Joona Toivio

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. huhtikuuta 2024 kello 14.15 käyttäjän Anonyymipena (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 10. elokuuta 2024, perustui tähän versioon.
Joona Toivio
Henkilötiedot
Syntymäaika 10. maaliskuuta 1988 (ikä 36)
Syntymäpaikka Sipoo, Suomi
Pelipaikka puolustaja
Pituus 186 cm
Paino 87 kg
Seura
Seura HJK
Pelinumero 4
Junioriseurat
0000–1997 SibboV
1998–2004 HJK
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2004–2006 HJK 0 (0)
2004–2006 → Klubi 04 (laina) 56 (6)
2007–2009 AZ 0 (0)
2008–2009 → Telstar (laina) 51 (0)
2010–2012 Djurgårdens IF 87 (9)
2013–2017 Molde 89 (12)
2018 Termalica Nieciecza 9 (1)
2018–2021 Häcken 95 (4)
2021– HJK 30 (1)
Maajoukkue
2002–2003 Suomi U15 3 (0)
2003–2004 Suomi U16 17 (2)
2004–2005 Suomi U17 7 (0)
2004–2006 Suomi U18 18 (0)
2007 Suomi U19 2 (0)
2008 Suomi U20 2 (1)
2009–2010 Suomi U21 10 (0)
2011–2021 Suomi 78 (3)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 24. lokakuuta 2023.[1]
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 28. maaliskuuta 2021.

Joona Toivio (s. 10. maaliskuuta 1988, Sipoo) on suomalainen jalkapalloilija, joka pelaa puolustajana Veikkausliigaa pelaavassa HJK:ssa ja pelasi Suomen A-maajoukkueessa vuoteen 2021 saakka.[2]

Toivio siirtyi HJK:n reservijoukkue Klubi 04:sta hollantilaisen AZ:n organisaatioon tammikuussa 2007. Kolmen Hollannissa vietetyn vuoden jälkeen Toivio siirtyi ruotsalaiseen Djurgårdeniin joulukuussa 2009. Toivio toimi kaudella 2012 Djurgårdenin kapteenina. Maaliskuussa 2013 Toivio siirtyi norjalaiseen Moldeen, jossa hän voitti Norjan mestaruuden kaudella 2014 sekä Norjan Cupin 2013 ja 2014. Toivio pääsi debytoimaan Molden riveissä Eurooppa-liigassa kaudella 2015–16, ja hän toimi joukkueen kapteenina kaudella 2016. Helmikuussa 2018 Toivio siirtyi puolalaiseen Termalica Niecieczaan, josta takaisin Ruotsiin Häckeniin elokuussa 2018. Toivio voitti Häckenissä Ruotsin Cupin kaudella 2019.

A-maajoukkueessa Toivio debytoi 22-vuotiaana vuonna 2011 Belgiaa vastaan, ja hän vakiinnutti paikkansa maajoukkueen vakiomiehistössä vuoden 2011 aikana. Ensimmäisen A-maaottelumaalinsa Toivio teki vuonna 2011 Ruotsia vastaan. Toivio on ollut maajoukkueen runkopelaaja EM-karsinnoissa 2010–11, MM-karsinnoissa 2012–13, EM-karsinnoissa 2014–15, MM-karsinnoissa 2016–17, Kansojen liigassa 2018 ja EM-karsinnoissa 2019, ja hän on toiminut myös joukkueen kapteenina. Toivio kuului Suomen joukkueeseen myös vuoden 2009 alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa.

Suomen Palloliitto valitsi Toivion Vuoden poikapelaajaksi 2004.

Seurajoukkueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HJK

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joona Toivion pelaajaura aikuisten tasolla alkoi kaudella 2004, kun hän nousi HJK:n Kakkosessa pelanneen reservijoukkue Klubi 04:n kokoonpanoon. Toivio pelasi vasta 16-vuotiaana 19 sarjaottelua, ja kauden päätteeksi hänet valittiin Palloliiton vuoden poikapelaajaksi. Toivio pelasi Klubi 04:ssa myös kaudet 2005 ja 2006, mutta ei onnistunut nousemaan HJK:n edustusjoukkueeseen. Yhteensä Ykkösen ja Kakkosen otteluita kertyi kolmen kauden aikana 56, ja hän teki niissä kuusi maalia.

