Ero sivun ”Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai” versioiden välillä

Taivalkosken Jokijärvi

Hei pitkästä aikaa! Vuonna 2018 käytiin keskustelua siitä, että voidaanko luokitella Taivalkosken Jokijärvi Suomen entiset kunnat -luokkaan. Lähteiden mukaan (joista osa oli vähän sekavia) Jokijärvi olisi toiminut omana kuntana vuosina 1868-1884, ja siellä on sijainnut aikoinaan nykyisen Taivakosken kunnan ensimmäinen (edesmennyt) kirkko, joka siirrettiin Taivalkosken kirkonkylään 1879, ja tällöin olisi myös syntynyt (uusi) Taivalkoski-niminen kunta. 1884 lakkautettu Jokijärven kunta liitettiin Taivalkoskeen. Tässä [1] olit tuon luokittelun ottanut pois, koska asiaan ei täyttä varmuutta ollut. Tuon Jokijärven olen näköjään listannut Suomen entiset kunnat [2] -luetteloon joskus aikoinaan.

Eli miten näiden lähteiden perusteella nyt tulkita lopullisesti, että onko Jokijärvi todella ollut oma kuntansa, ja sen voisi luokitella Suomen entiset kunnat -luokkaan?

Koittaisin jossain kohin saada artikkeliin lisää tekstiä, kunhan tähän asiaan ensin saisi jonkinlaisen varmuuden.

Pohtien, terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 15. toukokuuta 2022 kello 17.24 (EEST)

En ole tuon jälkeen ehtinyt asiaa tutkia. Tuolloin löydetyistä nettilähteistä ei oikein tullut täyttä selvyyttä. Toisaalta on tapauksia, joissa kunnat ovat muuttaneet nimiään kuten vaikka Pello ja Turtola ja toisaalta on tapauksia, joissa uusia tai uudennimisiä kuntia on muodostunut, kun on tehty samalla aluejärjestelyjä, esim. Toijala ja Pohjois-Pirkkala. Ja sitten on vielä Luokka:Suomen laittomat kunnat, johon kuuluu mm. Mustio. Siitä oli vähän samanlaista epäselvyytttä nettilähteiden perusteella, kunnes osuin käymään kirjastossa, jossa oli sen alueen pitäjänhistoria. Tässäkin pitäjänhistorian etsiminen jodstain kirjastosta voi antaa selkeämmän vastauksen. Vaikka Päätaloa onkin joskus tullut luettua, niin muuten tuon alueen historiaa ei ole tullut tutkittua, paitsi että kun Posion kuntaa muodostettiin, niin siihen kai liitettiin alueita myös Taivalkoskesta, mutta sekään ei taida vaimkuttaa noihin aiempiin vaiheisiin.--Urjanhai (keskustelu) 15. toukokuuta 2022 kello 18.03 (EEST)

Löysin Koillissanomien muutaman vuoden takaisin artikkelin, jossa on historiaa kyseisestä aiheesta.[3] Saako tästä mitään lisää irti? --Ville Siliämaa (keskustelu) 15. toukokuuta 2022 kello 22.29 (EEST)

@Ville Siliämaa: Toukokuussa olin näköjään joko unohtanut tai en ollut ehtinyt vastata. Kun nyt luin tuon lehtikirjoituksen ja vertasin vielä joihinkin muihin sivulla Keskustelu:Taivalkoski viitattuin lähteisiin, etenkin tämä Jouko Vahtolan kirjoitus, niin siinäkin asiat näytetään kerrotun tuon kanssa yhtäpitävästi. Esim. tässä (s. 64-65) sama on kerrottu sen verran lyhyesti, ettei siitä yksinään saa oikein täyttä varmuutta, mutta tuon Koillissanomien linkin ja Vahtolan kirjoituksen perusteella yhdessä asia vaikuttaa selvältä. (Olisiko sitten Vahtolan kirjoituksessakin joku kohta ollut asiaa ennalta tuntemattomalle jotenkin hämärä, en osaa nyt jälkikäteen sanoa). Mutta ainakin tuon koillissanomien linkin perusteella vaikuttaisi selvältä. Jos on kirjoitettu kunnan tai seurakunnan historia Taivalkoskelta niin se todennäköisesti vielä vahvistaisi asiaa. Kommentoin nyt myös alkuperäistä keskustelua sivulla Keskustelu:Taivalkoski.--Urjanhai (keskustelu) 15. lokakuuta 2022 kello 22.58 (EEST)

