Kampylobakteerit
| Kambylobakteerit | |
|---|---|
 Campylobacter fetus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
| Pääjakso: | Proteobacteria |
| Luokka: | Epsilon-Proteobacteria |
| Lahko: | Campylobacterales |
| Heimo: | Campylobacteraceae |
| Suku: |
Kampylobakteerit Campylobacter Sebald and Véron 1963 |
| Katso myös | |
|
|
|
Kampylobakteerit ovat maailmanlaajuisesti esiintyviä, gramnegatiivisia bakteereja. Lajeja on useita ja niitä esiintyy sekä ihmisillä että eläimillä. Eläimistä tavallisimpia bakteerin kantajia ovat linnut, nauta, sika, lammas, vuohi, kissa, koira ja jyrsijät. Ne ovat eräs yleisimmistä ruokamyrkytysten aiheuttajista. Bakteeri todettiin ensimmäistä kertaa 1970-luvun loppupuolella ja sen aiheuttamat ruokamyrkytykset ovat yleistyneet länsimaissa etenkin 1990-luvulta lähtien.[1] Euroopassa todetaan vuosittain yli 246,000 kampylobakteerien aiheuttamaa infektiota. [2]
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bakteerisuvun löytymisen jälkeen on kuvattu runsaasti uusia kampylobakteerilajeja. Kaikkien kampylobakteerilajien kliininen merkitys ei ole vielä selvää lähde?. Lajien tunnistaminen ei ole myöskään helppoa, ja uusia menetelmiä kampylobakteerilajien tunnistamiseksi on kehitetty muun muassa Suomessa.[3]
Kampylobakteerilajeja ovat muun muassa:
- Campylobacter fetus
- Campylobacter jejuni
- Campylobacter coli
- Campylobacter sputorum
- Campylobacter mucosalis
- Campylobacter concisus
- Campylobacter nitrofigilis
- Campylobacter laridis
- Campylobacter pyloridis
- Campylobacter hyointestinalis
- Campylobacter cryaerophila
Kampylobakteerit Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa tavallisimmat taudinaiheuttajat ovat Campylobacter jejuni (80–90 % tapauksista) ja Campylobacter coli (5–10 % tapauksista). Tavallisesti Suomessa raportoidaan yli 3000 kampylobakteerien aiheuttamaa tapausta vuosittain, joista valtaosa on saatu ulkomaanmatkoilla. Kotimaisia epidemioita on noin 1–3 per vuosi, ja ne leviävät tavallisimmin juomaveden välityksellä.[4]
Bakteerin aiheuttamat tapaukset Suomessa ovat yleistyneet muiden länsimaiden tavoin voimakkaasti 1990-luvulta lähtien. Vuonna 1995 tapauksia oli 2000, vuonna 2001 noin 4000 ja 2003 noin 3000. Kampylobakteeri ohitti salmonellan yleisimpänä bakteeriripulin aiheuttajana 1998.[1] Marras–joulukuussa 2007 Nokialla tapahtui yhdeksään vuoteen suurin vesijohtoveden saastumisesta johtunut epidemia Suomessa.[5][6] Tuhannet kaupunkilaiset sairastuivat saastuneen vesijohtoveden välityksellä mahatauteihin, joiden yhtenä aiheuttajana oli kampylobakteeri.[5]
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kampylobakteeri-infektion tavallisimpia oireita ovat ripuli, vatsakipu ja kuumeilu. Infektion itämisaika on 1–7, keskimäärin kolme, päivää ja ripulointi kestää tavallisimmin kolmesta viiteen päivää. Kivut ja vatsan muu oireilu voi jatkua kuitenkin jopa viikkoja. Ulosteeseen bakteeria erittyy tavallisesti noin kolmen viikon aikana. Pitempiaikainen bakteerin kantaminen ei ole yleistä. Tartunnan saaneista muutamalle prosentille voi kehittyä reaktiivinen niveltulehdus.[4]
Tarttuminen ja ehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bakteeri leviää yleensä ulosteista, saastuneista elintarvikkeista tai vedestä. Harvinaisempaa on tartunta ihmisestä toiseen. Tavallisimmin tartunnan saa huonosti kypsennetystä broilerista, pastöroimattomasta maidosta tai klooraamattomasta vedestä.[4] Vaikka bakteeri ei yleensä lisäänny alle 30 asteen lämpötilassa, se voi kuitenkin elää myös hedelmissä, vihanneksissa ja muissakin tuoretuotteissa, jotka ovat voineet saastua joko pellolla tai keittiötiloissa esimerkiksi raa'an lihan joutuessa niiden kanssa tekemisiin tai puutteellisissa hygieniaolosuhteissa[3].
Elintarviketeollisuudelle ei ole EU-säädöksissä määrätty raja-arvoja kambylobakteerille ja yersinia-bakteerille, kuten on listeriabakteerille.
Tartuntaa ehkäistään lihan huolellisella kypsentämisellä, raakojen vihannesten perusteellisella pesemisellä ja pastöroimattomien maitotuotteiden välttämisellä. Raaka liha pitää myös säilyttää erillään vihanneksista ja tuoretuotteissa, valmisruuista ja tähteistä. Ruuanvalmistusvälineet ja kädet tulee pestä edellä mainittujen elintarvikkeiden käsittelyn jälkeen. Samoin käsien pesu saippualla ennen ruokailua, WC-käyntien jälkeen ja kotieläinten käsittelyn jälkeen on tärkeää. Klooraamatonta pintavettä ei tule juoda.[4]
Toteaminen ja hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bakteeri voidaan todeta ulostenäytteestä. Kokeet tulee ottaa ennen mikrobilääkityksien aloittamista. Yleensä kampylobakteeri-infektioita ei hoideta mikrobilääkkeillä eli antibiooteilla. Mikrobilääkehoidosta päätetään potilaan taudinkuvan ja yleisen terveyden perusteella.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Katri Klinga: Kampylobakteerit ovat kesän vitsaus Finfood uutiset. 13. toukokuuta 2004. Finfood. Viitattu 6.12.2007.[vanhentunut linkki]
- ↑ Campylobacter European Food Safety Authority. Viitattu 2.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Kampylobakteeri voi säilyä myös tuoretuotteissa Ruokatieto. 12.9.2007. Ruokatieto. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 4.1.2011.
- ↑ a b c d e Kansanterveyslaitos: Kampylobakteeri 17.10.2007. Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 17.4.2008. Viitattu 6.12.2007.
- ↑ a b YLE uutiset: Nokialla tuhansia sairastuneita. Puolustusvoimat ja SPR auttamaan. www.yle.fi. 5.12.2007. YLE. Viitattu 6.12.2007.
- ↑ YLE uutiset: Puhdistamon työntekijän virhe Nokian epidemian syynä www.yle.fi. 8.12.2007. YLE. Viitattu 9.12.2007.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Campylobacter
- ITIS: Campylobacter (englanniksi)
- National Center for Biotechnology Information (NCBI): Campylobacter, taxonomy (englanniksi)
|