AZ

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joona Toivio siirtyi Toni Kolehmaisen kanssa tammikuussa 2007 kahden ja puolen vuoden sopimuksella Hollannin Eredivisiessä pelanneen AZ:n riveihin.[3] Toivio pelasi kevään 2007 ja kauden 2007–08 AZ:n reservijoukkueessa. Kaudeksi 2008–09 AZ lainasi Toivion Hollannin kakkostasolla Eerste Divisiessä pelanneeseen Telstariin.[4] Toivio debytoi Eerste Divisiessä 8. elokuuta 2008 ottelussa Excelsior–Telstar. Toivio vakiinnutti heti paikkansa Telstarin avauskokoonpanossa ja pelasi kauden aikana 37 ottelua. Läpimurtokauden jälkeen Toivio teki toukokuussa 2009 kolmen vuoden jatkosopimuksen AZ:n kanssa.[5] Toivio pelasi myös syyskauden 2009 lainalla Telstarissa.

Djurgårdens IF

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toivio Djurgårdenissa 2010.

Joona Toivio siirtyi joulukuussa 2009 neljän vuoden sopimuksella Ruotsin Allsvenskanissa pelanneen Djurgårdens IF:n riveihin. Samalla joukkueeseen siirtyivät Kasper Hämäläinen ja Joel Perovuo.[6] Toivio debytoi Allsvenskanissa 14. maaliskuuta 2010 ottelussa Häcken–Djurgården, kun hän muodosti toppariparin Jani Lyyskin kanssa. Toivio vakiinnutti heti paikkansa Djurgårdenin avauskokoonpanossa, ja hän oli sivussa vain yhdestä ottelusta pelikiellon vuoksi. Ensimmäisen maalin Allsvenskanissa Toivio teki 12. syyskuuta 2010 ottelussa Djurgården–Örebro.[7] Djurgården oli kaudella 2010 sarjassa kymmenes.

Toivio ja Lyyski jatkoivat Djurgårdenin toppariparina kaudella 2011. Joukkue aloitti kauden surkeasti, kun se keräsi kuudesta ottelusta vain yhden pisteen.[8] Päävalmentaja Lennart Wassin vaihtuminen Magnus Pehrssoniin piristi joukkueen peliä, ja joukkue nousi pois sarjan hänniltä.[9] Toivio pelasi kaudella 2011 yhteensä 28 ottelua, joista kaikki avauskokoonpanossa. Hän teki kuusi maalia, ja Toivio oli yhdessä nigerialaishyökkääjä Kennedy Igboananiken kanssa joukkueen paras maalintekijä. Djurgården oli lopulta sarjassa yhdestoista.

Päävalmentaja Pehrsson valitsi Toivion Djurgårdenin kapteeniksi kaudeksi 2012.[10] Elokuussa 2012 hän teki seuran kanssa kauden 2014 loppuun asti kestävän jatkosopimuksen.[11] Toivio pelasi kaudella 2012 Kasper Hämäläisen kanssa kaikki Djurgårdenin 30 sarjaottelua ja ainoana pelaajana kaikissa 30 sarjaottelussa täydet 90 minuuttia. Toivio teki kauden aikana kaksi maalia. Djurgården lähti kauteen hyvän talvikauden ansiosta kovin tavoittein,[12] mutta joukkue jäi lukuisten tasapelien seurauksena sarjan keskivaiheille ja sijoitus oli lopulta yhdeksäs.

Molde

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joona Toivio siirtyi maaliskuussa 2013 neljän vuoden sopimuksella Norjan Tippeligaenin hallitsevan mestarin Molden riveihin.[13] Toivio debytoi Tippeligaenissa 15. maaliskuuta 2013 ottelussa Viking–Molde ja ensimmäisen maalinsa hän teki heti seuraavassa ottelussa Lillestrømiä vastaan.[14][15] Toivio pelasi kauden aikana 16 sarjaottelua, joissa hän teki neljä maalia. Molde pelasi Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan karsinnoissa, mutta hävisi Eurooppa-liigan play-off kierroksen otteluparinsa Rubin Kazanille, eikä päässyt lohkovaiheeseen.[16] Toivio pelasi kaikki kuusi europeliä. Molden alkukausi sujui surkeasti, ja joukkue oli sarjassa viimeisenä, mutta lopullinen sijoitus Tippeligaenissa oli kuitenkin kuudes. Kauden kohokohdaksi jäi Norjan Cupin finaali, jossa Molde voitti Rosenborgin maalein 4–2. Molde pääsi cup-mestarina seuraavan kauden Eurooppa-liigan karsintoihin.