Verner Viitasaaren muistomerkki

Voisitko lisätä kuvan tästä Kokemäen luetteloon, jos löydät kuvat, josta kerroit. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. elokuuta 2022 kello 21.47 (EEST)

Voin lisätä jossain vaiheessa. Juuri nyt ei onnistu.--Urjanhai (keskustelu) 11. elokuuta 2022 kello 09.31 (EEST)

Julkenen muistuttaa Verneristä ;) Pirkanmaa alkaa olla aikas hyvässä kunnossa, yksittäisiä per kunta uupuu. Pitäs kait hyökätä jatkossa Satakuntaan ja Kanta-Hämeeseen päin... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2022 kello 18.22 (EET)

Pitää koettaa ehtiä kaivaa. Vaatii hiukan kuvien läpikäyntiä että löydän kuvan. Nyt on vielä niin varhainen loppusyksy, että on vielä ollut kaikenlaista muuta askaretta. Eräissä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rajakunnissa ja Varsinais-Suomessa olen tehnyt täydennyskuvausta mutten ole vielä ihan päässyt uploadaamaan. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2022 kello 18.30 (EET)

Ei unohtunut

Latour ei mihinkään ollut unohtunut, mutta se artikkeli oli ja on edelleen niin surkea (ip-käyttäjän lähteettä 15 vuotta sitten tekemä essee Latouriin littyvistä käsitteistä), että laitoin ennemmin samaan aikaan kuolleen intialaisministerin kuvaan. --PtG (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 19.13 (EEST)

Ehdin jo vastata Mallineen keskustelusivulla. Prefereoimme näköjään eri periaatteita tuossa valinnassa. --Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2022 kello 16.07 (EEST)

Muistatko aikaa taaksepäin?

Kävimme muistini mukaan lyhyen keskustelun jossainpäin Wikipediaa vuosia sitten, jossa puhuttiin kuvitteellisesta matkustamisesta ajassa taaksepäin. Minä taisin miettiä, mitä ajassa taaksepäin matkustavan pitäisi ottaa huomioon, jos hän menisi piipahtamaan menneisyyteen (kielenkäyttö, olemus, käyttäytyminen, tavat ja sensellaiset), mutta sinä muistaakseni sanoit, että ihmiset ovat aina olleet ihan samanlaisia, joten menneisyydessä ei ole mitään erikoista ja että sinne voi mennä tuosta vain. Ero noiden kahden mielipiteen mielekkyydessä on jäänyt mieleen ja olen sitä joskus ajatellutkin, mutta voin olla väärissä muistoissa, joten haluaisin lukea keskustelumme uudestaan, mutta en löydä sitä hakutoiminnollakaan. Minulla olisi sinulle YouTube-linkki antaa, mutta ennen sitä pitäisi lukea varsinainen keskustelu, jotta saisin korjattua omat mahdolliset valemuistoni (eli siis sen, että minä olin oikeassa ja sinä olit väärässä). Muistatko ollenkaan, missä kävimme tuollaista juttelua? Asia on semipseudoakuutti, koska törmäsin vähän aikaa sitten samanlaiseen ajatustapaan erään toisen ihmisen aivoja kuunnellessani. Hän oli sitä mieltä, että menneisyys on vain nykyisyys miinus sopiva määrä vuosia. Jäin vain tuijottamaan – jotakuta muuta – suu kiinni. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2022 kello 16.45 (EEST)

