Loimaa

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 10. tammikuuta 2022 kello 17.04 käyttäjän Hä (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Loimaa

vaakuna

sijainti

Kanta-Loimaan kirkko Hirvikoskella.
Kanta-Loimaan kirkko Hirvikoskella.
Sijainti 60°51′05″N, 023°03′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Kuntanumero 430
Hallinnollinen keskus Loimaan keskustaajama
Perustettu 1921
– kaupungiksi 1969
Kuntaliitokset Loimaan kunta (2005)
Mellilä (2009)
Alastaro (2009)
Kokonaispinta-ala 851,85 km²
135:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 848,06 km²
– sisävesi 3,79 km²
Väkiluku 15 420
71:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 18,18 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,6 %
– 15–64-v. 55,7 %
– yli 64-v. 30,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 5,6 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 9,5 % (2013) [6]
Kaupunginjohtaja Jari Rantala
Kaupunginvaltuusto 37 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • MLYL
 • Vas.
 • SDP
 • KD
11
6
6
5
4
4
1
www.loimaa.fi

Loimaa (vanh. ruots. Loimijoki) on Varsinais-Suomessa sijaitseva kaupunki ja Loimaan seutukunnan keskus. Loimaan kunta yhdistettiin silloiseen Loimaan kaupunkiin 1. tammikuuta 2005, jolloin Loimaan vaakunaksi tuli entisen Loimaan kunnan vaakuna. Alastaro ja Mellilä liitettiin Loimaaseen 1. tammikuuta 2009, jolloin kaupunki sai nykyiset rajansa. Metsämaa oli liitetty Loimaan kuntaan jo vuonna 1976. Loimaan naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Koski Tl, Marttila, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero, Säkylä ja Ypäjä.

Loimaan seutukuntaan kuuluvat Loimaan lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, ja Pöytyä. Näistä Aura ja Pöytyä ovat Turun työssäkäyntialuetta[8], ja myös Kosken ja Marttilan suhde Loimaaseen on enemmän hallinnollinen kuin toiminnallinen. Vahvemmin Loimaan vaikutuspiirissä ovat Oripää ja itäinen naapuri Ypäjä, joka kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan ja Forssan seutukuntaan.

Historiaa

Loimaan kaupunginvaakuna vuosina 1952–2004.
Loimijokea Loimaan Kauhanojalla.
Loimaan Vanhankirkon 1750-luvulla rakennettua hirsiaitaa.
Loimaan rautatieasema

Historiallisesti Loimaa on osa Satakuntaa, ja maakuntansa reuna-alueena se asutettiin suhteellisen myöhään. Aina 1800-luvulle asti se oli talonpoikainen maanviljelysalue, jossa ei ollut juurikaan muita elinkeinoja tai teollisuutta.

Kun Turku–Toijala-rautatie valmistui vuonna 1876, se antoi piristysruiskeen koko Loimaan seudulle. Rautatie toi mukanaan uutta taloudellista toimintaa, joka sysäsi teollisuuden kehittymisen alkuun. Loimaalle rakennettiin rautatieasema heti radan valmistumisen yhteydessä, ja sen ympärille kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä kaupungin nykyinen keskusta. Loimaan asemanseutu erotettiin omaksi kauppalakseen 1921 ja se sai kaupunkioikeudet 1969. Samoihin aikoihin valmistui myös nykyinen valtatie 9. Valtatie 2 kulki ennen nykyisen linjauksensa valmistumista Loimaan keskustan kautta.

Viimeistään rautatie liitti historiallisesti Satakuntaan kuuluneen Loimaan entistä enemmän Turun vaikutuspiiriin niin, että Loimaa on Suomen nykyisessä maakuntajaossa jo vakiintunut osa Varsinais-Suomea. Lienee mahdotonta määritellä tarkalleen sitä, milloin Loimaa on ”siirtynyt” maakunnallisesti Satakunnasta osaksi Varsinais-Suomea. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa mainitaan jokseenkin ristiriitaisesti, että (silloinen) Loimaan kauppala kuuluu Ala-Satakuntaan, mutta (silloinen) Loimaan maalaiskunta sen sijaan Varsinais-Suomeen.