Molde lähti kauteen 2014 uuden valmentajan Tor Ole Skullerudin johdolla, kun Ole Gunnar Solskjær siirtyi Englannin liigan Cardiff Cityn manageriksi.[17] Toivio vakiinnutti kauden aikana paikkansa Molden avauskokoonpanossa, ja hän muodosti toppariparin Vegard Forrenin kanssa. Toivio pelasi yhteensä 22 liigaottelua, joissa teki yhden maalin. Molde pelasi Eurooppa-liigan karsinnoissa, mutta pelit päättyivät 3. karsintakierrokselle. Molde hallitsi Norjan liigaa koko kauden, ja joukkue voitti Norjan mestaruuden 11 pisteen erolla toiseksi tulleeseen Rosenborgiin.[18] Molde voitti toista kertaa peräkkäin Norjan Cupin, kun Odd kaatui finaalissa maalein 2–0. Toivio pelasi myös kaikki neljä europeliä ja seitsemän cupin ottelua. Molde pääsi Norjan liigan mestarina seuraavan kauden Mestarien liigan karsintoihin.

Toivio jatkoi Vegard Forrenin kanssa Molden toppariparina kaudella 2015. Toivio pelasi yhteensä 22 liigaottelua, joista 19 avauskokoonpanossa. Maaleja hän teki kaksi. Norjan mestaruuden voittanut joukkue pelasi Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan karsinnoissa ja selviytyi Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Toivio debytoi Eurooppa-liigassa 17. syyskuuta 2015 ottelussa Fenerbahçe–Molde. Molde voitti Eurooppa-liigan lohkonsa, kun se jätti taakseen Fenerbahçen, Ajaxin ja Celticin.[19] Helmikuussa 2016 pelatulla 1. pudotuspelikierroksella Molde hävisi kuitenkin otteluparinsa Sevillalle. Toivio pelasi kaikki Molden 14 europeliä. Norjan liigan ottelut sujuivat edelliskautta heikommin ja päävalmentaja Skullerud sai potkut elokuussa. Solskjær palasi joukkueen valmentajaksi lokakuussa, mutta Molden sijoitus Tippeligaenissa oli lopulta kuudes.

Toivio teki tammikuussa 2016 kahden vuoden jatkosopimuksen Molden kanssa eli sopimusta jatkettiin vuoden 2018 loppuun.[20] Toivio jatkoi Molden runkopelaajana ja hänet nimitettiin joukkueen kapteeniksi kaudeksi 2016. Peliaika jäi kuitenkin edelliskausia pienemmäksi loukkaantumisen vuoksi, joka piti Toivion sivussa kokoonpanosta kolmasosan kaudesta, heinäkuulta lokakuulle. Toivio pelasi yhteensä 17 liigaottelua, joista 14 avauskokoonpanossa. Hän teki kaudella 2016 neljä maalia. Molde taisteli alkukauden sarjan kärkisijoista, mutta jäi lopulta sarjassa viidenneksi, vain pisteen päähän europelipaikoista.

Norjan Tippeligaen vaihtoi nimeksi kaudelle 2017 Eliteserien. Toivio jatkoi Moldessa viidettä kautta ja kausi oli hänelle kaksijakoinen. Toivio pelasi elokuuhun mennessä 12 liigaottelua, joista 11 avauskokoonpanossa. Päävalmentaja Solskjærin vaihdettua 4–4–2-ryhmityksen 3–5–2-ryhmitykseen, Toivio menetti paikkansa avauskokoonpanossa, eikä pelannut loppukaudella enää minuuttiakaan. Molde taisteli jälleen sarjan kärkisijoista ja oli lopulta Eliteserienissä toinen. Rosenborg vei mestaruuden seitsemän pisteen erolla. Molde pääsi kuitenkin liigakakkosena seuraavan kauden Eurooppa-liigan karsintoihin. Norjan Cupissa Molde eteni välieriin, mutta hävisi välieräottelun Lillestrømille 0–3.