Valitettavasti en muista keskustelua enkä saa mieleeni että olisin sanonut juuri noin. Olisikohan se voinut olla joku muu? Tuollaisen ajatuksen tai sille vastakkaisen ajatuksen olen kyllä nähnyt jossain, mutta en ainakaan nykyisestä näkökulmastani osaa asettua siinä kummallekaan kannalle. Muistan, että kirjailija Kaari Utrio on jossain sanonut, että vaikka hän tutkiikin historian ulkoiset olosuhteet ja tapahtumat romaaneihinsa huolella, niin hän ei yritäkään laittaa jonkun aikakauden ihmisiä ajattelemaan niin kuin silloin ehkä olisi ajateltu vaan antaa näiden ajatella asioista niin kuin nykyään ihmiset ajattelisivat. (Tämä muistinvaraisesti lainattuna). --Urjanhai (keskustelu) 13. lokakuuta 2022 kello 17.00 (EEST)

Niin, voihan kuka vain olla kuka vain. Jotenkin olen ollut uskomuksessa, että sinun kanssani keskustelin ja vain harvat osallistuivat lyhyeen sananvaihtoon. En edes keksi mitään hyviä hakusanoja, joita voisin käyttää Haku-toiminnossa. No, joka tapauksessa löysin vähän aikaa sitten tohtori Lipscombin netistä ja minusta tuli hänen faninsa (ainakin juuri nyt). Tässäpä 14 minuuttia katsottavaa: "Is the past a foreign country?" | Suzannah Lipscomb | TEDxSPS | Julk. 24.2.2013 | YouTube. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2022 kello 17.09 (EEST)

Muistan keskustelun. Se oli mielestäni Kysy vapaasti -palstalla, mutta nyt ei löydy. Sitä en kyllä muista, että Urjanhai olisi sanonut noin. -86.115.97.183 13. lokakuuta 2022 kello 18.08 (EEST)

Joo, arkisto 36, otsikolla "Aikamatkaaja..." -86.115.97.183 13. lokakuuta 2022 kello 18.17 (EEST)

Linkki. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. lokakuuta 2022 kello 18.30 (EEST)

Kiitoksia löytämisestä. Muistin oman kysymykseni ja yhden osallistujankin. Hauskaa, että voin tuosta myös päätellä, miten muistini toimii. Tappisen, Kotivalon ja Risukarhen kommentit olivat normaaleja vastauksia kysymykseen, ja ne eivät jääneet mieleen. Hartzin kommentin pyrin unohtamaan heti sen lukemisen jälkeen, ja nyt voin sanoa, että olin unohtanut Hartzin kokonaan. Urjanhain kommentissa oli minun mielestäni sellaisia seikkoja, joista olisin mieluusti keskustellut, koska olin eri mieltä hänen kanssaan 60- ja 10-lukujen samankaltaisuudesta. Muistankin siis ilmeisesti kunnolla ainoastaan ne tyypit, joille olen unohtanut sanoa, että he ovat väärässä, hah haa! Hyvä kuitenkin, että konteksti ja kokonaisuus selvisi. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2022 kello 20.33 (EEST)

