Pyhtään kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhtään kirkko
Sijainti Harjuntie 11, 49270 Pyhtää
Koordinaatit 60°29′34″N, 026°32′31″E
Rakentamisvuosi 1460-luku
Suunnittelija Pernajan mestari
Materiaali harmaakivi
Tyylisuunta Gotiikka
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Pyhtään kirkko Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Pyhtään kirkko on Pyhtäällä sijaitseva keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on peräisin 1460-luvulta, ja se on parhaita alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja Suomessa. Kirkko on omistettu Pyhälle Henrikille. Rakennus sijaitsee Kymijoen Pyhtäänhaaran ja Suuren rantatien risteyksessä.

Arkkitehtuuri ja esineistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhtään kirkko on valkoiseksi kalkittu harmaakivikirkko. Kirkkosali on kolmilaivainen, jossa on korkeat ja kapeat pylväät. Kirkossa on alkuperäisiä keskiaikaisia holvi- ja seinämaalauksia sekä puuveistotöitä. Ikkunoissa on harvinaiset tiilisauvastot. Alttaritaulun ”Kristus Emmauksessa” on maalannut Auguste Joseph Desarnod ja se on lahjoitettu kirkkoon vuonna 1848.

Kirkon asehuone muutettiin vuonna 1671 Creutz-suvun hautakappeliksi, jolloin se sai tyypillisen barokkikatteen. Se palautettiin 1700-luvun lopulla eteistilaksi.[1] Kirkon erillinen kellotapuli on rakennettu Intendentinkonttorin piirustuksen mukaan 1820-luvulla. Kellotapulissa on korkea kivinen alaosa.[2]

Kirkon sisätiloja
  1. Pyhtään seurakunta (Valitse: Kirkko) pyhtaanseurakunta.fi. Viitattu 9.3.2011.
  2. Pyhtään kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. Suomen pienin kivikirkko matkailukohteena. Yle Uutiset. 6.7.2011. Arkistoitu 26.5.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kirkkoihin tai muihin uskonnollisiin rakennuksiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.