Termalica Nieciecza

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joona Toivio siirtyi helmikuussa 2018 kahden ja puolen vuoden sopimuksella Puolan Ekstraklasassa pelanneen Termalica Niecieczan riveihin.[21] Toivio debytoi Puolan liigassa 11. helmikuuta 2018 ottelussa Termalica–Korona Kielce, ja ensimmäisen maalinsa Puolan liigassa hän teki Lechia Gdańskia vastaan. Toivio pelasi kevätkauden aikana yhdeksän liigaottelua. Toivion sopimus purettiin, kun Termalica jäi sarjassa toiseksi viimeiseksi ja putosi liigasta Puolan kakkostasolle.

Häcken

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joona Toivio siirtyi elokuussa 2018 kolmen ja puolen vuoden sopimuksella Kari Arkivuon ja Juhani Ojalan seurakaveriksi Ruotsin Allsvenskanissa pelaavaan Häckeniin.[22] Toivio palasi Allsvenskaniin debytoimalla Häckenin riveissä 19. elokuuta 2018 ottelussa Sundsvall–Häcken. Hän vakiinnutti heti paikkansa avauskokoonpanon pelaajana ja pelasi loppukauden aikana yhteensä 12 Allsvenskanin ottelua. Häcken oli kaudella 2018 Allsvenskanissa viides.

Toivion ja Häckenin kausi 2019 alkoi Ruotsin Cupin otteluilla. Joukkue eteni cupin finaaliin, jossa se kohtasi Eskilstunan. Häcken voitti finaalin maalein 3–0 ja Toivio teki otteulssa Häckenin toisen maalin.[23] Joukkue pääsi cupin voittajana Eurooppa-liigan karsintoihin. Toivio muodosti toppariparin joukkueen kapteeni Rasmus Lindgrenin kanssa. Hän pelasi kauden aikana yhteensä 28 sarjaottelua avauskokoonpanossa. Häckenin pelit Eurooppa-liigan karsinnoissa päättyivät heti 2. karsintakierrokselle. Toivio pelasi myös kaksi europeliä. Häcken oli kaudella 2019 Allsvenskanissa kuudes.

Allsvenskanin kausi 2020 piti alkaa huhtikuussa, mutta kauden aloitus siirtyi kesäkuulle maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vuoksi.[24] Toivio jatkoi Rasmus Lindgrenin kanssa joukkueen toppariparina. Toivio pelasi Häckenin kaikki 30 ottelua avauskokoonpanossa ja suurimmat minuutit (2700) koko joukkueesta. Häcken oli kaudella 2020 sarjassa parhaimmillaan toinen, mutta lopullinen sijoitus oli kolmas. Joukkue päästi sarjassa vähiten maaleja (29) ja pääsi seuraavan kauden Konferenssiliigan karsintoihin.

HJK

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2021 HJK tiedotti Toivion siirtyvän helsinkiläisseuraan kolmen kauden mittaisella sopimuksella.[25] Toivio debytoi Veikkausliigassa 8. huhtikuuta vierasvoitossa SJK:sta.[26] Kaudeksi 2024 Toivio valittiin HJK:n kapteeniksi.[27]

Maajoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joona Toivio debytoi poikien maajoukkueessa 14-vuotiaana vuotta vanhempien (1987) maajoukkueessa 2. huhtikuuta 2002 Drontenissa pelatussa maaottelussa Hollanti–Suomi. Toivio pelasi oman ikäluokkansa (1988) maajoukkueessa 21 maaottelua, vuotta vanhempien maajoukkueessa 23 maaottelua ja kaksi vuotta vanhempien (1986) maajoukkueessa viisi maaottelua. Poikien maaotteluissa Toivio teki yhteensä kolme maalia.[28]

Alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa Toivio debytoi 20-vuotiaana 11. helmikuuta 2009 Espoossa pelatussa maaottelussa Suomi–Viro. Toivio valittiin Suomen vuoden 2009 alle 21-vuotiaiden EM-kisojen joukkueeseen,[29] mutta hän ei pelannut turnauksessa minuuttiakaan Jonas Portinin ja Tuomo Turusen muodostaessa Suomen topparikaksikon. Toivio kuului Suomen vakiomiehistöön vuoden 2011 alle 21-vuotiaiden EM-kisojen karsintaotteluissa, ja hän toimi karsinnoissa Suomen joukkueen kapteenina. Toivio pelasi yhteensä 10 nuorten maaottelua.[30]

Viimeisen maajoukkuepelinsä Toivio pelasi vuoden 2021 MM-karsintojen päätösottelussa Ranskaa vastaan.

