Johan Gabriel Linsén
| Johan Gabriel Linsén | |
|---|---|
 Piirros J. G. Linsénistä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. joulukuuta 1785 Helsinki |
| Kuollut | 16. marraskuuta 1848 (62 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | kirjailija, runoilija |
Johan Gabriel Linsén (27. joulukuuta 1785 Helsinki – 16. marraskuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen professori, runoilija, kirjailija ja kansallisen herätyksen puolestapuhuja.[1]
J. G. Linsénin isä oli laivaston vänrikki Jakob Johan Linsén ja äiti Birgitta Kristina Salovius. Linsénin ensimmäinen puoliso vuodesta 1814 oli Amalia Carolina Forssell (1793–1827) ja toinen vuodesta 1829 Wilhelmina Petronella Hoeckert (1801–1870). Jälkimmäisestä avioliitosta syntynyt tytär Johanna Matilda Linsén oli ensimmäinen suomalainen sokeainopettaja ja pojista Gabriel Linsén säveltäjä ja Wilhelm Linsén arkkitehti. Johan Gabriel Linsén valmistui Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi vuonna 1810 ja hänet valittiin roomalaisen kirjallisuuden dosentiksi vuonna 1812. Seuraavana vuonna hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna 1828 kaunopuheisuuden ja runouden professori.[1]
Linsén kuului ns. Turun romantikkoihin ja oli kansallisuusaatteen puolestapuhuja. Vuonna 1815 hän teki aloitteen Selma-nimisen kirjallisen yhdistyksen perustamiseksi, joka toteutui Aura-nimisenä pari vuotta myöhemmin eli vuonna 1817. Samannimisessä seuran kalenterissa Linsén julkaisi muutamia runoja vuonna 1817 ja 1818. Vuonna 1819 hän perusti yhdessä Fredrik Bergbomin kanssa Mnemosyne-lehden, jota toimitti vuoteen 1823 saakka. Siinäkin hän julkaisi runojaan, kuten Den finska fosterbygden, samoin kuin proosatekstejä. Jälkimmäisistä vuonna 1819 julkaistu Om finsk nationalitetet korostaa kansallishenkeä ja suomen kielen asemaa. Linsén ei kuitenkaan yhtynyt aikakauden kiivaimpiin kansallismiehiin, kuten Adolf Ivar Arwidssoniin, ja piti esimerkiksi Turun Viikkosanomia ja kansan opettamista jopa vaarallisena. Silti, kun Linsén toimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtajana vuodesta 1833 vuoteen 1841, hän puhui Kalevalan innoittamana kansansivistyksen puolesta. Linsén oli muutenkin aikakautensa tunnettu kaunopuhuja.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Heikinheimo, Ilmari (toim.): Suomen elämäkerrasto, s. 471. Helsinki: WSOY, 1955.
- ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Gabriel Linsén. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 8.12.2019)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kansallisbiografian artikkeli Linsénistä (Maksullinen, Viitattu 8.12.2019)
| ||||||||||||||