Samassa teoksessa Loimaan ruotsinkieliseksi nimeksi mainitaan Loimijoki. Nimi perustuu Loimaan seudulla virtaavaan samannimiseen jokeen. Nykyään Loimaalla ei kuitenkaan ole enää virallista ruotsinkielistä nimeä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen eli luvuissa ovat mukana myös Loimaaseen liitetyt Loimaan kunta, Alastaro ja Mellilä.

Loimaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 18 612
1985
  
 18 564
1990
  
 18 457
1995
  
 18 042
2000
  
 17 585
2005
  
 17 300
2010
  
 16 916
2015
  
 16 468
2020
  
 15 843
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Maantiedettä ja maisemia

Maisemat Loimaalla ovat suurelta osin savitasankoa, josta suuri osa on raivattu pelloksi. Vaihtelua tuovat saveen uurtuneet jokiuomat, kalliosydämiset moreenimäet ja paikoin suot, joihin kuuluu muun muassa Eksyssuo Kosken, Someron ja Ypäjän rajalla, sekä kaksi harjujaksoa. Näistä toinen seurailee Loimaan rajoja lännessä ja toinen pohjoisessa, entisen Metsämaan kunnan alueella, missä pinnanmuodot ovat hieman vaihtelevampia. Täällä valtatie 2 kulkee pitkin harjua noin 15 kilometrin matkan Humppilan Venäjän ja Loimaan Leppijärven välillä. kantatien 41 varrella Alastaron länsiosassa maisemaa hallitsee Koskelta ja Mellilästä Säkylään ulottuvaan harjujaksoon liittyvä Virttaankankaan harjualue.[10]

Loimaan keskustan, Hirvikosken ja Alastaron taajamien läpi virtaa Tammelasta alkunsa saava ja Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Loimijoki, jonka vesi on alueen savimaiden takia väriltään ruskeaa. Alastarolla siihen laskee Loimaan pohjoisosien ja Metsämaan kirkonkylän halki virtaava Loimijoen suurin sivujoki Kojonjoki, joka saa alkunsa Forssan Koijärvestä. Etelästä Loimijokeen laskee Alastarolla Mellilästä alkunsa saava Niinijoki ja lähellä Hirvikoskea Loimaan Joenperän kylästä alkunsa saava Petäjoki. Järviä on vain muutamia lähinnä harjujen liepeillä.

Palvelut

Loimaan keskustassa on palveluita ja kerrostaloja, mutta kävelymatkan päässä keskustasta alkavat omakotitalot. Jonkin verran ydinkeskustaa on hiljentänyt suurmyymälöiden nouseminen keskustan länsilaidalle Turusta Tampereelle johtavan valtatie 9:n varteen. Syksyllä 2012 alueella avattiin Prisma ja Citymarket.

Loimaan terveyskeskuksen pääterveysasema sijaitsee kaupungin keskustassa. Terveysasemia on lisäksi Alastarossa, Mellilässä ja Hirvikoskella.[11] Tyks Loimaan sairaala, jota ylläpitää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sijaitsee keskustassa Seppäläntiellä.

Loimaan oppilaitoksiin kuuluvat kaksi yläkoulua, Loimaan lukio, useasta eri toimipisteestä muodostuva Loimaan ammatti- ja aikuisopisto sekä Loimaan evankelinen kansanopisto. Loimaalla toimii myös Loimaan Seudun Musiikkiopisto.

