Kanta-Loimaan kirkko
| Kanta-Loimaan kirkko | |
|---|---|
 Kanta-Loimaan kirkon torni |
|
| Sijainti | Loimaa |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Loimaan ev.lut. seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1837 / 1892 |
| Suunnittelija | Charles Bassi / Josef Stenbäck |
| Materiaali | Tiili |
| Istumapaikkoja | 1200 |
| Tyylisuunta | Kertaustyylit |
 |
|
Kanta-Loimaan kirkko on Loimaan Hirvikoskella sijaitseva Loimaan seurakunnan pääkirkko. Korkea kirkko on näkyvä maamerkki alavan maaseudun keskellä. Kirkkoa kutsutaan Kanta-Loimaan kirkoksi vuosina 1931-2005 toimineen Kanta-Loimaan seurakunnan mukaan.
Aiemmat kirkot
1939 - 1944
Nykyistä Kanta-Loimaan kirkkoa on edeltänyt kaksi puukirkkoa, jotka ovat sijainneet Loimijoen rannassa, Oripään tien (seututie 210) varressa. Ensimmäinen kirkoista on todennäköisesti rakennettu jo 1400-luvun puoliväliin mennessä. Sen sakasti oli rakennettu kivestä, mutta jouduttu purkamaan uuden kirkon rakentamisen tieltä. Puukirkoista jälkimmäinen valmistui vuonna 1751 ja oli rakenteeltaan harvinainen tukipilarikirkko. Tämän kirkon käytyä pieneksi se purettiin ja siirrettiin Alastarolle. Alastaron kirkkona se on siellä edelleen käytössä. Nykyisin Vanhankirkon alueena tunnetulle paikalle on pystytetty muistokivi merkiksi kirkon sijainnista. Alueella on vielä jäljellä hirsiaita, joka on ympäröinyt kirkkomaata. [1]
Nykyinen kirkko
Vuonna 1813 virkaan astunut kirkkoherra Isak Hoeckert teki aloitteen uuden kirkon rakentamiseksi, jota hän perusteli tilavamman kirkon tarpeella. Vanhan kirkon paikalle ei suurempaa kirkkoa olisi mahtunut, joten useista paikoista käydyn keskustelun jälkeen päätettiin kirkko rakentaa pappilan lähettyvillä sijaitsevalle kalliotasanteelle. Alue on pakanallisena aikana ollut seudun asukkaiden kulttipaikka, josta todistavat kallioon hakatut uhrikuopat. [1]
Kirkon ensimmäiset piirustukset laati arkkitehti Charles Bassi vuonna 1824, tuolloin yksinkertaiseen uusklassiseen tyyliin. Rakennusmateriaali oli suunnitelmien mukaan harmaakivi, jonka louhinta aloitettiinkin lähialueen kallioista. Rakennustyön aloittaminen kuitenkin viivästyi, ja lopulta rakennusmateriaaliksi vaihtui savitiili. Viivästyksistä johtuen myös alkuperäisiin piirustuksiin tuli muutoksia. Muutokset laati C.L. Engel. Erimielisyyksien vuoksi rakennustyöt viivästyivät vielä lisää, mutta lopulta kirkko valmistui heinäkuussa 1837 ja arkkipiispa Erik Gabriel Melartin vihki sen käyttöön saman vuoden elokuussa. [2]
Vuoden 1888 elokuussa kirkon tornin huippuun iskenyt salama sytytti tulipalon, joka levisi puisia kattorakenteita myöden kirkkosaliin saakka. Palontorjuntaan ei ollut keinoja, mutta paikalle kokoontunut väki sai irtaimistoa kannettua turvaan, muun muassa kynttiläkruunut ja alttaritaulun. Tiiliset seinät kestivät tulipalon, ja todetiin niiden kestävän uuden kirkon rakentamisen. Uuden kirkon suunnitteljaksi valittiin Josef Stenbäck, joka suunnitteli kirkon Bassin alkuperäisten piirustusten pohjalta. [3]
Kirkkoa on restauroitu ja remontoitu 2000-luvulla, jolloin on usein eri toimin pyritty palauttamaan kirkkoa alkuperäiseen asuun 1900-luvun eri vaiheissa tehtyjen remonttien jäljiltä. [4]
Kanta-Loimaan sankarihaudan muistomerkki on Aukusti Veuron veistämä. Vuoden 1918 sankaripatsas on Yrjö Liipolan käsialaa.[5]
Museovirasto on määritellyt Kanta-Loimaan kirkon ja pappilan yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[6][7]
Kirkko kansanperinteessä
Loimaalaisen noidan ja ennustajan Rättäkitin kerrotaan ennustaneen kirkon palon 1888. Rättäkitin kerrotaan myös ennustaneen, että kirkko vielä joskus surmaa täytensä ihmisiä. Toistaiseksi näin ei kuitenkaan ole käynyt.[8]
Lähteet
- Loimaan seurakunta: Kanta-Loimaan kirkko (html) loimaanseurakunta.fi. Viitattu 26.5.2011.
Viitteet
- ↑ a b Jaatinen, Yrjö: Loimaan kirkot, s. 4. Loimaa: Loimaan seurakunta, 2009.
- ↑ Jaatinen, Yrjö: Loimaan kirkot, s. 4-5. Loimaa: Loimaan seurakunta, 2009.
- ↑ Jaatinen, Yrjö: Loimaan kirkot, s. 5-6. Loimaa: Loimaan seurakunta, 2009.
- ↑ Jaatinen, Yrjö: Loimaan kirkot, s. 7. Loimaa: Loimaan seurakunta, 2009.
- ↑ Muita julkisia taideteoksia Loimaan taidemuseo. Viitattu 16.11.2012.
- ↑ Kanta-Loimaan kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kartta: Kanta-Loimaan kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Viitattu 2.10.2010.
- ↑ Ikola, Niilo: Rättäkitti. Loimaalainen noitatarina. Teoksessa: Satakunta. Kotiseutututkimuksia II, s. 91. Helsinki: Satakuntalainen osakunta, 1911. Julkaisun verkkoversio (viitattu 27.5.2010).
Aiheesta muualla
- Kanta-Loimaan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.