No niin. Tämähän olikin mielenkiintoinen. 1960-luku on tosiaan niin lähimenneisyyttä, etten näe siinä suurta eroa, kun olen jopa itse elänyt tuossa menneisyydessä. (Ja siitä johtui, etten tunnistanut kysymystä ja vastausta.) Esim. vuonna 1966 oli lunta myöhään ja tuli kovat kevättulva. Ja toki muistan että vielä 1960-luvulla ja myöhemminkin kaikki maksettiin käteisellä ja rahaa sai vain pankin konttoreista aukioloaikana. Näin taisi itse asiassa olla vielä jopa pitkälle 1980-luvulla. Kirjoituskoneen käytönkin olen opetellut ja kirjoittanut sillä monenlaista. Koulussa konekirjoitus oli jopa oppiaineena, mutta en tainnut valita sitä, vai olisiko se ollut valittavissa vain kansalaiskoulun puolella, en muista. Kaukopuhelun tilaamista en hallitsisi, koska muistan vain ajan, jolloin jo oli suuntanumeroita. Autoa en silloin vielä ajanut, mutta eivät ne muistaakseni nykyisistä juurikaan eronneet. Kun kaikki muutokset ovat olleet vähittäisiä ja eri aikaisia, niin ei niitä juuri ole huomannut. Tietysti eroa voisi olla siinä että ei ollut silloin aikuinen. Jos mentäisiin sellaiseen aikaan, jota ei ole itse elänyt eikä ollut tekemisissä silloin eläneiden ihmisten kanssa, niin tilanne voisi olla toinen. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2022 kello 01.13 (EEST)

Muutenhan tuossa keskustelussa mainittiinkin Kerttu Nuorteva, ja samaan sarjaa kuuluu Reino Gikman. Siinähän voi tulla joku usean vuosikymmenen aikahyppy sitä kautta. Mutta noissa tapauksissakin se aikahyppy oli menneisyydestä tulevaisuuteen, mikä oli vaikeampi. Mutta kun radio ja televisio, sanomalehdet ja kirjat jo 1960-luvulla olivat levittäneet yhtenäiskulttuuria ja kirjakieltä, niin tavallisella yleispuhekielellä varmaan pärjäisi ihan täydesti kunhan vain muistaisi välttää myöhemmille aikakausille tyypillisiä ilmaisuja. Varsinainen suomen yleispuhekieli tuskin on tuosta ajasta edes paljon muuttunut muuten kuin sanastoltaan. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2022 kello 01.39 (EEST)

Tässä vielä hauska linkki: [4]. Kaikki 1950-luvulla eläneet uutisen kommenteissa tunnistivat laitteet heti. Itsekin päättelin että ylempi on jonkinlainen filmiprojektori, alemmasta en osannut sanoa. Seuraavien vuosikymmenien laitteet varmaan olisin tunnistanut.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2022 kello 15.49 (EEST)

Seitsemän

[5]. --Lax (keskustelu) 16. lokakuuta 2022 kello 21.47 (EEST)

Onko Käyttäjä:Bau98n tapa keskustella sinusta mielekkäämpi? Iivarius (keskustelu) 16. lokakuuta 2022 kello 22.04 (EEST)

Ei, mutta nähdäkseni hän ei tapaa tukkia kahvihuoneita tai muita yleisiä Wikipedia-sivuja, mitä enempää en hänen toimintaansa tässä kommentoi, kun tämä ei ole hänen keskustelusivunsa. --Lax (keskustelu) 16. lokakuuta 2022 kello 22.11 (EEST)

Kuvitustalkoot 2022

Palkinto aktiivisesta osallistumisestasi elokuun 2022 kuvitustalkoisiin. (Palkinnot)

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan – kiitos aktiivisesta osallistumisestasi elokuun kuvitustalkoisiin! --Lentokonefani asiaa? | syntilista 24. lokakuuta 2022 kello 19.07 (EEST)

Kiitos. Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2022 kello 20.02 (EEST)

Isot liitoskunnat maakunnassa

Onpa nämä jotkin pinta-alaltaan isot liitoskunnat työläitä valloittaa. Olen pitkään taistellut Sastamalan eri kulmilla ja taas löytyy yhden kirjan perusteella toistakymmentä kohdetta lisää!

