on syytä tarkistaa vaatteet ja taivekohdat, sekä kammata hiukset tiheällä kammalla.[8][5]

Hirvikärpäset kuolevat yli 60 asteen lämpötilassa, eli tarpeeksi kuumassa saunominen tappaa hirvikärpäsen.[14]

Hirvikärpäsen sylki aiheuttaa joillekin ihmisille allergisen reaktion, joka saa aikaan pitkään kestäviä paukamia. Hirvikärpästen on todettu aiheuttavan hankalaa hirvikärpäsihottumaa. Sen syystä tiedetään vähän. Bartonella-bakteeria esiintyy hirvikärpäsissä, mutta se on tuskin oireiden syynä. [4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jere Kahanpää: Hirvikärpänen – Lipoptena cervi Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. ↑ ITIS: Lipoptena cervi (englanniksi)
  3. ↑ Siilahti, Pertti: Karjalan luonto: Kannas ja Laatokan Karjala, s. 39. Jyväskylä: Gummerus, 2008. ISBN 978-952-5671-10-0
  4. ↑ a b c d e f Timo Reunala, Maria Laine, Martine Vornanen ja Sauli Härkönen: Hirvikärpäsihottuma - maanlaajuinen riesa Duodecim. 2008. Viitattu 17.3.2024.
  5. ↑ a b Hirvikärpänen Hyönteismaailma. Viitattu 17.3.2024.
  6. ↑ Hirvikärpäsprojekti UKK, Oulun yliopisto 2012
  7. ↑ Heinonen, Jaakko: Hirvessä on vetovoimaa. Suomen Luonto, 2011, nro 6, s. 40. Suomen Luonnonsuojeluliitto.
  8. ↑ a b c d e f Prof. Arja Kaitala, FT Laura Härkönen ja FT Sirpa Kaunisto: Tietoa hirvikärpäsestä Ötökkäakatemia. Viitattu 17.3.2024.
  9. ↑ Härkönen, aura: Seasonal variation in the life histories of a viviparous ectoparasite, the deer ked, s. 2, 21. Oulun Yliopisto, 2012. ISBN 978-951-42-9896-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 17.3.2024).
  10. ↑ Susanna Kolehmainen: Linnut syövät talvella hirvikärpäsen koteloita (Sirpa Kauniston haastattelu) Yle. 2012. Viitattu 17.3.2024.
  11. ↑ Tutkimus: Hirvikärpäselle löytynyt uusia vihollisia Yle. 2012. Viitattu 17.3.2024.
  12. ↑ Hirvi­kärpänen on sitkeä alku­syksyn riesa – näin asian­tuntija vastasi hirvi­kärpäs­väittämiin Kaleva. Viitattu 17.3.2024.
  13. ↑ MMT Sauli Härkösen artikkeli Aarre-lehdessä, luettu 17.1.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Haapala, Sonja: Inhottava hirvikärpäsihottuma aiheuttaa paukamia ja piinaavaa kutinaa – näin suojaudut vastenmielisiltä mönkijöiltä sieni- ja marjaretkellä Ilta-Sanomat. 18.8.2021. Viitattu 16.6.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hirvikärpänen&oldid=22626335”