Loimaan Lehti on kolme kertaa viikossa ilmestyvä paikallislehti, jonka levikki vuonna 2010 oli 8 717.[12]

Urheilu

Alueen urheiluseuroista tunnetuimpiin kuuluvat Lentopallon Mestaruusliigassa pelaava Hurrikaani-Loimaa, Ykköspesis-seura Loimaan Palloilijat ja Korisliigassa aiemmin pelannut Nilan Bisons. Muita loimaalaisia seuroja ovat Loimaan Jankko, jonka toimintaan kuuluu yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto, suunnistus ja lentopallo, jääkiekkoseura Loimaan Rockets sekä lähinnä yleisurheilusta ja voimailusta tunnetut Loimaan Leisku ja Loimaan Voima.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Loimaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[13]:

  • Loimaan seurakunta
    • Alastaron kappeliseurakunta
    • Mellilän kappeliseurakunta
    • Metsämaan kappeliseurakunta

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Loimaan kaupungin nykyisellä alueella[13]:

Herätysliikkeet sekä muut kirkko- ja uskontokunnat

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhan Loimaan, Mellilän ja Alastaron alueilla evankelisuus,[14] jonka lisäksi vanhoillislestadiolainen Forssa-Loimaan Rauhanyhdistys toimii Loimaalta käsin.[15] Paikkakunnalla on myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta.[16]

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Loimaan helluntaiseurakunta.[17] Lisäksi Suomen vapaakirkon Forssan vapaaseurakunnalla on säännöllistä toimintaa Loimaalla.[18] Suomen ortodoksisen kirkon Turun ortodoksinen seurakunta järjestää Loimaalla jumalanpalveluksia.[19]

Muita uskontokuntia edustavat ainakin Jehovan todistajat, joilla on Loimaalla seurakunta[20] sekä buddhalaisuus, jota edustavalla Buddhalainen Dharmakeskus -yhteisöllä on Tiibetin taiteen keskus -niminen retriittikeskus Alastaron Ylhäisissä[21].

Kulttuuriympäristöjä

Loimaan alueella on neljä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Huovintie, Loimaan rautatieasema, Kanta-Loimaan kirkko ja pappila sekä Vesikosken historiallinen tehdasalue.[22][23][24][25]

Aluejako

Kaupunginosat

Loimaalla on seuraavat kaupunginosat[26]:

  • Keskusta (1)
  • Tuulensuu (2)
  • Peltoinen (3)
  • Hulmi (4)
  • Suopelto (6)
  • Myllykylä (7)
  • Vesikoski (8)
  • Kartanonmäki (9)
  • Juva (10)
  • Taati (11)
  • Ferraria (12)

Näiden lisäksi on olemassa 5. kaupunginosa ja 14. kaupunginosa, joille ei ole annettu muuta nimeä.[26]

Maarekisterikylät

Loimaalla

Juva, Kemppilä, Mäenpää, Peltoinen, Vesikoski[27]

Loimaan kunnassa

Alastaron Mäenpää, Eura, Haara, Haaroinen, Haitula, Hartoinen, Hattula, Hirvikoski, Hurskala, Ilmarinen, Inkilä, Joenperä, Karhula, Karsattila, Kauhanoja, Kesärlä, Klokkarla, Kojonperä, Krekilä, Kuninkainen, Kurittula, Kuttila, Köyliö, Lappijoki, Levälä, Lähde, Niemi, Onkijoki, Pahikainen, Pappila, Pappinen, Piltola, Puujalkala, Raikkola, Seppälä, Sieppala, Torkkala, Vesikoski, Vilvainen[28]

Alastarolla

Anninen, Auvainen, Hennijoki, Hintsala, Ilola, Kankare, Kojo, Koski, Lauroinen, Mälläinen, Männistö, Mökköinen, Niinijoensuu, Oripää, Pispala, Reitola, Sikilä, Suutarla, Tammiainen, Vahvala, Vammala, Virttaa, Vuolle, Vännilä, Ämmäinen[29]

Mellilässä

Isoperä, Mellilä, Pesänsuo, Vähäperä[30]

Metsämaalla

Kallio, Korpi, Majanoja, Metsämaa.[31]