EM-karsinnat 2010–11

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakkola
Moisander
Heikkinen
Pasanen
Toivio
Väyrynen
R. Eremenko
Hetemaj
A. Eremenko
Hämäläinen
Forssell
Suomen avauskokoonpano 7.6.2011
EM-karsintaottelussa Ruotsi–Suomi.

A-maajoukkueessa Toivio debytoi 22-vuotiaana, kun Markku Kanerva valitsi hänet avauskokoonpanoon 9. helmikuuta 2011 Gentissä pelatussa maaottelussa Belgia–Suomi.[31] Ensimmäisen arvokisojen karsintaottelun Toivio pelasi 7. kesäkuuta 2011, kun Mixu Paatelainen valitsi hänet avauskokoonpanoon oikeaksi puolustajaksi Tukholmassa pelatussa vuoden 2012 EM-kisojen karsintojen ottelussa Ruotsi–Suomi.[32] Toivio aloitti seuraavassa karsintaottelussa topparina ja vakiinnutti paikkansa maajoukkueen kokoonpanossa vuoden 2011 aikana. Ensimmäisen A-maaottelumaalin Toivio teki 7. lokakuuta 2011 Olympiastadionilla pelatussa vuoden 2012 EM-kisojen karsintojen ottelussa Suomi–Ruotsi, kun hän viimeisteli Suomen kavennusmaalin 1–2-tappioon päättyneessä ottelussa.[33] Suomi sijoittui vuoden 2012 EM-kisojen karsintalohkossaan neljänneksi Hollannin, Ruotsin ja Unkarin jälkeen. Lohkossa Suomen taakse jäivät Moldova ja San Marino. Toivio pelasi vuonna 2011 viisi karsintaottelua ja yhteensä kahdeksan maaottelua.

MM-karsinnat 2012–13

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivio debytoi Suomen kapteenina 22. tammikuuta 2012 Port of Spainissa pelatussa maaottelussa Trinidad & Tobago–Suomi, kun Niklas Moisander ja Petri Pasanen puutuivat kokoonpanosta. Toivio pelasi viidessä vuoden 2014 MM-kisojen karsintoihin valmistavassa ottelussa, ja karsintojen avausottelussa Ranskaa vastaan hän muodosti toppariparin Moisanderin kanssa.[34] Vuoden 2014 MM-kisojen karsintojen kohokohdaksi jäi Gijónissa maaliskuussa 2013 pelattu vierasottelu Espanjaa vastaan. Suomi venyi ottelussa 1–1-tasapeliin hallitsevaa maailmanmestaria ja Euroopan mestaria vastaan. Toivio pelasi ottelussa täydet 90 minuuttia.[35] Toivio pelasi vuoden 2013 kuudesta karsintaottelusta kolmessa. Suomi sijoittui vuoden 2014 MM-kisojen karsintalohkossaan kolmanneksi Espanjan ja Ranskan jälkeen. Lohkossa Suomen taakse jäivät Georgia ja Valko-Venäjä. Toivio pelasi Suomen kahdeksasta karsintaottelusta neljässä ja vuosina 2012–2013 yhteensä 15 maaottelua, joissa hän teki yhden maalin.

EM-karsinnat 2014–15

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Odotukset vuoden 2016 EM-kisojen karsintoja kohtaan olivat suuret, kun lopputurnaukseen pääsi ensimmäistä kertaa 24 maata. Toivio pelasi kolmessa karsintoihin valmistavassa maaottelussa ja muodosti syksyn 2014 karsintaotteluissa jälleen toppariparin Niklas Moisanderin kanssa. Toivio pelasi kaikissa vuoden 2014 karsintaotteluissa täydet 90 minuuttia. Suomi voitti karsintojen avausottelussa Färsaaret, mutta sai sen jälkeen vain yhden pisteen seuraavista viidestä ottelusta. Suomen hävittyä neljä karsintaottelua peräkkäin, päävalmentaja Mixu Paatelainen sai potkut kesäkuussa 2015, ja loppuvuoden maajoukkueen päävalmentajana toimi Markku Kanerva.[36][37] Vuoden 2015 karsintaotteluista Toivio pelasi kolmessa, ja hän sai toppariparikseen myös Paulus Arajuuren. Suomi jäi vuoden 2016 EM-kisojen karsintalohkossaan neljänneksi Pohjois-Irlannin, Romanian ja Unkarin jälkeen. Lohkossa Suomen taakse jäivät Färsaaret ja Kreikka. Toivio pelasi Suomen kymmenestä karsintaottelusta seitsemän ja vuosina 2014–2015 yhteensä 11 maaottelua.