Kukahan hyökkäisi joskus sellaisten kohteiden kuin Lappeenranta, Seinäjoki ja Oulu kimppuun?! Pitäskö ottaa joku noista porukalla muutaman päivän lomakohteeksi... --Aulis Eskola (keskustelu) 23. marraskuuta 2022 kello 19.43 (EET)

Kotimaan matkailu kiinnostaa, mutta tänä vuonna en ehtinyt pidemmälle, vaikka joiltain eteläisen Suomen paikkakunnilta vielä onkin kuvia tulossa ja muutamia paikkakuntia on jonossa kuvattaviksi. Nyt pimeimpänä aikana vain lyhyt valoisa aika ja usein vaikea valaistus ja lumikin rajoittavat. Ja samalla ehkä talvesta riippuen joitain kohteita voi tavoittaa jäitse, jos uskoo olevansa kokenut jäällä liikkuja. Kun päästään valoisampiin vuodenaikoihin, niin enemmän suurempia kaupunkeja tehneet (Ping Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori, Käyttäjä:Htm) ehkä osaavat arvioida, kuinka suuri paikkakunta pitää olla, ettei enää mene yhdeltä kuvaajalta päivässä. --Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 19.58 (EET)

Lisäksi matkalla johonkin paikkaan jossakin päin Suomea (tai sieltä takaisin) voi tehdä paikkauksia matkan varrelle jäävissä kunnissa, joissa on vielä puuttuvia kohteita. Nämäkin usein onnistuvat yhden hengen voimin. Ja kun nykyään suurkuntia (tyyliin juuri vaikka Sastamala), niin yksi päivä voi mennä taajamaan ja toinen haja-asutusalueisiin tms. Tai voi vaikuttaa kuka liikkuu milläkin kulkuneuvoilla.

Usein myös kohteita löytyy maastossa, ja niistä tietoja etsiessä taas tietoja uusista kohteista. Tapana tehdä kotimaan matkailua näen tämän kiinnostavampana kuin esim. geokätköily. Joku ajattelija myös on sanonut, että "polkupyörä on ainoa ihmisarvoinen tapa matkustaa". Mutta näkee nyt sitten. --Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 19.58 (EET)

Isommilla paikkakunnilla menee aikaa hurjasti enemmän kuin koskaan osaa arvioida. Ja myös pienemmillä. Pidän henkilökohtaisena ennätyksenäni Uuttakaupunkia, jossa kuvasin päivän aikana noin 45 patsasta, muistomerkkiä ja -laattaa. Olin edellisen yön Laitilassa ja aamupalan jälkeen suunnistin Ukiin, kiersin kävellen melkein kaikki ruutukaava-alueen kohteet ja autoilin hiukan syrjemmässä oleville. Kuvasin noin 9 tuntia (sis. 3 lyhyttä taukoa) ja ajoin yöksi kotiin Helsinkiin. Päivä oli liian aurinkoinen ja liian kuuma. Kohteet olivat kivasti pienellä aluella, mutta menee siinä kuitenkin aikaa ja yhtä muistomerkkiä hai hiukan pidempään enkä löytänyt edes. Yksi iso kaupunki on Kouvola, jossa on noin 190 kohdetta, joista kuvaamatta vielä noin 60. Olen kuvannut Kouvolassa satunnaisilla läpikulkumatkoilla ja pari viikonloppua kierrellyt monta kuntaliitosta käsittävän kaupungin eri puolilla eli ne päivät ovat olleet paljolti myös autoilua. Tein myös päivän junamatkan ja kuvasin kaupungin keskustassa luoteispuolella, kulkuvälineenä apostolinkyyti. Tein sinne toisen wikipedistin kanssa myös yhden päivän erikoisoperaation, joka onnistui juuri niin kuin olimme sen suunnitelleet. Kiertelimme haja-asutusalueita ja kirkonkyliä. Päivä päättyi Kuusankoskelle, jossa hajaannuimme kuvaamaan ja se taajama tuli lähes valmiiksi. Uki ja Kouvola olivat kaupunkeja, joissa oli kuvattu aikaisemmin hyvin vähän. Uusikaupunki meni yhdessä päivässä, ja se johtui pelkästään siitä, että kohteet olivat hyvin tiiviissä. Aikaa menee, mutta jokainen kuva on kotiinpäin. Tähän aikaan vuodesta on kuvausaikaa valon puolesta liian vähän, korkeintaan voi tehdä pieniä täsmäiskuja ja paikkoja, kunhan lähtee tarpeeksi aikaisin liikkeelle. Pidemmistä kuvaussessioita en haaveilekaan juuri nyt sydäntalvella. -- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 21.29 (EET)