Kulmakuntia

Kulmakuntia, jotka eivät ole kyliä mutta ovat esimerkiksi entisiä tai nykyisiä kyläkeskuksia tai koostuvat useasta kylästä, ovat esimerkiksi Kojonkulma, Haara-Onkijoki, Niinijoki ja Orisuo. Näihin rinnastuvat kylistä muodostuneitten kyläkeskusten vaikutusalueet, joihin kuuluu myös ympäröiviä kyliä.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Loimaalla oli 16 150 asukasta, joista 10 726 asui taajamissa, 5 282 haja-asutusalueilla ja 142:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Loimaan taajama-aste on 67,0 %.[32] Loimaan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken[33]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Loimaan keskustaajama 8 857
2 Alastaron kirkonkylä 1 142
3 Mellilän asemanseutu 475
4 Virttaa 252

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 1960 väestönlaskennassa taajamiksi laskettiin myös Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä ja Metsämaan kirkonkylä.[34] Hirvikoskena tunnettu Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä on sittemmin kasvanut yhteen Loimaan kaupungin keskustaajaman kanssa.

Nähtävyyksiä

Ystävyyskaupungit

Loimaan ystävyyskaupunkeja ovat[36]:

Välimatkoja

Lähikunnat

Tunnettuja loimaalaisia tai Loimaan kuntalaisia

Muuta

Loimaa on mukana myös vuonna 2008 julkaistussa Monopoly – Tässä ja nyt – Suomi -lautapelissä. Kiinteistöpeliruudussa ja pelin kotelossa on kuva Kanta-Loimaan kirkosta. Loimaa on pelissä sijoitettu viidenneksitoista arvokkaimmaksi kiinteistöksi, ja tarkoittaa että Loimaa oli viidestoista äänestyksessä, jossa pelaajat saivat äänestää. Arvokkain ja eniten äänestetty oli Turenki. Loimaa on pelissä oman värisarjansa arvokkain, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan kanssa. Loimaa on Monopolyn tavalliseen suomalaiseen versioon verrattuna Kaisaniemenkadun kohdalla laudasta.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. ↑ Yle Tulospalvelu, Loimaa Yle. Viitattu 13.6.2021.
  8. ↑ Työssäkäyntialueet Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2009.
  9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.12.2017.
  10. ↑ Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 2.6.2009.
  11. ↑ Loimaan ja Oripään terveysasemat loimaa.fi.
  12. ↑ http://www.levikintarkastus.fi/levikkitietokanta
  13. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  14. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 25.1.2012.
  15. ↑ Yhteystiedot Forssa-Loimaan Rauhanyhdistys ry. Viitattu 25.1.2012.
  16. ↑ Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta järjestäytyi Loimaalla Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 5.2.2016.
  17. ↑ Loimaan Helluntaiseurakunta Loimaan Helluntaiseurakunta. Viitattu 25.1.2012.
  18. ↑ Maakuntatyö Forssan vapaaseurakunta. Viitattu 3.5.2018.
  19. ↑ Jumalanpalvelukset muilla paikkakunnilla Turun ortodoksinen seurakunta. Viitattu 3.5.2018.
  20. ↑ Loimaa Jehovan todistajat. Viitattu 3.5.2018.
  21. ↑ Buddhalainen Dharmakeskus Uskonnot Suomessa. Viitattu 3.5.2018.
  22. ↑ Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  23. ↑ Loimaan rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  24. ↑ Kanta-Loimaan kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  25. ↑ Vesikosken historiallinen tehdasalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  26. ↑ a b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 1.7.2013.
  27. ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Loimaa) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 2.10.2010.
  28. ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Loimaan maalaiskunta) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 2.10.2010.
  29. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 17. Porvoo: WS, 1967.
  30. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 168. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  31. ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Metsämaa) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 2.10.2010.
  32. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  33. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  34. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960 II: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1963.
  35. ↑ Koskimäen Viinitila
  36. ↑ Suomen kuntien ystävyyskunnat (xls) Kuntatieto.fi. Kuntaliitto. Viitattu 28.3.2010.

Aiheesta muualla

Karttoja

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Loimaa&oldid=20222964”