Indus-vaihe
Indus-vaihe (lyhenne Trias t1, engl. Induan, Kiinan Feixianguanian) oli maapallon historiassa vaihe, jolloin triaskausi alkoi. Silloin maapallon eliölajisto oli harventunut permikauden suuren joukkotuhon jäljiltä. Kausi oli ajoitusten mukaan noin 251 ± 0,4 - 249,7 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten. Maapallo oli silloin kuuma, aavikoitunut, eloton. Ilmakehässä oli vähän happea, ja meri ja suurin osa makeasta vedestä hapettomia. Monet eläimet, ammoniitit, kalat, hyönteiset, sammakkoleläimet ja matelijat pysyivät harvinaisina. Matelijoista nelijalkaiset matalat Lystrosauridit, proterosuchidit hallitsivat elämää maalla. Maapallo pysyi permikauden lopun joukkotuhon jälkeen pitkään miltei elinkelvottoman kuumana ns Smithian-Spathian-jaksolla, joka päättyi vasta 247 miljoonaa vuotat sitten[1].
Indus-vaihe
Indus-vaihe (eli Trias-kauden alajakso t1, Kiinan Feixianguanian) 251 ± 0,4 - 249,7 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten aloitti maapallon historiassa suuren permikauden joukkotuhon jälkeen triaskauden ja mesotsooisen maailmankauden, joka oli matelijoiden valta-aikaa. Se oli alatriaskauden ensimmäinen vaihe. Euroopan kerrostumiassa kauden alkupuolelle osuu Griesbachian-alavaihe, ja loppujaksolle Dienerian.
Maapallon maa-ala oli suureksi osaksi yhtenä Pangaia-jättimantereena, jota ympäröi valtava Panthalassa-valtameri[2]. Siperia lienee ollut Pangaian lähellä matalahkon salmen erottamana. Pangaian itäpuolella oli joukko saarikaaria joissa oli suuria saaria, muun muassa Japani ja Kiinan ja Indoneasian osia[3][4].
Monet eläimet, hyönteiset, kalat sammakkoeläimet, nisäkäsmäiset ja kehittyneemmät matelijat olivat nykytiedon mukaan harvinaisia, ja lajien kokonaismäärä yhä pieni, mutta kauden lopulla nopeassa kasvussa[5]. Maalla eli lähinnä virtahepomaisia lystrosaurideja[6] ja arkosaureihin kuuluvia proterosuchideja, jotka muistuttivat jaloilla kävelenän krokotiilin ja liskon risteytystä. Erään arvion mukaan 95% maaeläimistöstä oli triaskauden alussa lystrosaurideja.lähde? Indus-kaudelle luonteenomaisia ovat pitkulaiset krokotiilia muistuttavat sammakkoeläimet, mm. Labyrintodontit[7]. Koppisiemeniset kasvit etenivät maalla.
Indus-vaiheen aikana maailma oli omituinen, jokin oli ehkä tehnyt sen myrkylliseksi[8]. Maapallo oli epätavallisen kuiva, kuuma[9]. Ehkä se oli jatkuvasti kuuma, ehkä lämmin ja hyvin kuuma tai hyvin kylmä ja hyvin kuuma vaihtelivat[10]. Se oli aavikoitunut laajalti[11]. Aavikot ulottuivat päiväntasaajan seuduilta 30-50 leveysasteelle asti, tosin jättimanner Pangaian itäosissa oli päiväntasaajan lähellä kosteata. Maapallo oli "superkasvihuonetilassa" ja luultavasti lämpeni tai oli lämpimimmillään kauden alussa[12]. Merenpinta oli hyvin alhaalla. Kuumuudesta huolimatta jäätiköitä. Merten happipitoisuus oli pieni. Ilmakehässä oli niukasti happea ja runsaasti hiilidioksidia, johtuen luultavasti tulivuoritoiminnasta. Ilmakehän happipitoisuus lienee ollut välillä 12-16 %.lähde? Säteilytaso lienee ollut korkea[13].
Indus-kaudella tai pien sen jälkeen näkyi hiilen isotooppimäärän hidas palautuminen kohti normaalia[14]. Kerran tai muutaman kerran hiilen ja hapen isotooppisuhteet poikkesivat normaalista[15].Stromatoliitit ja bakteerimatot palasivat indus-vaiheen alussa. Stromatoliitithan syötiin viimeistään kambrikaudella. Tämäkin viittaa siihen, että meren lajisto olisi harventunut. Pian stromatoliitit katosivat fossiilisarjoista.
Kauden jako
Indus-vaihe
- Griesbachian
- ala-
- keski-
- ylä--
- Varhaine Dienerian
51,0 – 249,7 miljoonaa vuotta sitten Dienerian 250,4 - 249,7 miljoonaa vuotta sitten? Griesbachian 251 - 250,4 miljoonaa vuotta sitten
Katso myös
Viitteet
- ↑ Roasting Triassic heat exterminated tropical life Michael Marshall, New Scientist, Life, 18.10.2012
- ↑ http://www.geo.ucalgary.ca/asrg/Activities/Previous/Conodont/Shilong/Maps/P-TBoundary.jpg
- ↑ http://www.palaeos.com/Mesozoic/Triassic/Induan.html The Geography of the Induan
- ↑ http://www.geo.ucalgary.ca/asrg/Activities/Previous/Conodont/Shilong/Maps/P-TBoundary.jpg
- ↑ Recovery from the mass extinction Comparing Russia and South Africa
- ↑ http://www.nasmus.co.za/PALAEO/jbotha/extinction.htm end-Permian extinction
- ↑ http://www.palaeos.com/Mesozoic/Triassic/Induan.500.html An Induan Bestiary
- ↑ http://www.palaeos.com/Mesozoic/Triassic/Induan.html
- ↑ http://www.scotese.com/climate.htm
- ↑ http://www.palaeos.com/Mesozoic/Triassic/Induan.html, The Climate of the Induan, "The Morning After Death"
- ↑ http://www.scotese.com/etriascl.htm
- ↑ http://www.geo.ucalgary.ca/asrg/Activities/Previous/Conodont/Shilong/Conodont_Shilong_Distr.htm
- ↑ http://www.palaeos.com/Mesozoic/Triassic/Induan.html
- ↑ http://www.geocities.com/earthhistory/permo.htm The Permian-Triassic Mass Extinction
- ↑ http://palaeo.gly.bris.ac.uk/Palaeofiles/Permian/rateanalysis.html