MM-karsinnat 2016–17

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi aloitti valmistautumisen vuoden 2018 MM-kisojen karsintoihin uuden päävalmentajan Hans Backen johdolla, ja Toivio pelasi neljässä karsintoihin valmistavassa ottelussa. Vuoden 2016 karsintaotteluista Toivio pelasi kuitenkin vain yhdessä. A-maajoukkueen vuosi 2016 oli synkkä, kun joukkue ei voittanut vuoden aikana yhtään ottelua. Päävalmentaja Backe sai potkut joulukuussa 2016, ja uudeksi päävalmentajaksi nimitettiin Markku Kanerva.[38][39] Toivio pelasi myös vuoden 2017 karsintaotteluista vain yhdessä. Suomi jäi vuoden 2018 MM-kisojen karsintalohkossaan viidenneksi Islannin, Kroatian, Ukrainan ja Turkin jälkeen. Lohkossa Suomen taakse jäi Kosovo. Toivio pelasi Suomen kymmenestä karsintaottelusta kaksi ja vuosina 2016–2017 yhteensä kahdeksan maaottelua.

KL ja EM-karsinnat 2018–19

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maajoukkueen vuosi 2018 alkoi valmistautumisella uuteen kilpailuun, Kansojen liigaan. Suomi aloitti syksyllä C-liigassa samassa lohkossa Unkarin, Kreikan ja Viron kanssa. Toivio pelasi Kansojen liigan otteluissa toppariparina Paulus Arajuuren kanssa. Toivio pelasi kaikissa kuudessa Kansojen liigan ottelussa. Suomi voitti oman lohkonsa ja nousi Kansojen liigassa B-liigaan.[40] Toivio pelasi vuonna 2018 yhteensä 11 maaottelua.

Maajoukkue jatkoi menestyksekkäiden Kansojen liigan otteluiden jälkeen vuoden 2020 EM-kisojen karsintoihin. Karsinnat alkoivat maaliskuussa 2019 tappiolla Italiaa vastaan, mutta voitot neljästä seuraavasta ottelusta nostivat Suomen lohkossa kakkossijalle ja taistelemaan toisesta suorasta kisapaikasta.[41] Toivio jatkoi topparina Suomen avauskokoonpanossa. Kun Suomi voitti lokakuussa Armenian 3–0, oli lohkon kakkossijan varmistaminen mahdollista jo karsintojen toiseksi viimeisessä ottelussa 15. marraskuuta 2019. Suomi voitti Liechtensteinin Töölön jalkapallostadionilla maalein 3–0, ja Toivio pelasi ottelussa Arajuuren kanssa Suomen toppariparina.[42] Suomi oli karsintalohkossa Italian jälkeen toinen ja pääsi Markku Kanervan johdolla ensimmäistä kertaa karsinnoista EM-lopputurnaukseen. Suomen taakse jäivät Kreikka, Bosnia-Hertsegovina, Armenia ja Liechtenstein. Toivio pelasi kaikki kymmenen karsintaottelua ja vuonna 2019 yhteensä 12 maaottelua.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivio avioitui vuonna 2018 Tiia Toivion kanssa ja heillä on kaksi lasta.[43]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Molde

Häcken

HJK

Henkilökohtaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi kaudelta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 6. joulukuuta 2020.

