Johan Schmedeman

Johan Schmedeman (2. joulukuuta 1652 Viipuri – 6. toukokuuta 1713 Tukholma) oli laki- ja virkamies sekä kirjallisten aineistojen keräilijä.

Schmedemanin vanhemmat olivat pormestari Hans Schmedeman ja Katarina Wallerianintytär. Sekä isä, joka oli tullut kauppiaaksi Viipuriin Tallinnasta 1615, että äiti toimivat liikealalla. Schemedeman opiskeli Turussa ja Uppsalassa ja tuli 1675 valtakunnan arkiston kanslistiksi, toimi Suuren Pohjan sodan aikana kenttäkanslian virkamiehenä ja pääsi Kaarle XI:n suosioon. 1684 hänestä tuli valtakunnankanslian aktuaari, 1686 hänet aateloitiin ja 1695 hänet nimitettiin kanslian Suomen asioiden esittelijäsihteeriksi. 1702 hänestä tuli postilaitoksen ylijohtaja, 1710 kanslianeuvos ja sisäasiain valtiosihteeri. Schmedeman harrasti historiaa ja asiakirjojen keräilyä. Jälkimmäisen tuloksena syntyi arvokas lähdeteos Kongl. Stadgar, förordningar, bref och resolutioner ifrån åhr 1582 in til 1701 angående justitiae och executions ährender (ns. Justitieverket, 1706). Lisäksi hän julkaisi postilaitosta koskevan asiakirjakokoelman, keräsi Kaarle XI:n sotahistoriaa koskevaa aineistoa sekä laati käsikirjoituksen Drottning Ulrica Elenoras lefverne, joka julkaistiin 1766.

Schmedeman ja hänen puolisonsa vuodesta 1700 Elsa Lovisa von Braunjohan (k. 1721, maanmittauslaitoksen ylijohtajan Johan Transköldin leski), olivat Tukholman varhaispietismin keskeisiä henkilöitä. Schmedeman itse kirjoitti ja käänsi ruotsiksi joukon virsiä. Suomalaisen virsikirjan virren no. 303 Jeesus aarteheni (Johann Franck 1653, virsikirjaan 1685) viides säkeistö on Schmedemanin vuonna 1694 kirjoittama.

Aiheesta muualla

• Kotivuori, Yrjö: Johan Schmedeman. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 26.1.2013.
• Schmedemanin teos digitoituna (Viitattu 26.1.2013)