Tarkoitin lähinnä kevään retkien pohtimista ja pohjustamista. Voitasko saada jotenkin herätettyä koronan lopettamat kuvausmiitit?

Hajanaiset isot kunnat monine liitoskeskustoineen ovat työläitä. Sivummalla ei ole edes Streetview-tukea. Joku yksittäinen hankala "puskakohdekin" voi viedä aikaa pari tuntia, kun pitää etsiä ihmisiä maataloista oppaiksi ja sitten rämmitään yhdessä metsässä... --Aulis Eskola (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 23.12 (EET)

Jaa safarit. Varmaan kannattaa koittaa löytää kunta, jossa on kuvattavaa kohtuullisella alueella, jossa voi liikkua jalan ja fillarilla ja hajakohteissa autolla. Lappeenrannassa on 230 kohdetta, joista noin 55 on kuvattu. Keskustassa runsaasti kuvattavaa. -- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 23.26 (EET) --Toinen sopiva on Imatra, pienempi, mutta punaisia pallukoita tiiviisti. --

Samalla rämpien koko itäraja! Itä-Suomen rajakunnat: Virolahti, Miehikkälä, Lappeenranta, Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Kitee, Tohmajärvi, Joensuu, Ilomantsi, Lieksa, Nurmes, Kuhmo, Suomussalmi, Kuusamo, Salla --Aulis Eskola (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 23.35 (EET)

Mitä jos järkäättäis patsasprojektin kevätseminaari sitten kun aurinko alkaa piirtää pitempää päivää, sanotaan huhti-toukokuussa? Siinä voisi olla esim. Joensuun tai Seinäjoen kattava valloitus ja keskustelu projektin kehittämisestä. Voitais varata joku edullinen hotelli ja pyytää WMFIa varaamaan matka- ja majoituskulut. Oisko tässä mitään?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 23.43 (EET)

Jou :) Seinäjoki olis hyvä paikka: keskustaan hyvät yhteydet. Eri suunnilta tulevat vois ehkä poimia kohteita siitä matkan varreltakin. Aulis Eskola (keskustelu) 26. marraskuuta 2022 kello 14.38 (EET)

Voin tulla mukaan Seinäjoen kuvaamiseen, jos kännykkäkuvatkin sallitaan ja ajankohta sopii itselleni. Majoituskin olisi ilmainen Nurmossa, ettei siitä tulisi lisäkuluja Wikimedia Suomelle.--MAQuire (keskustelu) 26. marraskuuta 2022 kello 14.45 (EET)

Valajärvi

Valajärvi (järvi Urjalassa):ssä havaitsemasi ilmiö voi olle tuossa vesistöalueessa yleinen ilmiö, sillä ajoin siinä bottiajon (liittyy Kokemäenjoen vesistöalueeseen). Sen tarkoituksena oli päivittää vanhat järvi wd-mallineet viimeisellä versiolla ja sen tekemiseksi tarvitsin 30 sääntöä. Pahaksi onneksi kuva-parametrinä ollut valukuvan tiedostonimi ei väittynyt uuteen paikkaan mallineessa ja siksi kuvatiedostot putosivat pois. On vaikea arvioida vahingon suuruutta, mutta tulen käymään suuimmat ja asutusten läheiset järvet läpi ja palautella näitä kuvia.--J Hokkanen (keskustelu) 6. joulukuuta 2022 kello 19.46 (EET)