Kausi Seura Sarja O M
2004 HJK Veikkausliiga 0 0
Klubi 04 Kakkonen(3) 19 2
2005 HJK Veikkausliiga 0 0
Klubi 04 Kakkonen(3) 15 3
2006 HJK Veikkausliiga 0 0
Klubi 04 Ykkönen(2) 22 1
2006–2007 AZ Eredivisie 0 0
2007–2008 AZ Eredivisie 0 0
2008–2009 AZ Eredivisie 0 0
Telstar Eerste divisie(2) 35 0
2009–2010 AZ Eredivisie 0 0
Telstar Eerste divisie(2) 16 0
2010 Djurgårdens IF Allsvenskan 29 1
2011 Djurgårdens IF Allsvenskan 28 6
2012 Djurgårdens IF Allsvenskan 30 2
2013 Molde Tippeligaen 16 4
2014 Molde Tippeligaen 22 1
2015 Molde Tippeligaen 22 2
2016 Molde Tippeligaen 17 4
2017 Molde Eliteserien 12 1
2017–2018 Termalica Nieciecza Ekstraklasa 9 1
2018 Häcken Allsvenskan 12 0
2019 Häcken Allsvenskan 28 2
2020 Häcken Allsvenskan 30 1
Yhteensä 362 31

(2) Toinen sarjataso.
(3) Kolmas sarjataso.

A-maajoukkuemaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 11. tammikuuta 2018. Tilastossa Suomen maalit ensin.

Päivä Stadion Vastustaja Tulos Suomen maalit Kilpailu
1 07.10.2011 Olympiastadion, Helsinki Ruotsi 1–2 73' 1–2 Toivio EM2012-karsinnat
2 26.03.2013 Stade Josy Barthel, Luxemburg Luxemburg 3–0 43' 1–0 Ring, 49' 2–0 Forssell (rp.), 90' 3–0 Toivio Maaottelu
3 11.01.2018 Zayed Sports City, Abu Dhabi (Arabiemiirikunnat) Jordania 2–1 35' 1–0 Toivio, 60' 2–0 Pelvas Maaottelu