Voin myös koettaa koettaa kaivella esiin omia mahdollisia lisäyksiäni jossain vaiheessa jos ehdin, muuta en osaa sanoa ehdinkö ja jos niin milolin. Kuitenkin melko sporadisesti ympäri vesistöaluetta siellä on tai ei ole ollut artikkeleihin lisättynä kuvia sekä isoista että pienistä järvistä. Juuri satakunnan suunnalta erittäin laadukkaita vesistö- ja muita kuvia sekä ilmasta että maasta on viime aikoina lisännyt Käyttäjä:Kallerna. Nythän on tosiaan se hauska tilanne, että jos Kokemäenjoen vesistössä ottaa kuvan mistä järvestä vaan, niin pystyy heti lisäämään kuvan järviartikkeliin paitsi jos artikkelissa on jo kuva ennestään. Ja silloinkin jos on saanut jotenkin edustavamman kuvan mitä artikkelissa ennestään on, voi olla mahdollisuus lisätä infoboksiin paremmin sopiva kuva.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2022 kello 11.59 (EET)

Kuvia ei enää katoa malline-päivityksen takia, ratkaisin sen aiheuttaneen ongelman lopulta helposti. Tuo kuva-asia tuleekin ajankohtaisesti joulun pyhinä, jolloin käyn läpi artikkelit yksi kerrallaan ja tutkin vähän pääuomia, järven valuma-alueita ja jokiverkostoa, kartan suurennoksia, kuvatilannetta jne.--J Hokkanen (keskustelu) 11. joulukuuta 2022 kello 15.33 (EET)

Uomaverkostohan on avoimena datana, joka ilmeisesti on myös Paikkatieoikkuna-palvelussa. Mutta kun siinä on kaikki pienetkin uomat, niin voi olla ehkä työläs hahmottaa pääuomia paitsi jos tuntee aineiston hyvin. Ei ole tullut tutkittua sisältyykö paikkatietomuotoiseen aineistoon mahdollisesti jotain uomien hierarkiaa. Jos sisältisi, niin pääuomia olisi helppo poimia sieltä kyselyillä erikseen tai esittää teemakarttatoiminnolla paikkatieto-ohjelmassa. Valuma-alueiden hierarkiaahan jotenkin saakin näkyviin Paikkatietoikkunassa, vaikka piirtotyylit eivät erotukkaan toisistaan kovin selkeästi enkä nyt muista oliko siellä muita kuin alimman ja ylimmän jakovaiheen alueet. Ja samoinhan noita on Järviwikisdsäkin, mutta sekään ei olekovin havainnnolinen.--Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2022 kello 20.39 (EET)

Jämsän reitin valuma-alueen pääuoman perustelin VALUE-palvelun laskemilla valuma-alueen pinta-aloilla. Alajuoksulla olevat pääuoman osuudet eivät aiheuta sen jälkeen kiistaa, mutta ylimpien valuma-alueiden kohdalla voi tulla virheitä. Siksi lopetin pääuoman kuvailun ensimmäisen kiistanalaisen jokihaaran kohdalle. PS. Mikä olikaan se järvi, jonka saarimökissä Väinö Linna kirjoitti romaaninsa? Oli eilen juttua Linnaa lukevan harrastajan kanssa.--J Hokkanen (keskustelu) 11. joulukuuta 2022 kello 20.56 (EET)

Se oli nimeltään Vehkajärvi (Punkalaidun). Jaakko Syrjän kirjassa se on mainittu tai ainakin selostettu. --Urjanhai (keskustelu) 11. joulukuuta 2022 kello 21.02 (EET)

Kiitos, viestittelen hänelle siitä heti. Huom! Yllä mainitsin Jämsän reitin valuma-alueesta, mutta sehän on minulle vielä kesken(!!). Rakenteluversio on hiekkalaatikossani (Käyttäjä:J Hokkanen/HL7).