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Toivion seuratilastot Transfermarktin sivuilla
  2. ↑ Saku-Pekka Sundelin, Marko Rajamäki, Tony Pietilä: Huuhkajatuomio: Suomen raju taistelu kaatui yhteen vaihtoon – italialaistuomarin päätös oli ”ihan turha” Ilta-Sanomat. 17.11.2021. Viitattu 17.11.2021.
  3. ↑ Joona Toivio AZ Alkmaarin riveihin Iltalehti 9.1.2007.
  4. ↑ AZ vuokrasi Joona Toivion kakkosliigan Telstariin Ilta-Sanomat 5.8.2008.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Joona Toiviolle pitkä sopimus Hollannin mestarin kanssa Ilta-Sanomat 23.5.2009.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Suomalaispelaajia Djurgårdenin riveihin YLE Urheilu 30.12.2009. Arkistoitu 3.4.2016. Viitattu 23.7.2013.
  7. ↑ Toivio upotti kärkijoukkue Örebron YLE Urheilu 12.9.2010.
  8. ↑ Djurgården antoi potkut päävalmentajalleen YLE Urheilu 3.5.2011.
  9. ↑ Valmentajavaihdos nosti Djurgårdenin suosta YLE Urheilu 26.8.2011.
  10. ↑ Joona Toivio nimettiin Djurgårdenin kapteeniksi YLE Urheilu 27.3.2012.
  11. ↑ Toiviolle jatkosopimus Djurgårdeniin YLE Urheilu 13.8.2012.
  12. ↑ Huuhkaja-toppari alkavasta kaudesta: Mahdollisuudet mitaleille Ilta-Sanomat 11.3.2012. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 23.7.2013.
  13. ↑ Toivion siirto Moldeen varmistui YLE Urheilu 13.3.2013.
  14. ↑ Suomalaisten debyytti sujui kehnoissa merkeissä YLE Urheilu 15.3.2013.
  15. ↑ Toivio avasi maalitilinsä Norjassa, myös Riski heilutti verkkoa YLE Urheilu 2.4.2013.
  16. ↑ Eremenko rankaisi Toivion joukkuetta Ilta-Sanomat 29.8.2013.
  17. ↑ Huuhkajien toppari löytänyt maalijyvän Ilta-Sanomat 5.2.2014.
  18. ↑ Huuhkajien toppari voitti Norjan mestaruuden Ilta-Sanomat 4.10.2014.
  19. ↑ Toivion Moldelle jatkopaikka, Sparvin seuralle murskatappio Ilta-Sanomat 5.11.2015.
  20. ↑ Joona jatkosopimukseen OrsaSport 22.1.2016. Arkistoitu 7.6.2017. Viitattu 31.1.2018.
  21. ↑ Huuhkajat-puolustaja löysi uuden seuran - ”Fudis on siellä tosi iso juttu” Iltalehti 1.2.2018.
  22. ↑ Joona Toivio siirtyy Häckeniin YLE Urheilu 6.8.2018.
  23. ↑ Huuhkajien Joona Toivio auttoi maalillaan BK Häckenin Ruotsin cupin voittajaksi Helsingin Sanomat 30.5.2019.
  24. ↑ Allsvenskan käynnistyy sunnuntaina: Jasse Tuominen tahtoo pelata, jämäminuutit eivät kiinnosta Helsingin Sanomat 12.6.2020.
  25. ↑ Joona Toivio palaa Klubiin HJK Helsinki. 1.11.2021. Viitattu 9.5.2022. (englanti)
  26. ↑ Ville Liimatta: Joona Toivio debytoi 34-vuotiaana Veikkausliigassa - näin Huuhkajien ex-toppari kommentoi SuomiFutis. 9.4.2022. Viitattu 9.5.2022.
  27. ↑ Pekka Mäntylä: Kapteenisto valittu kaudelle 2024 HJK Helsinki. 14.3.2024. Viitattu 8.4.2024.
  28. ↑ Jalkapallokirjat 2003–2009
  29. ↑ Kanerva nimesi 22 pelaajaa, Eremenko ei mukana YLE Urheilu 25.5.2009. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 24.7.2013.
  30. ↑ Jalkapallokirjat 2010–2011
  31. ↑ Suomi nousi tasapeliin Belgiassa YLE Urheilu 9.2.2011. Arkistoitu 10.1.2016. Viitattu 24.7.2013.
  32. ↑ Suomi jäi Ruotsin jalkoihin Tukholmassa YLE Urheilu 7.6.2011.
  33. ↑ Suomi taisteli, Ruotsi nappasi vierasvoiton YLE Urheilu 7.10.2011.
  34. ↑ Ranska piti Suomen aisoissa Olympiastadionilla YLE Urheilu 7.9.2012.
  35. ↑ Suomi venyi ikimuistoiseen tasapeliin Espanjassa YLE Urheilu 22.3.2013.
  36. ↑ Mixulle potkut – "Onnea uusiin haasteisiin" YLE Urheilu 14.6.2015.
  37. ↑ Kanerva luotsaa Huuhkajia vuoden loppuun – apuna kaksi ex-maajoukkuepelaajaa YLE Urheilu 12.8.2015.
  38. ↑ Hans Backelle potkut Huuhkajista! MTV Sport 11.12.2016. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 8.1.2021.
  39. ↑ Markku Kanerva kolmivuotisella sopimuksella Huuhkajien päävalmentajaksi YLE Urheilu 12.12.2016.
  40. ↑ Huuhkajat voitti karsintalohkonsa! Maalin tappio Kreikassa riitti jatkopaikkaan Ilta-Sanomat 15.11.2018.
  41. ↑ Huuhkajien pääsy EM-kisoihin on nyt todella lähellä – loistavan Kreikka-voiton merkitys on massiivinen! Ilta-Sanomat 5.9.2019.
  42. ↑ Me teimme historiaa – Suomi EM-kisoihin! Ilta-Sanomat 15.11.2019.
  43. ↑ Kotijoukot kannustavat: Tässä ovat Huuhkajat-pelaajien rakkaat www.iltalehti.fi. Viitattu 19.6.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen joukkue – Jalkapallon alle 21-vuotiaiden EM-kilpailut 2009

1 Jaakkola | 2 Jalasto | 3 Raitala | 4 Portin | 5 Turunen | 6 Sparv | 7 Hämäläinen | 8 M. Hetemaj | 9 Sadik | 10 Otaru | 11 Parikka | 12 Masalin | 13 Kärkkäinen | 14 Aho  | 15 Äijälä | 16 P. Hetemaj | 17 Hakola | 18 Vasara | 19 Kokko | 20 Pukki | 21 Viljanen | 22 Toivio | 23 Lehtovaara | Valmentaja: Kanerva

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joona_Toivio&oldid=22312570”